Tulipalon syyn etsintä alkaa, kun savusukeltaja astuu sisään – Joka kymmenennen tulipalon aiheuttanut seikka jää selvittämättä

Arvokkaiden rakennusten tulipalojen syyt tutkitaan tarkemmin kuin muut. Pelastustoiminnan johtajat tekevät aiempaa varovammin kirjauksia monimutkaisissa tapauksissa.

tulipalot
Tampereen keskustassa syttyi tulipalo tiistaiaamuna 20. maaliskuuta. Paloautoja Tuomiokirkonkadulla.
Pelastuslaitos sammutti kerrostalopaloa Tampereen keskustassa tiistaiaamuna 20. maaliskuuta. Poliisilla on tiedossa epäilty, jota epäillään törkeästä tuhotyöstä.Kalle Parkkinen / Lehtikuva

Savusukeltaja menee asuntoon sisälle pelastamaan ihmisiä ja eläimiä. Lisäksi hän sammuttaa ja rajoittaa paloa. Samalla alkaa tulipalon syyn selvittäminen.

– Pelastajia on koulutettu jo pitkään havaitsemaan asioita palontutkinnan kannalta tulipaloissa, kertoo vanhempi opettaja Jani Jämsä Pelastusopistosta Kuopiosta.

Savusukeltajia pyydetään painamaan mieleensä seikkoja palopaikalta. Näistä huomioista voi olla hyötyä, kun palon syytä selvitetään. Jämsä ei kerro tarkemmin, mitä nämä havaittavat seikat ovat tai voivat olla. Tiedoista voisi olla hyötyä tulipalon sytyttäjälle tai ilkivallan tekijälle.

Savusukellus (siirryt toiseen palveluun)voidaan aloittaa turvallisesti, jos pelastusyksikössä on vähintään neljä (siirryt toiseen palveluun) savusukelluskelpoista henkilöä. Nelikkoon kuuluu savusukellusparin lisäksi yksikönjohtaja ja konemies. Erityisen vaativissa kohteissa savusukellukseen tarvitaan enemmän kuin neljän henkilön yksikkö. Tällaisia vaativia kohteita voivat olla esimerkiksi maanalaiset tilat ja tunnelit.

Totaalituhosta ei jää palojälkeä

Pelastuslaitos ja poliisi pystyvät tutkimaan palonsyyn yleensä sitä tarkemmin mitä enemmän niillä on erilaisia havaintoja ja todisteita käytössään.

Pelastuslaitos käyttää palontutkinnassaan havaintojensa lisäksi esimerkiksi valokuvia, videokuvaa sekä silminnäkijöiden havaintoja. Pelastuslaitoksilla on käytössään muun muassa lämpökameroita, joiden avulla voidaan päätellä esimerkiksi palopaikan kuumimmat paikat.

Pelastustyön onnistumiseksi ja palonsyyn selvittämiseksi pelastuslaitos ottaa lisäksi nopeasti monipuolisesti selvää palokohteesta ja sen historiasta. Satakunnan pelastuslaitoksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) pelastuslaitos selvittää esimerkiksi rakennuksen pinta-alan, rakennusvuoden, käyttötavan ja suojaustason.

Joskus rakennus palaa todella pahasti ja palontutkinta vaikeutuu huomattavasti.

– Jos tulee niin sanottu totaalituho, ei ole esimerkiksi niin paljon palojälkiä, mistä lähteä tutkinnassa alkuun, Jämsä toteaa.

Vaikka palojälkiä ja todisteita olisi vain vähän, pelastuslaitoksella on käytössään erikoisempiakin keinoja. Jämsä ei niistä kerro tarkemmin.

Poliisi kuvailee tekosiaan vain vähän

Pelastuslaitosta vielä vähemmän omista menetelmistään paljastaa poliisi, joka tekee palonsyyn tutkintaa. Poliisi kertoo palonsyyn tutkintatavoistaan vain hyvin yleisellä tasolla.

– Poliisi suorittaa poliisitutkintaa palonsyyn selvittämiseksi sellaisissa tulipaloissa, joissa seurauksena on ollut henkilön kuolema, vakava henkilövahinko tai huomattava omaisuusvahinko, taikka mikäli se muutoin on tarpeen, esimerkiksi rikosepäily, sanoo vanhempi rikoskonstaapeli Jarmo Jeulonen Kuopion poliisista.

Jeulosen mukaan palonsyyn tutkinta tehdään usein yhdessä pelastuslaitoksen palontutkijoiden kanssa. Lisäksi poliisi antaa virka-apua Onnettomuustutkintakeskukselle ja Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle heidän tekemissään tutkimuksissa.

Poliisin keinovalikoimaan kuuluvat palonsyyn tutkinnassa ainakin samankaltaiset menetelmät kuin muutenkin rikosten selvittämisessä. Esimerkiksi Mikkelin Ristiinassa tehdyn tuhopolton selvittelyissä poliisi kuuli poikkeuksellisesti kymmeniä ihmisiä selvittääkseen tapahtumien kulun.

Monissa tapauksissa poliisi tietää ja ottaa huomioon samat asiat kuin pelastuslaitos.

– On eri asia, mikä paikka palaa. Esimerkiksi teollisuuslaitospalon tutkimisessa on järkevää käyttää apuna kyseisen alan asiantuntijoita muun muassa prosessin tai laitteiston tutkimisessa, Jeulonen toteaa.

Pelastusopiston Jämsän mukaan asuinrakennusten ja tehdasrakennusten tutkimisen perusmenetelmät ovat samanlaiset. Palo syttyy erilaisissa rakennuksessa kuitenkin yleensä eri syistä.

– Lisäksi palon eteneminen, käyttäytyminen ja leviäminen on erilaista, Jämsä kertoo.

Viime vuonna keskityttiin liesiin

Pelastuslaitos tekee kolmentasoista tutkintaa. Yleensä palontutkintaa johtaa operatiivinen johtaja. Toisessa luokassa ovat palot, joiden tuhot ovat merkittävät.

– Jos arvokertymä on yli kaksisataatuhatta euroa, johdossa ovat koulutetut palotutkijat. Heitä on meidän pelastuslaitoksella viisi kappaletta, sanoo pelastuspäällikkö Jyri Silmäri Etelä-Savon pelastuslaitokselta.

Lisäksi pelastuslaitokset tutkivat vuosittain tarkemmin tiettyjä palotyyppejä niin sanottuina teematutkintoina. Vuonna 2017 pelastuslaitokset ympäri Suomea tutkivat tarkasti liesipaloja.

Suuronnettomuustilanteissa pelastusviranomainen on yhteydessä (siirryt toiseen palveluun) Onnettomuustutkintakeskukseen. Sen tehtävänä (siirryt toiseen palveluun)on tutkia kaikki suuronnettomuudet ja suuronnettomuuden vaaratilanteet riippumatta niiden laadusta sekä ilmailu-, raideliikenne- ja vesiliikenneonnettomuudet ja niiden vaaratilanteet.

Palonsyyn tutkinta

Tulipaloissa kuolleiden määrä on Suomessa viime vuosina vähentynyt. Vuonna 2017 tulipaloissa kuoli 61 ihmistä. Vielä vuonna 2009 tulipaloissa kuoli 107 ihmistä.

Rakennuspalon syttymissyy jäi vuonna 2017 tuntemattomaksi 467 tapauksessa eli noin yhdeksässä prosentissa kaikista rakennuspaloista.

Tilastoja nopeasti katsoessa näyttää myös siltä, että rakennuspalojen tulipalon syttymissyy olisi saatu entistä useammin selville vuoden 2010 jälkeen. Tämä on tilastoharha useasta syystä.

– Tulipalojen määrä on laskenut, ja erityisesti niiden rakennuspalojen, jotka ovat levinneet syttymiskohdastaan, määrä on laskenut. Niissä selvittämättömäksi jääneiden prosenttiosuus on kuitenkin hienoisessa nousussa. Rakennuspaloista valtaosa ei leviä syttymiskohdastaan, tulkitsee pelastustoimen tilastosuunnittelija Johannes Ketola.

Ketolan mukaan tilastointiin vaikuttavat myös inhimilliset tekijät, eli miten tietojen kirjaaja uskaltaa hieman epävarman tapauksen kirjata.

– Monimutkaisissa tapauksissa tietojen kirjaajat ovat ehkä käyneet jopa hieman varovaisemmiksi.

Valtaosassa tapauksista tulipalon syyn tilastoihin kirjaa tapahtumapaikalla ollut pelastustoiminnan johtaja.

Ei savua ilman ruoanlaittoa

Pelastusopiston tilastojen perusteella (siirryt toiseen palveluun)vuonna 2017 Suomessa tapahtui kaikkiaan vajaat 12 000 tulipaloa. Se on reilut 200 tulipaloa vähemmän kuin vuonna 2016. Vielä vuonna 2010 tulipaloja syttyi yli 15 000.

Yleisin palon tyyppi (siirryt toiseen palveluun)on rakennuspalo. Rakennustyypeistä useimmin tulipalo syttyi asuinkerrostaloissa, joissa oli vuonna 2017 noin 1 403 tulipaloa. Toiseksi eniten paloja syttyi erillisissä pientaloissa (1 259) ja kolmanneksi eniten teollisuusrakennuksissa (571).

Yleisimmät syttymissyyt (siirryt toiseen palveluun) rakennuspaloissa vuonna 2017 olivat valvomaton ruoanvalmistus, erilaiset sähkölaitteiden viat, tahallaan sytytetyt palot, nokipalot ja tupakka.