Uusi eläinsuojelulaki kerää kritiikkiä: "MTK on saanut kaikki tavoitteensa läpi"

Kenen ääni kuuluu uudessa eläinsuojelulaissa? Tästä käytiin vääntöä torstain A-studio: Talkissa, jossa keskusteltiin eläinten hyvinvoinnista ja pian eduskunnan käsittelyyn tulevasta eläinsuojelulaista.

Kotimaa
A-talkin keskustelioita.
Yle

Ei parsinavettojen, eikä porsitushäkkien kieltoa. Uusi eläinsuojelulaki sai tyrmäyksen sekä eläinsuojelujärjestöltä että vihreiden kansanedustaja Emma Karilta, jonka mielestä lakiluonnos on nyt sorvattu maataloustuottajien etujärjestö MTK:n toiveiden mukaiseksi.

–Tämä vaikuttaa ihan siltä, että on olemassa yksi taho, joka on saanut kaikki tavoitteensa läpi. MTK käyttää tässä todella suurta valtaa, Kari sanoo.

Uudesta eläinsuojelulaista keskusteltiin torstain A-studio: Talkissa. Karin lisäksi mukana olivat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.), MTK:n eläinlääkäri Leena Suojala sekä Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.

Karin mukaan lakia valmistelevassa asiantuntijaryhmässä kaikki muut olivat aikoinaan yksimielisiä siitä, että esimerkiksi tuotantoeläinten parsinavettoihin kiinni kytkeminen ja emakoiden porsimishäkit tulisi kieltää. Ainoastaan MTK vastusti, ja nyt lakiluonnoksesta kyseiset kohdat onkin otettu pois.

MTK:n Leena Suojalan mielestä eläinsuojelujärjestöt pitävät tällä hetkellä asiasta luonnollisesti kovaa ääntä, koska yrittävät vaikuttaa lakiluonnokseen.

–Kumpikaan osapuoli ei saa kaikkia toiveitaan täytettyä. Joistakin asioista on pakko tinkiä, Suojala sanoo.

Animalian Heidi Kivekäs on sitä mieltä, että nykyiset tavoitteet ovat jo kompromisseja suojelujärjestöille.

–Eivät nämä ole mitään radikaaleja tavoitteita. Näitä on jo monissa maissa tehty, Kivekäs sanoo.

Ministeri: Kaikki intressit on otettava huomioon

Uusi eläinsuojelulaki on parhaillaan lausuntokierroksella helmikuun loppuun saakka. Sen on tarkoitus päästä eduskunnan käsiteltäväksi vielä tällä kevätkaudella. Voimaan laki tulisi vuonna 2020.

Vastuuministeri Jari Lepän mielestä mitään ei ole laissa lyöty lopullisesti lukkoon, vaan lausuntokierroksen jälkeen tehdään vielä arvio, tarvitaanko lakiehdotukseen muutoksia.

–Se on todella moderni lakiehdotus. Luonnos, joka vie eläinten hyvinvointia vahvasti eteenpäin, Leppä sanoo.

Ministerin mukaan eläinsuojelulaissa pitää huomioida sekä eläinten hyvinvoinnin että suomalaisen tuotannon intressit kokonaisuutena. Lain pitää antaa sellaiset raamit, että se edelleen mahdollistaa suomalaisen tuotannon.

–Jos oma kotieläintuotantomme ajetaan ahdinkoon, ruoka tulee muualta. Siihen emme voi vaikuttaa, jolloin meiltä tulee hyvinvointivuotoa, Leppä sanoo.

Ministeri Lepän mielestä Suomessa moni asia on jo nyt tuotantoeläimillä paremmin kuin muualla maailmassa.

–Suomessa eläimet voivat hyvin. Eläintauteja on vähän, ja lääkkeitä käytetään vähän. Meillä ei ole salmonellaa. Meillä on nokat ja saparot, Leppä luettelee.

Hallitusohjelma sitoo kädet

Nykyhallitus on luvannut hallitusohjelmassaan (siirryt toiseen palveluun), etteivät tuottajien kustannukset nouse tämän hallituksen aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lakiin kirjattavia parannuksia eläinten oloihin pitää tehdä ilman rahallisia panostuksia. Parsinavettojen tai porsimishäkkien muuttaminen toisi kustannuksia. Samoin eläinjärjestöjen vaatimus jatkuvan juomaveden saatavuudesta.

Tämä kertoo Emma Karin mielestä siitä, etteivät hallituksen tavoitteet eläinsuojelulain suhteet ole olleet kovin korkealla alun perinkään.

–Puhuttiin siitä, että Suomeen ollaan tekemässä maailman paras eläinsuojelulaki. Näinhän ei nyt ole, Kari sanoo.

Katso keskustelu Yle Areenasta.

Lue lisää:

Uuden eläinsuojelulain 5 kipukohtaa – Yle julkistaa salaa kuvattuja videoita eläintiloilta

Pidetäänkö emakkoa porsitushäkissä 10 päivää vai 5 viikkoa? MTK:n väite Ylen jutussa jäi kaivelemaan, sika-asiantuntijat oikovat

"Häpeä Suomi!" – Tuhat vastusti eläinsuojelulakia marssien – katso videolta miksi