Kiista lohen omistusoikeudesta: "Edessä saattaa olla tilanne, että valtiota vastaan pitää nostaa kanne"

Tornionjoen kalastusalueen puheenjohtaja Pekka Pelttari uskoo, että ministeriö on hidastellut tietoisesti lohen ja taimenen omistusoikeutta koskevan kiistan ratkaisua

lohi
Lohi.
Minna Aula / Yle

Tornionjoen kalastusalue vaatii valtiota luopumaan lohenkalastuksen omistusoikeudesta Tornion-Muonionjoella. Vaatimus sisältyy lausuntoon, jonka kalastusalue on antanut maa- ja metsätalousministeriölle osana rajajoen ensi kesän kalastusjärjestelyjä.

Tornionjoen kalastusalue pitää valtion omistusoikeutta loheen eli lohiregaalia oikeudellisesti perusteettomana ja vaatii sen kumoamista osana rajajokineuvotteluita. Näissä neuvotteluissa Suomi ja Ruotsi sopivat vuosittain Tornion-Muonionjoen lohenkalastukseen liittyvistä asioista.

Maa- ja metsätalousministeriössä pidetään epätodennäköisenä, että jokivartisten vaatimus pääsisi asialistalle ensi viikolla alkaviin maiden välisiin neuvotteluihin.

– En ole nähnyt vielä kalastusalueen lausuntoa, joten en voi ottaa siihen kantaa. Tosin en ole myöskään varma, kuuluuko asia neuvotteluihin, sanoo ministeriön neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste.

Kalastusalue: Ministeriö hidastelee ja pelkää korvauksia

Tornionjokivartiset ovat ajaneet jo vuosia muutosta lohen ja taimenen omistusoikeuteen, mutta toistaiseksi asiassa ei ole juuri edetty.

– Yritämme vaikuttaa kolmella rintamalla. Maiden välisissä neuvotteluissa, ministeriön virkamiehiin ja poliittisiin päättäjiin, vakuuttaa Tornionjoen kalastusalueen puheenjohtaja Pekka Pelttari.

Tähän mennessä lohen omistusoikeudesta on laadittu ministeriön johdolla kaksi selvitystä, joista ensimmäinen oli jokivartisten vaatimuksille myönteinen ja toinen kielteinen.

Lapin yliopiston tutkija Juha Joona julkaisi selvityksensä lohen omistusoikeudesta vuonna 2016. Tuon selvityksen mukaan historiasta ei löydy perusteita sille, että lohen ja taimenen kalastusoikeus kuuluisi valtiolle.

Tämän jälkeen maa- ja metsätalousministeriö tilasi uuden selvityksen oikeustieteen emeritusprofessori Erkki Hollolta. Vuonna 2017 valmistunut selvitys pitää määräysvallan rajajoen lohenkalastuksesta valtiolla. Sitä perustellaan muun muassa sillä, että regaalioikeus on valtiolle historiallisesti muodostunut erityisperuste.

Tornionjoen kalastusalue ja Tornion-Muonionjokiseura aloittivat vuoropuhelun lohen omistusoikeudesta maa- ja metsätalousministeriön kanssa puolitoista vuotta sitten, mutta virallisia neuvotteluja asiasta ei ole käyty.

– Asia on työlistalla. Meillä on paljon töitä ja teemme niitä resurssien puitteissa, sanoo neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste.

Tornionjoen kalastusalueen puheenjohtaja Pekka Pelttari uskoo, että ministeriö on hidastellut tietoisesti lohen ja taimenen omistusoikeutta koskevan kiistan ratkaisua

– Ministeriön puolelta pelkona ovat mahdolliset korvausvaatimukset. Tämä on suurin pelko ja riski, mikä liittyy asian ratkaisemiseen myös poliitikkojen puolelta. Kun oikeuksia puolustetaan, saattaa jossakin vaiheessa eteen tulla tilanne, että valtiota vastaan pitää nostaa kanne, päättää Pelttari.