Hyppää sisältöön

EU:n pitkän budjettitaistelun ensi laukaukset ammutaan tänään

Pieni joukko pienehköjä jäsenmaita haraa budjetin suhteellista kasvattamista vastaan, kun EU alkaa riidellä brexitin jälkeisestä rahankäytöstä.

Kuva: Niko Mannonen / Yle

BRYSSEL Kuinka paljon EU:sta kannattaa maksaa? Kysymys nostetaan pitkästä aikaa jäsenmaiden johtajien pöydälle tänään, kun huippukokous keskustelee ensimmäisen kerran unionin seuraavasta monivuotisesta budjetista, joka alkaa vuodesta 2021.

Britannian ero mutkistaa neuvotteluita, jotka ovat perinteisestikin olleet hankalat, ja jotka ovat usein venyneet viime hetkille. Suuren ja varakkaan nettomaksajan poistuminen aiheuttaa noin 12 miljardin euron vuosittaisen vajauksen EU:n tuloihin.

Vastakkain on ainakin kaksi eri näkemystä: Neljän maan "prosenttiliike" haluaa, että EU:n budjetti saa olla korkeintaan prosentin sen kansantuotteesta. Ajatuksen kannalla ovat Ruotsi, Tanska, Itävalta ja Hollanti.

Niiden maksut uhkaavat nousta huomattavasti Britannian eron jälkeen, sillä samat neljä maata ovat neuvotelleet itselleen Britannian jäsenmaksualennukseen liittyviä alennuksia, joista luultavasti luovuttaisiin.

Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät täysistunnossa 6. helmikuuta. Kuva: Patrick Seeger / EPA

Satanen vuodessa

Valtaosa muista jäsenmaista on taas sitä mieltä, että budjetin kokoa suhteessa kansantuotteeseen voidaan jonkin verran kasvattaa nykyisestä noin 1,03 prosentista.

Esimerkiksi EU:n suurimman maksumiehen Saksan sosiaalidemokrattien ja konservatiivien neuvottelema hallitusohjelma lupaa lisää rahaa EU-budjettiin. Myös Ranska on valmis lisäämään menoja.

Suomi on nettomaksaja, mutta suhteellisen pienellä summalla. Suomalaiset maksoivat EU:sta keskimäärin vuodessa hieman yli sata euroa asukasta kohti 2014–2016. Saksalaiset maksoivat 164 euroa, ja ruotsalaiset 182 euroa.

Suomen hallitus on linjannut, että Britannian ero pitää huomioida kokonaan budjetissa. Saman kannan mukaan Suomi kuitenkin tavoittelee lisää rahaa maatalous- ja koheesiotukien kautta.

– Jos saamme maksamallemme eurolle enemmän vastinetta esimerkiksi yhteisen turvallisuuden, tai yhteisen hyvän maahanmuuttopolitiikan kautta, silloin kannattaa maksaa, sanoi kuitenkin valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) maanantaina Brysselissä.

Brexitin vastustajat kampanjoivat parlamenttitalon edustalla Lontoossa tammikuussa. Kuva: Andy Rain / EPA

"Nihkeä ja mustavalkoinen" kanta

Orpon mukaan hallituksen kanta tarkoittaa sitä, että budjettia pitää ensin pienentää Britannian jättämän aukon verran. Mutta sen jälkeen sitä voidaan taas vähän suurentaa, jotta rahat riittävät unionin uusiin tehtäviin kuten puolustusyhteistyön rahoittamiseen tai maahanmuuttopolitiikkaan.

– Kanta on nihkeä ja mustavalkoinen. Nettomaksajakeskustelu on erittäin vahingollinen. Tämä ei ole sellaista peliä jossa jokainen laskee että me annetaan näin paljon ja saadaan noin paljon. Suomi saa erittäin paljon asioita EU:sta, joilla ei ole hintalappua tällä hetkellä, sanoo puolestaan europarlamentin jäsen Petri Sarvamaa (kok.).

Budjettivaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Sarvamaa viittaa esimerkiksi vapaaseen liikkuvuuteen, ruokaturvaan ja rauhaan. Hänen mukaansa Suomen hallitus arkailee.

– Ei uskalleta seistä selkä suorana ja sanoa, että hyödymme EU:sta enemmän kuin maksamme sinne, Sarvamaa sanoo.

Huippukokouksen budjettikeskustelun on tarkoitus pohjustaa komission työtä. Komissio aikoo antaa oman esityksensä toukokuun alussa. Komissio ja parlamentti haluavat saada rahoituskehyksen valmiiksi ennen seuraavia eurovaaleja, jotka pidetään alkukesästä 2019.

Jäsenmaissa aikataulua pidetään epärealistisena. Iso muuttuja on Britannian tuleva suhde unioniin. Brexit astuu voimaan vasta maaliskuussa 2019.

.
.