1. yle.fi
  2. Uutiset

Tutkimus tuotti jättiyllätyksen: Neandertalinihminen harrasti taidetta

Neandertalin luolamaalauksia ja koristeltuja simpukankuoria löytyi luolista eri puolilta Espanjaa.

neandertalinihminen
Kalliomaalaus kädestä.
Neandertalilaisten tekemä kädenjälki luolan seinässä Maltraviesossa.H. Collado / Max-Planck- Gesellschaft

Pitkään on kuviteltu, että nykyihminen oli ensimmäinen, joka ryhtyi maalaamaan luolien seiniin kuvia. Nyt tämä käsitys on ainakin haastettu.

Eurooppaa ennen nykyihmistä asuttaneen neandertalinihmisen on myös arveltu voineen harrastaa taidetta, mutta vasta nyt kansainvälinen tutkijaryhmä uskoo saaneensa varmuuden asiasta. Heidän tutkimuksensa on julkaistu Science-lehdessä. (siirryt toiseen palveluun)

Tutkijat ajoittivat kalsiittikerrosta, joka oli kehittynyt maalausten päälle. Ajoituksen tulos oli, että kalsiitin alla olevat kuviot ovat ainakin 65 000 vuotta vanhoja. Koska nykyihmiset tulivat Eurooppaan vasta runsaat 20 000 vuotta myöhemmin, täytyy maalausten olla neandertalien tekemiä.

Neandertalinihminen katosi Euraasian alueelta samoihin aikoihin, kun nykyihmisiä siirtyi Afrikasta Eurooppaan.

Tutkimuksia eri puolilla Espanjaa

Tutkimuksen kohteena oli kolme luolaa eri puolilla Espanjassa. Niissä tiedettiin olevan muun muassa tikkaiden muotoisia geometrisia kuvioita ja punaisia täpliä

Luolat oli löydetty vuosien 1821 ja 1951 välillä. Myös maalausten olemassaolo on tiedetty vuosikymmenten ajan – niiden oli tosin luultu olevan nykyihmisen tuotoksia.

Tutkijoiden mukaan maalaukset eivät olleet syntyneet hetkessä, vaan ne edellyttivät suunnitelmallisuutta. Pimeisiin luoliin tarvittiin valonlähde, pigmentit oli valmistettava etukäteen ja oli tehtävä päätös, mihin kohtaan luolan seinää maalaus tehdään.

Länsi-Espanjassa sijaistevasta Maltravieson luolasta tutkijat löysivät käsikuvion, joka oli luultavasti syntynyt niin, että taiteilija oli puhaltanut suustaan pigmenttiä kädelleen, jonka hän oli asettanut luolan seinälle. Tämä maalaus ajoitettiin 66 700 vuoden päähän.

Tutkimusta johtanut arkeologi Dirk Hoffmann Max Planck evoluutiobiologisesta Instituutista korostaa, että maalausten arvioidut iät ovat minimi-ikiä.

– Emme voi tietää, kuinka paljon aikaa kului maalaamisen ja kalsiitin kehittymisen välillä, Hoffman sanoo Los Angeles Timesin haastattelussa.

Tutkijoiden mukaan ei ole pienintäkään epäilystä siitä, etteivätkö maalaukset ole neandertalinihmisten tekemiä, koska tuohon aikaan Iberian niemimaalla ei asunut muita hominideja.

Etelä-Espanjasta löytyi koristeltuja simpukankuoria

Hoffmannin johtamassa toisessa tutkimuksessa löydettiin Etelä-Espanjassa Avionesissa sijaitsevasta luolasta koristeltuja simpukankuoria, jotka olivat noin 115 000 vuoden takaa. Myös tämän löydön uskotaan vahvistavan käsitystä neandertalinihmisen pitkästä taideperinteestä.

Uudet löydöt, jos ne varmistuvat oikeiksi, kertovat neandertalinihmisestä aivan erilaista tarinaan kuin mitä olemme tottuneet kuulemaan.

The Guardian muistuttaa artikkelissaan, että ensimmäisten neandertalinihmisen luurankolöytöjen jälkeen noin sata vuotta sitten saksalainen biologi Ernst Haeckel ehdottin ihmislajin nimeämistä Homo stupidusiksi.

Barcelonan yliopiston tutkija João Zilhão katsoo keskustelun neandertalinihmisistä tulleen nyt päätepisteeseensä.

– He ovat perheenjäseniämme, he ovat esi-isiämme, he eivät eroa meistä kognitiivisilta taidoiltaan, he eivät ole älyllisesti meitä vähäisempiä. He ovat versio ihmisestä, jollaista ei enää ole olemassa, hän sanoo The Guardianissa.

Lue seuraavaksi