Hovioikeus: Jehovan todistajien vapautus asepalveluksesta syrjii totaalikieltäytyjiä – Professori toivoo, että linjaus johtaisi lakimuutoksiin

Syyttäjä aikoo viedä tapauksen korkeimpaan oikeuteen. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ei ota vielä kantaa mahdollisiin lakimuutoksiin.

aseistakieltäytyminen
Uudet alokkaat saapuvat Santahaminan varuskuntaan Helsingissä.
Uudet alokkaat saapuivat Santahaminan varuskuntaan Helsingissä tammikuussa 2017.Markku Ulander / Lehtikuva

Helsingin hovioikeus on linjannut tänään perjantaina antamassaan tuomiossa, että Jehovan todistajien vapauttaminen asepalveluksesta ja siviilipalveluksesta syrjii totaalikieltäytyjiä.

Oikeus katsoi, että muiden vakaumuksensa vuoksi siviilipalveluksesta kieltäytyvien erilainen kohtelu on perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaista ja syrjivää. Oikeuden mukaan vakaumuksia tulisi kohdella yhdenvertaisesti, eikä Jehovan todistajien erilaista asemaa voida pitää hyväksyttävänä, vaikka siitä on säädetty poikkeuslailla.

Oikeuden päätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 4–3. Enemmistön mielestä vuonna 1987 voimaan tulleen, niin kutsutun vapautuslain jälkeen on tapahtunut oleellisia muutoksia. Suomi on esimerkiksi liittynyt Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja perustuslakia on muutettu.

Enemmistö korostaa, että siviilipalvelukseen voi nykyään hakeutua ilman, että mies määrätään ensin asepalvelukseen. Siviilipalvelus on näin tosiasiallisesti erotettu sotilaallisesta maanpuolustusvelvollisuudesta. Jehovan todistajien vapauttaminen kaikesta palveluksesta ei ole tuomioistuimen mukaan yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta perusteltua.

Enemmistö myös huomauttaa, että palveluksesta kieltäytyvät eivät enää ole pelkästään Jehovan todistajia vaan heitä on kymmeniä muitakin vuosittain. Vankeuteen tuomittiin vuonna 2015 ja 2016 yhteensä yli sata asevelvollisuudesta ja siviilipalveluksesta kieltäytynyttä.

Syyttäjä: Velvollisuuteni hakea muutosta

Vähemmistö puolestaan näki, että siviilipalveluksesta kieltäytynyt mies olisi pitänyt passittaa vankilaan. Vähemmistön mielestä lainsäädäntö vaatisi muutoksia, jotta myös muita kuin Jehovan todistajia voitaisiin vapauttaa yleisestä asepalveluksesta vakaumuksen vuoksi.

Syyttäjä ilmoitti vievänsä tapauksen korkeimman oikeuden tarkasteltavaksi. Kihlakunnansyyttäjä Maren Salvesen viestitti Ylelle, että hovioikeuden ratkaisu eroaa vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ja syyttäjän velvollisuus on näin ollen hakea asiassa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun hovioikeus sivuutti voimassaolevan poikkeuslain perustuslain vastaisena.

Hovioikeuteen kannellut mies oli kieltäytynyt kesällä 2015 siviilipalveluksen suorittamisesta vedoten omantunnon kysymyksiin. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi miehen helmikuussa 2016 siviilipalveluksesta kieltäytymisestä puoleksi vuodeksi vankeuteen.

Mies valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Hovissa miehen asiaa on ajanut yhdenvertaisuusvaltuutettu.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolla ollaan tyytyväisiä hovioikeuden päätökseen.

– Perustuslain yhdenvertaisuusperiaate on vahva ja se on vahvistunut muun muassa perusoikeussäännöksiin otetun syrjintäkiellon sekä yhdenvertaisuuslain säätämisen vuoksi, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä toteaa tiedotteessa.

– Viimeistään tämän ratkaisun myötä toivomme, että hallitus pikaisesti ryhtyy lainsäädäntötoimiin. On tarkan pohdinnan paikka, miten voidaan säätää maanpuolustusvelvollisuudesta sillä tavalla, että eri ryhmiä ei syrjitä, sanoo miehen asiaa hovioikeudessa ajanut erityisasiantuntija Robin Harms Ylelle.

Hovioikeus vapautti miehen puolen vuoden vankeusrangaistuksesta, joka annetaan yleensä totaalikieltäytyjille.

Aseistakieltäytyjäliiton keräämien tietojen mukaan Suomessa on vuosittain enintään 55 totaalikieltäytyjää. Hovioikeuden ratkaisu ei suoraan vaikuta jo tuomion saaneisiin tai niihin totaalikieltäytyjiin, joiden oikeusjuttu on vireillä.

Professorin mielestä ratkaisu vie keskustelua oikeaan suuntaan

Helsingin yliopiston oikeushistorian professorin Jukka Kekkosen mukaan täpärälle mennyt äänestys kertoo tapauksen monimutkaisuudesta.

– Tässä on kaksi hyvää ja perusteltua ratkaisulinjaa, molemmat ovat oikeita tavallaan.

Kekkosen mielestä tapaus pitääkin saattaa vielä korkeimman oikeuden tarkasteltavaksi, sillä perustelut miehen vangitsemisen ja vapauttamisen puolesta ovat juridisesti olemassa.

Kekkonen toivoo, että oikeuden ratkaisulla olisi vaikutusta lainsäädäntöön.

– Jospa tämä saisi aikaan sen, että poistettaisiin tämä epäkohta mihin on kiinnitetty huomiota paljon. Epäkohta pitää korjata ensisijaisesti lainsäädännöllä ja toissijaisesti turvautua tuomioistuinten tulkintaan.

Kekkonen teki puolustusministeriölle selvityksen Jehovan todistajien asepalveluksesta. Se valmistui vuonna 2013. Kekkonen kertoo, että tuolloin käytiin paljon keskustelua siitä, pitäisikö Jehovan todistajilta poistaa oikeus olla osallistumatta asepalvelukseen.

– Silloin Suomi olisi saanut uuden mielipidevankiongelman. Keskustelu oli ihan toisessa suunnassa, Kekkonen muistelee.

Nyt saatu hovioikeuden ratkaisu vie Kekkosen mielestä keskustelua oikeaan suuntaan eli siihen, että myös muiden vakaumusten edustajat voitaisiin vapauttaa varusmies- ja siviilipalveluksesta.

Puolustusministeri ei vielä kommentoi päätöstä

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ei vielä ota kantaa siihen, tulisiko hovioikeuden ratkaisun perusteella lakia Jehovan todistajien erivapaudesta muuttaa.

Hovioikeus joutui ratkaisemaan asian äänestämällä, ja siitä on mahdollista valittaa Korkeimpaan oikeuteen 60 päivän ajan. Niinistön mukaan on todennäköistä, että päätöksestä valitetaan.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei liioin ota kantaa päätöksen. Hän kuitenkin toteaa, että palveluksesta vapauttamisen perusteet on hyvä ottaa uuteen harkintaan.

Suomi on saanut kritiikkiä Jehovan todistajia suosivasta laistaan

Suomessa on yleinen asevelvollisuus, joka velvoittaa täysi-ikäisiä miehiä suorittamaan varusmies- tai siviilipalveluksen. Jehovan todistajat ovat kuitenkin saaneet vapautuksen velvollisuudesta 1980-luvulta lähtien. Ennen niin kutsuttua vapautuslakia myös Jehovan todistajat joutuivat vankilaan kieltäydyttyään asepalveluksesta.

Jehovan todistajat tulkitsevat, että Raamattu opettaa pidättäytymään kaikesta väkivallasta. He kieltäytyvät sillä perusteella myös asepalveluksen korvaavasta siviilipalveluksesta.

Nykysysteemin mukaan Jehovan todistajat saavat lykkäystä asepalveluksesta aina kolme vuotta kerrallaan. 29-vuotiaina he vapautuvat palveluksesta kokonaan iän perusteella.

Hovioikeuteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestään kannellut mies näki, että nykyinen laki on syrjivä. Näin siksi, että muilla ryhmillä kuin Jehovan todistajilla ei ole mahdollisuutta vedota vakaumukseensa.

Mies itse on kertonut olevansa pasifisti eli vastustavansa sotaa ja haluavansa edistää väkivallattomia keinoja konfliktien ratkaisussa.

Miehen asiaa ajava, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntija Robin Harms on todennut aiemmin Ylelle, että Jehovan todistajien suosiminen on Suomelle noloa.

Sekä eduskunnan perustuslakivaliokunta että puolustusministeriön toimikunta ovat aiemmin todenneet, että Jehovan todistajat asepalveluksesta vapauttava laki on ristiriidassa sekä perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen että syrjintäkiellon kanssa.

Myös YK:n ihmisoikeuskomitea on kritisoinut Suomea siitä, että laki on Jehovan todistajia suosiva.

23.2.2018 kello 13.12 Lisätty erityisasiantuntija Robin Harmsin ja syyttäjän kommentit. Kello 12 juttuun täydennettiin professori Jukka Kekkosen ja Jussi Niinistön (sin.) kommentit.

Lue myös:

Häkkänen: Palveluksesta vapauttamisen perusteet uuteen harkintaan

Mielipidevankeja "keskitysleirillä" – Lue, miksi Jehovan todistajat vapautettiin asevelvollisuudesta vuonna 1985

Jehovan todistajat: Meidän puolesta myös muut voitaisiin vapauttaa asevelvollisuudesta

Aseistakieltäytyjää oikeudessa puolustava yhdenvertaisuusvaltuutettu: Jehovan todistajain suosiminen syrjivää ja Suomelle noloa

Rikolliset rauhan puolesta – Lue neljän totaalikieltäytyjän tarina