Viron-laivalta voi kulkeutua kengänpohjassa tuliaisena sikarutto – tautia kitketään laajalla villisikajahdilla

Kampanjan ensimmäisen jahdin tulos rajoittui villisian jälkien näkemiseen

villisika
metsästäjiä lähdössä jahtiin, käskynjakoa autojen ympärillä
Valtakunnallisen villisikaviikonlopun jahtiin osallistui Jaalassa kolmisenkymmentä metsästäjääJuha Korhonen / Yle

Metsästäjien hengitys huuruaa kirpeässä pakkasessa kylätien varrella. Alkamassa on villisikajahti. Täällä, Jaalan kirkonkylän länsipuolella Kouvolassa, on vuoden sisällä kaadettu kymmenen villisikaa.

Jahdin päällikkönä toimiva Erkki Pentinniemi Suomen Metsästäjäliiton Kymen piiristä on hieman epäileväinen saaliin suhteen.

Villisikalaumoista on havaintoja viime viikoilta lähinnä aivan kaakkoisrajan tuntumasta.

– Eivät laumat tämmöisillä pakkasilla oikein mihinkään liiku. Mutta voihan täältä jäniksiä saada saaliiksi, velmuilee Pentinniemi.

Villisikoja riistakamerassa ansa-aitauksen suuaukolla
Metsästäjäliiton riistakameraan tallentuneita villisikoja ansa-aitauksen suuaukolla.Metsästäjäliiton riistakamera

Metsästäjiä on paikalla kolmisenkymmentä. Karttoja tutkitaan, ja varusteita tarkistellaan.

Jos tulee jotain saalista, niin se on sitten vain bonusta

Erik Hallenberg

Hetken neuvottelun jälkeen seurue jakaantuu noin viiden hengen ryhmiin ja levittäytyy peltoaukeiden reunoille sekä havupuiden juureen, kiväärit valmiina.

Kyseessä on maa- ja metsätalousministeriön sekä Suomen Metsästäjäliiton järjestämä villisikajahti. Se on kampanja, jonka tarkoituksena on yhden viikonvaihteen aikana saada metsästysseurat kaatamaan villisikoja.

Kampanjalla halutaan muistuttaa muun muassa Virossa vaanivan afrikkalaisen sikaruton (siirryt toiseen palveluun)vaarasta suomalaiselle sianlihan tuotannolle.

Villisikojen määrä kuriin

Metsästäjät seuraavat tarkasti afrikkalaisen sikaruton leviämistä Euroopassa. Metsästäjien mielestä tehokkain tapa estää taudin leviäminen Suomeen on pitää luonnonvaraisten villisikojen määrä kurissa metsästämällä.

– Pyrimme tietysti torjumaan taudin leviämisen, mutta on todennäköistä, että tauti saapuu jossain vaiheessa Suomeenkin, sanoo järjestöpäällikkö Teemu Simenius Metsästäjäliitosta.

metsästäjä puiden keskellä metsän ja pellon reunassa, villisikajahti , Jaala
Jaalan villisikajahdin alueella on vuoden sisällä kaadettu kymmenen villisikaa. Villisikakampanjan jahtipäivä ei kuitenkaan tuottanut saalista.Vesa Grekula / Yle

Simeniuksen mukaan muualla Euroopassa taudin virukset ovat levinneet tautialueilla käyneiden ihmisten kengissä ja autonrenkaiden mukana nopeasti jopa satojen kilometrien päähän.

– Taudin leviämistä edistää tiheä villisikakanta, lisää Simenius.

Afrikkalaisen sikaruton uhasta on Suomessa keskusteltu pitkään. Syksyllä 2016 hattulalainen sikatilallinen kertoi mahdollisista taudin vaikutuksista kotimaisen sianlihan tuotantoon MTV:n uutisissa (siirryt toiseen palveluun). Jutussa haastatellun Rita Wegeliuksen mukaan sianlihan vienti loppuisi, koska karanteeniin joutuneelta tautialueelta eläimiä ei saisi liikutella mihinkään.

Luonnonsuojelija luottaa tiedotukseen

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä villisikojen metsästäminen ei ole ratkaisu afrikkalaisen sikaruton torjuntaan. Liiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro panostaisi metsästäjille ja matkailijoille suunnattuun tiedotukseen ja valistukseen.

– Afrikkalaista sikaruttoa levittää pääosin ihminen – ja vahingossa, korostaa Lumiaro.

Hän jakaisi tietoa esimerkiksi Viron-laivoilla matkustaville.

– Ohjeita esimerkiksi siitä, miten puhdistetaan kengät tai desinfioidaan harrastusvälineitä silloin, jos on retkeillyt Viron luonnossa.

kopteri-ilmakuva villisikajahdista, Jaala, punapukuinen metsästäjä pellolla, sähkölinja, peltoaukea
Kaikilla villisikajahtiin osallistuvilla on tarkat vahtipaikat.Pasi Tapanainen / Yle

Villisikojen metsästämistä Suomessa luonnonsuojeluliitto ei sinänsä vastusta.

– Villisika on riistaeläin siinä missä hirvi, kauris ja metsäjäniskin, vertaa Riku Lumiaro.

Suomen luonnonvaraisten villisikojen määrästä ei ole tarkkoja laskelmia. Arvio on noin 3000 eläintä. Nopeasti ja paljon liikkuvien eläinten määrän arvio perustuu hirvenmetsästyksen yhteydessä tehtyihin havaintoihin.

Eniten villisikoja on itäisellä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa.

Jännä päivä

Pari tuntia kestäneen villisikajahdin jälkeen on aika todeta metsästysonnen kannalta karu tulos: ei saalista Jaalassa.

– Villisika on eläin, joka tämmöisillä pakkasilla vetäytyy metsän kätköihin olemaan tiiviisti toistensa lähellä. Ne osaavat olla niin hiljaa, että melkeinpä päälle pitää kävellä, jos meinaa villisian tavata, kuvailee jahtipäällikkö Erkki Pentinniemi villisian käyttäytymistä.

metsästäjä seisoo metsänreunassa ja pellonlaidassa, kivääri kädessä, metsästysasu, pakkanen, villisikajahti Jaalassa Kouvolassa
Jaalan villisikajahtiin osallistuminen vaati metsästäjiltä muun muassa kärsivällisyyttä ja kerrospukeutumista. Visa Kallio tähyää pellon yli ja odottaa mahdollista saalista.Vesa Grekula / Yle

Aivan pelkkää hiljaiseloa metsän kätköissä ei kuitenkaan ilmeisesti ollut. Metsästäjäporukka kertaa radiopuhelimissa muilta ryhmiltä kuulemiaan tietoja.

– Kyllä siellä ilmeisesti yhdet villisian jäljet olivat, sanoo yksi metsästäjistä. Toinen arvelee eläinten liikkuneen pohjoiseen. Toisin sanoen päivän jahtialueelta pois päin.

Yksi jahtiin osallistuneista sanoo nauttineensa jännästä päivästä. Hän on isänsä kanssa jahtiin saapunut 14-vuotias helsinkiläinen Erik Hallenberg, joka on harrastanut metsästystä kolme vuotta.

– Tämä on metsässä olemista ja nauttimista. Jos tulee jotain saalista, niin se on sitten vain bonusta.

Lue myös:

Ovelat siat piinaavat metsästäjiä – edes herkkuruoka ei houkuttele eläimiä uuteen ansaan

Villisiat levittäytyvät yhä laajemmalle – maatilat pelkäävät niiden levittämää sikaruttoa