Yle selvitti: Helsinkiläisperhe saa lapsen kotihoidosta jopa 264 lisäeuroa kuussa, tamperelainen ei lanttiakaan

Puolet kymmenestä suurimmasta kaupungista maksaa kotihoidon tuen kuntalisää mutta puolet ei. THL:n tutkimuspäällikön mielestä vaihteleva käytäntö voi eriarvoistaa lapsia eri puolilla maata.

Lasten kotihoidon kaupunkilisä
Pieni poika leikkii lattialla.
Kuntalisä on kotihoidon tuen päälle tuleva lisäraha. Se on kunnille vapaaehtoinen. Kuvituskuva.Jeff Gilbert / AOP

Suurista kaupungeista pääkaupunkiseudun kunnat maksavat selvästi avokätisimmin kotihoidon tuen kuntalisää, ilmenee Ylen tekemästä selvityksestä.

Kotihoidon tukea voi saada, jos perheen alle kolmevuotiasta lasta hoidetaan kotona. Kuntalisä on kotihoidon tuen päälle tuleva lisäraha. Se on kunnille vapaaehtoinen eivätkä kaikki kunnat maksa sitä asukkailleen.

Yle selvitti Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista, maksavatko ne kotihoidon tuen kuntalisää ja jos maksavat, miten paljon.

Selvityksen mukaan puolet suurista kaupungeista maksaa kuntalisää mutta puolet ei. Viidestä suurimmasta kaupungista poikkeuksen tekee vain Tampere. Muut suuret kaupungit eli Helsinki (siirryt toiseen palveluun), Espoo (siirryt toiseen palveluun), Vantaa (siirryt toiseen palveluun) ja Oulu (siirryt toiseen palveluun) maksavat asukkailleen rahallista korvausta lasten kotihoidosta, osa tuntuvaakin.

Tampere sen sijaan päätti luopua niin sanotusta Tampere-lisästä syksyllä 2013.

Eri kaupunkien maksamia kuntalisiä.
Kymmenen suurinta kaupunkia ja tieto siitä, maksavatko ne kotihoidon tuen kuntalisää vai eivät.Yle Uutisgrafiikka

Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelujen johtaja Taru Kuosmanen selittää taannoista päätöstä kahdella asialla.

Yhtäältä kaupunki ei Kuosmasen mukaan pystynyt selvästi osoittamaan, että "Tampere-lisä ja kotihoidon tuki olisivat olleet todellinen vaihtoehto päivähoidolle". Toisekseen Tampereen taloustilanne oli tuolloin sellainen, että oli etsittävä keinoja, joilla talous saataisiin parempaan kuntoon.

– Tämä oli sitten yksi niistä asioista, joka silloin tehtiin, hän sanoo.

Helsinki: "On odoteltu, mitä tapahtuu perhevapaiden uudistuksessa – ja nyt näyttää siltä, että ei paljoakaan"

Ylen selvityksessä suurinta kotihoidon tuen kuntalisää maksaa tällä hetkellä Helsinki, ainakin alkuvaiheessa. Summat eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia toistensa kanssa, sillä kuntalisän saamisen ehdot vaihtelevat kunnittain.

Esimerkiksi Vantaa maksaa "Vantaa-lisää" vain siihen asti, kunnes lapsi on puolitoistavuotias. Naapurikaupunki Espoossa kuntalisää maksetaan 200 euron suuruisena aina kolmeen ikävuoteen saakka.

Helsingissä kuntalisä alenee iän mukaan ja on viimeisen vuoden ajan 134,55 euroa kuussa. Ensimmäisinä kuukausina "Helsinki-lisä" on kuitenkin peräti 264 euroa.

Kuntalisä on otettu kaupungissa käyttöön 1990-luvulla, perheiden valinnanvapauden lisäämiseksi, sanoo Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari, kokoomuksen Pia Pakarinen.

– Nyt on tietysti odoteltu, mitä tapahtuu valtakunnallisessa perhevapaiden uudistuksessa. Ja nyt näyttää siltä, että ei paljoakaan. Joten olemme jälleen lähtöpisteessä.

Pia Pakarinen
Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen.Antti Kolppo / Yle

Miten Helsinki perustelee verrattain suurta Helsinki-lisää?

– Alun perin on ollut se kaunis ajatus, että on mahdollisuus valita hoitomuotonsa, Pakarinen vastaa.

– Toisaalta meidän varhaiskasvatuksen suosio on kasvanut koko ajan. Esimerkiksi viimeisen vuoden ajan on ollut viisisataa lasta vähemmän kotihoidon tuella. Ajat ovat olleet paremmat, ja äidit ovat menneet töihin.

Hallituksen helmikuussa kariutuneen perhevapaauudistuksen tavoitteena oli parantaa tasa-arvoa työssä ja vanhemmuudessa. Hallitus toivoi muun muassa, että äidit palaisivat työelämään nykyistä aiemmin.

Eikö kotihoidon tuen suuri kuntalisä kannusta juuri päinvastaiseen käytäntöön? Pakarinen myöntää, että hallituksen toiveiden ja kuntien käytännön toimien välillä on ristiriita.

– Viime valtuustokaudella meillä puhuttiin, että Helsinki-lisästä luovuttaisiin kaksi-kolmevuotiaiden osalta. Se ei mennyt silloin läpi. Nyt tällaista ei ole valmisteilla, hän sanoo.

THL: Kuntalisä antaa viestin, että kunnassa toivotaan, että pysytellään pidempään kotihoidossa

Mistä kertoo se, että puolet suurimmista kaupungeista maksaa kotihoidon tuen kuntalisää, osa reippaastikin? Ehkä ainakin siitä, että suurissa kaupungeissa ei ole tarpeeksi päivähoitopaikkoja, uskoo tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta eli THL:stä.

– Yritetään sitten hillitä päivähoitoon tulevien lasten määrää kuntalisän avulla. Saadaan lapset pysymään kotona pidempään.

– Kyllä kuntalisä antaa sellaisen viestin, että kunnassa toivotaan, että pysytellään vähän pidempään kotihoidossa, hän sanoo.

Lammi-Taskula on mukana THL:n sekä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteisessä Childcare-tutkimushankkeessa (siirryt toiseen palveluun). Hankkeessa tarkastellaan muun muassa lastenhoidon tukia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Lammi-Taskulan mielestä kuntalisä voi eriarvoistaa lapsia eri puolilla maata.

Eriarvoisuutta syntyy hänen mukaansa paitsi siitä, että osa kunnista maksaa kuntalisää ja osa ei, myös siitä, että tuen saamisen ehdot vaihtelevat.

Mollamaija, nukke.
THL:n tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula on huolissaan siitä, että kunnittain vaihteleva kotihoidon tuen kuntalisä voi lisätä eriarvoisuutta.Ismo Pekkarinen / AOP

Jotkut kunnat voivat vaatia, että myös perheen muiden, jo kolme vuotta täyttäneiden lasten on oltava kotihoidossa, jotta kuntalisää saa. Sellainen ei ole hänen mielestään reilua ja ehdoista olisi päästävä eroon.

– Jos vanhemmat sisarukset eivät sen takia pääse varhaiskasvatukseen, sillä voi olla eriarvoistavia vaikutuksia.

– Siitä lähtee eriarvoisuuden mekanismeja liikkeelle, ja ne voivat vaikuttaa myöhempään koulunkäyntiin ja muuhun elämään.

Onko THL huolissaan asiasta?

– Aina pitää olla huolissaan asioista, jotka voivat lisätä eriarvoisuutta, Lammi-Taskula sanoo.

Apulaispormestarin mielestä Helsinki-lisästä kannattaa keskustella "jossain vaiheessa"

Helsingin kaupungintalo.
Apulaispormestari Pia Pakarisen mielestä Helsinki-lisästä kannattaa keskustella jossain vaiheessa.Ismo Pekkarinen / AOP

Säilyykö kotihoidon tuen Helsinki-lisä pääkaupungissa hamaan tulevaisuuteen asti?

– Minun mielestäni asiasta kannattaa jossain vaiheessa keskustella. Se raha voitaisiin kohdistaa ehkä johonkin muuhun eli varhaiskasvatuksen parantamiseen, apulaispormestari Pia Pakarinen toteaa.

Hän huomauttaa, että tutkimusten mukaan juuri ne lapset, jotka osallistuvat varhaiskasvatukseen kaikkein vähiten, hyötyisivät siitä eniten.

– Seuraava mahdollisuus puhua tästä olisi vuoden 2019 talousarvion valmistelun yhteydessä. Mutta katsotaan, mitä asiasta siinä vaiheessa ajatellaan.

Entä Tampere? Siellä kunnallisen Tampere-lisän palauttaminen ei ole ollut esillä keskusteluissa, hyvinvointipalvelujen johtaja Taru Kuosmanen sanoo.

Hän ei pidä sen palauttamista tällä hetkellä perusteltunakaan ja viittaa valtakunnallisiin varhaiskasvatusta koskeviin suunnitelmiin ja toisaalta siihen, että Tampere tekee talouden tasapainotusohjelmaa myös nyt.

Lue lisää:

Analyysi: Haluaako hallitus eristää maahanmuuttajanaiset lähiöihin ja piilottaa heikosti koulutetut kotilieden lämpöön? (Yle Uutiset 18.2.2018)

Kesärannan keittiöstä se alkoi – Näin perhevapaaremontti eteni, kaatui ja iski särön keskustan ja kokoomuksen välille (Yle Uutiset 17.2.2018)

Heikki Hiilamon kolumni: Kotihoidon tuki keksittiin perheille, jollaisia ei enää ole (Yle Uutiset 14.2.2018)

Yle selvitti: Kotihoidon tukea käytetään eniten keskustan vahvoilla alueilla – katso oman kuntasi tilanne (Yle Uutiset 13.2.2018)

Analyysi: Perhevapaauudistus kituu jo ennen syntymistään – 5 syytä, miksi neuvotteluissa vedettiin käsijarru pohjaan (Yle Uutiset 12.2.2018)

Kolmasosa suomalaislapsista jää ilman varhaiskasvatuksen palveluja – OAJ: "On syytä olla huolissaan" (Yle Uutiset 3.11.2017)