180 astetta: "Ei pakkanen pahaksi ole, se laihduttaa, antaa mielenrauhaa ja lisää stressinsietokykyä"

Pakkassäässä voi toki palelluttaa varpaansa, mutta kylmä on myös järisyttävä terveyden lähde.

kylmähoito
Pirkko Huttunen
Yle Uutisgrafiikka

Eläkkeellä oleva termobiologian dosentti Pirkko Huttunen inhosi nuorena kylmää.

Ei hän nenäänsa edelleenkään mieluusti hyytävään pakkaseen laita, mutta kylmän terveysvaikutuksiin työnsä puolesta tutustuttuaan hän suosittelee kylmää lämpimästi kaikille.

Säännöllisesti toistuva kylmäaltistus on Huttusen ja nykytutkimuksen mukaan monin tavoin hyvin terveellistä.

– Pakkanen muun muassa laihduttaa, tasaa mielenkuohuja ja lisää kaikkea stressinsietokykyä.

Avantouinti, kylmä vesi-tai sumusuihku sekä kylmähuoneet ovat vaikutuksiltaan tehokkaimmat.

Hyödyllisen kylmäaltistuksen saa myös pistäytymällä ilkosillaan parvekkeella, tekemällä lumienkeleitä hangessa tai ulkoilemalla pakkasessa päivittäin, Huttunen sanoo.

– Hallittu lyhytaikainen kylmäaltistus, on se minkälaista tahansa, on hyväksi perusterveelle ihmiselle. Sen pitää kuitenkin olla säännöllistä, mieluiten kerran päivässä.

Kylmänsaannin kestossa pitää kuunnella itseään, ihmisten kuuman ja kylmän sietokyky kun on erilainen. Joku vain pulahtaa avannossa, toinen lilluu siellä 15 minuuttia. Kaikki hyötyvät.

Kylmä polttaa kaloreita

Kun ihmistä paleltaa, hän alkaa vapista. Lihasvärinä tuottaa lämpöä kehoon.

Toinen lämmöntuotantoelimme on ruskea rasva. Siinä missä valkoinen rasva jämähtää läskiksi vyötäröön, ruskea rasva polttaa kehon rasvahappoja ja sokereita ja tuottaa samalla lämpöä.

Kaloreita palaa ja ihminen laihtuu.

Ruskean rasvan merkitystä painonhallinnassa tutkitaan intensiivisesti. On havaittu, että kun valkoinen rasva saa riittävästi kylmää, se ruskistuu.

Kannattaa uskoa lasta, jos tämä valittaa, että ulkona pakkasessa tulee hiki, ja vähentää vaatetusta.

Pirkko Huttunen

Termobiologi Huttusen mukaan ruskeaa rasvaa on enemmän laihoilla kuin lihavilla. Erityisen paljon sitä on ulkotyöntekijöillä, kuten metsureilla.

Lapsilla on luonnostaan ruskeaa rasvaa kehossaan. Huttunen varottaa vanhempia hävittämästä sitä ehdointahdoin ylipukemalla lapsia ulos.

– Kannattaa uskoa lasta, jos tämä valittaa, että ulkona pakkasessa tulee hiki, ja vähentää vaatetusta. Näin lapsen ruskea rasva pysyy aktiivisena ja lapsi voi pysyä hoikkana.

Myös aikuinen voi innostaa ruskeaa rasvaansa lisääntymään altistamalla itsensä säännöllisesti kylmään.

Paino tippuu – kunhan ei sorru kompensoimaan kalorihävikkiä ahmimalla. Kylmä kasvattaa ruokahalua.

– Kehotan avantouimareita juomaan aina uinnin jälkeen kuumaa vettä. Se vaimentaa suurinta nälkää.

Pirkko Huttunen
Yle Uutisgrafiikka

Kylmä tuo mielenhallintaa

Kylmällä on tunnetusti myös kipua lieventävä vaikutus. Nyrjähtäneen nilkan jomotus hellittää kylmäpussin alla, reumapotilaat saavat lievennystä nivelkipuihinsa kylmästä ja monet urheilijat pulahtavat kylmäaltaaseen palautuakseen nopeammin lihasrääkistä.

Pirkko Huttusen mielestä kylmän keskeisin akuuttivaikutus on kuitenkin psyykkinen.

– Kylmä on elimistöllemme stressi, koska meidät on tarkoitettu termoneutraaliin lämpötilaan, siihen ettei ole liian viileä eikä kuuma. Kun sitten sopeutuu kylmään, kestää kaikkea stressiä paremmin, Huttunen sanoo.

Kun sopeutuu kylmään, kestää kaikkea stressiä paremmin.

Pirkko Huttunen

Kylmä tasapainottaa myös mielenkuohuja.

– Kun ihmistä ahdistaa, on vaikka ikävä palaveri tulossa, hänen stressihormoninsa ovat korkealla. Jos tällöin pulahtaa avantoon, keho käyttää stressihormonit lämmöntuotantoon. Jälkikäteen olo on rauhoittunut ja tasapainoinen.

Flegmaattinen ja väsynyt ihminen taas piristyy kylmässä, koska hänen stressihormonitasonsa nousee, Huttunen tietää.

– Käyn aamuisin kylmässä sumusuihkussa ja koen, että päiväni lähtee ihan eri tavalla käyntiin, kuin se lähtisi ilman kylmäkokemusta.

Takki halutessa auki, mutta pipo aina päässä

Nuorison talvipukeutuminen on vanhemmasta sukupolvesta aina retuperällä.

Huttunen toppuuttelee. Hänen mielestään takki voi retkottaa auki kylmässäkin säässä kävellessä, jos ei palele. Ruskea rasva aktivoituu, hän muistuttaa.

Päässä menee kuitenkin termobiologin raja: myssyä on syytä pitää aina kylmässä säässä.

– Ihmisen elimistö menettää eniten lämpöä pään kautta, koska pään verisuonet eivät supistu. Aivoille on näin yritetty taata lämpö ja energiansaanti. Pää kannattaa ehdottomasti suojata kylmältä.