Isän kuoleman jälkeen tytär patosi tunteensa, kunnes romahti – Uusi verkkokoulu auttaa niitä, jotka eivät kouluun kykene

Vera Koponen käy yhdeksättä luokkaa verkkoyhteyksien avulla. Mikkeliläisten oppilaitosten kehittämä uudenlainen verkko-opiskelumalli hyödyttää jo kymmeniä koululaisia, jotka eivät voi osallistua tavalliseen koulunkäyntiin.

verkko-oppiminen
Vera Koponen kotonaan Pieksämäellä
Vera Koponen käy koulua kotonaan, koska perhetragedia teki koulussa käymisen mahdottomaksi.Wiivi-Maria Kasanen / Yle

12-vuotiaan Vera Koposen elämä muuttui lopullisesti syyskuussa vuonna 2014. Kuudesluokkalainen sai kuulla isänsä kuolleen.

Pieksämäkeläinen Koponen kävi koulua muiden tavoin vielä kaksi vuotta. Sitten kunto romahti.

– En halunnut enkä pystynyt käsittelemään asiaa, enkä suremaan oikein kunnolla. Kaksi vuotta patosin kaiken sisälleni. Sitten kaikki tunteet tulivat ulos hyvin voimakkaasti, nyt 15-vuotias Koponen kertoo.

Surun takia Koponen ei kyennyt osallistumaan opetukseen.

– Kun henkinen kunto lähti romahtamaan, en päässyt kouluun menemään.

Koponen oli käynyt yläkoulua Pieksämäellä Hiekanpään koulussa. Hän jatkoi kahdeksannen luokan opintoja kotoa, mutta koulunkäynti ei sujunut omin voimin. Numerot putosivat.

Koulukuraattori vinkkasi Vera Koposelle ja hänen äidilleen Mari Koposelle uudesta Monni Online -hankkeesta (siirryt toiseen palveluun), jossa olisi mahdollisuus käydä peruskoulu loppuun verkossa.

Apu tulee verkkoa pitkin kotiin

Vera Koponen on yksi noin runsaasta 50:stä koululaisesta, jotka ovat juuri nyt uudenlaisissa hankkeissa Suomessa.

Tuuve- ja Monni Online -hankkeiden tarkoituksena (siirryt toiseen palveluun) on auttaa koululaisia, jotka joutuvat käymään koulua kotonaan. Suurin osa ohjelmissa olevista oppilaista oireilee psyykkisesti.

Hankkeissa on mukana paljon myös koululaisia, joita vaivaavat moniaineallergiat. Niihin kuuluvat muun muassa kemikaalien yliherkkyys. Lisäksi mukaan otetaan esimerkiksi syöpäpotilaita. Päätarkoitus on, että koululaiset pystyisivät verkko-opetuksen avulla hankkimaan päättötodistuksen.

Hankkeissa koululaiset käyvät koulua kotona, mutta ovat lähikoulunsa oppilaita ja noudattavat koulunsa opetussuunnitelmaa.

Ohjelmien alku on vuodessa 2014. Nykyisiä hankkeita edeltävästä Monni-hankkeesta on kirjoittanut (siirryt toiseen palveluun) Länsi-Savo.

– Aiemmin lapsia ja nuoria on autettu sillä tavalla, että laitetaan kotiin kirjat, vihkot ja tehtäväpaketit, mutta opetusta ei juuri pystytä kotiin tarjoamaan, sanoo Monni Online- ja Tuuve-hankkeiden ohjaava opettaja Johanna Sergejeff.

Hankkeen parissa työskennelleet ovat huomanneet, että koulunkäynti kotona voi kangerrella ilman riittävää tukea. Tutkimusta aiheesta ei ole tehty.

– Se on tutkimusasetelmallisestikin haastava, koska vertailuryhmä ei ole iso ja kotiopetuksessa ollaan erilaisin järjestelyin ja eripituisia ajanjaksoja, toteaa opetusneuvos Jussi Pihkala opetus- ja kulttuuriministeriön yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osastolta.

Tarvetta olisi tarjontaa enemmän

Tuuve- ja Monni Online -hankkeissa koulunkäynti on koululaiselle maksutonta.

Kysyntää mikkeliläishankkeiden tyyppiselle tarjonnalle olisi nykyistä enemmän. Sekä vanhemmat että opettajat kyselevät, olisiko heidän lapsilleen tai oppilailleen tilaa.

– Nyt kevään korvalla taas meille tulee kyselyitä päivittäin, Sergejeff kertoo.

Vera Koposen käytännön opiskelu muodostuu verkko-opetuksesta. Ryhmäkurssien lisäksi verkossa voi suorittaa niin sanottuja non-stop-kursseja silloin kun haluaa. Vera Koponen kotona huoneessaan Pieksämäellä.
Vera Koposen käytännön opiskelu muodostuu suurelta osin verkko-opetuksesta. Ryhmäkurssien lisäksi verkossa voi suorittaa niin sanottuja nonstop-kursseja silloin kun haluaa.Wiivi-Maria Kasanen / Yle

Sergejeffin mukaan psyykkisestä oireilusta kärsivien koululaisten määrä tuntuu lisääntyvän.

– Varmaan monta asiaa yhteiskunnassa vaikuttaa. Kiire vaikuttaa siihen, että nuorilla on yhä suuremmat paineet suoriutua. Tämmöinen repaleisuus muutenkin elämässä vaikuttaa.

Liikunta videolle, nuotit kotiin

Monni Online- ja Tuuve-hankkeissa oppilaat ovat käytännössä edelleen lähikoulujensa oppilaita ja noudattavat koulunsa opetussuunnitelmaa.

Käytännössä opintoja suoritetaan monella tavalla. Yksi keskeisistä elementeistä on ryhmäkurssit. Nämä oppitunnit saatetaan pitää missä päin Suomea tahansa.

– Siellä on tällaisia huoneita, minne mennään. Tunnilla on muitakin oppilaita. Opettaja opettaa siellä asioita, Vera Koponen toteaa.

Lisäksi on niin sanottuja nonstop-kursseja. Koululainen suorittaa ne pääsääntöisesti itsenäisesti.

Vera Koponen soittaa kotonaan pianoa.
Vera Koponen tekee valinnaisen musiikin opinnot kotonaan. Opettaja antaa Koposelle nuotit kotiin. Koponen käy soittamassa opettajalleen koulussa.Wiivi-Maria Kasanen / Yle

Osan oppiaineiden sisällöistä voi tehdä soveltuvin menetelmin. Koponen sai käsityön opettajaltaan listan töistä, mitä pitäisi tehdä. Koponen lähetti takaisin listan, johon hän suunnitteli listan töistään. Lopulta Koponen toimittaa valmiit työt opettajalle, joka arvioi ne.

Koponen suorittaa liikunnan pitämällä liikuntapäiväkirjaa. Välillä suoritukseksi käy äidin kanssa lenkkeily. Lisäksi Koponen tekee liikkumisestaan opettajalle videopätkän.

Musiikkia harrastava Koponen on ottanut musiikin valinnaiseksi aineeksi. Opettaja on antanut nivaskan nuotteja. Koponen on harjoitellut kotona ja käynyt koulussa soittamassa oppimansa opettajalleen.

Ohjelmissa koululaiselle nimetään neuropsykiatrinen valmentaja. Tarjolla on myös erityisopettajan tukea ja henkilökohtaista ohjausta.

Päättötodistuksen koululainen saa lopulta samalla tavalla kuin muutkin yhdeksännen luokan päättävät oppilaat.

Oppikirjoja on kaksi

Oppikirjoja käytetään vain vähän. Vera Koposella oppikirjoja on vain kaksi. Toinen on uskontoon ja toinen matematiikkaan.

– Ymmärrän matematiikkaa kirjasta luettuna paremmin kuin verkkosivuilta. Minun on helpompi lukea kirjasta, koska siellä on enemmän selitetty, eikä varsinaisesti ole tehty havainnekuvia.

Vera Koposta koulutyössä auttaa äiti Mari Koponen. Äidin mukaan äidin perimmäinen työnkuva on opiskelemaan patistelu. Koulutyön tauoilla Vera voi viedä ulos vaikkapa labradorinnoutaja Mellin tai sitten Dooriksen, joka on cocker­spanielin ja cavalierin sekoitus.
Vera Koposen tukena on äiti Mari Koponen. Äidin mukaan hänen perimmäinen työnkuvansa on patistella tytärtänsä tekemään koulutehtävät. Koulutyön tauoilla Vera voi viedä ulos vaikkapa labradorinnoutaja Mellin tai Dooriksen, joka on cocker­spanielin ja cavalierin sekoitus.Wiivi-Maria Kasanen / Yle

Kotona koulua käyvä lapsi ja nuori menettää kuitenkin aina jotakin.

– Kasvun ja oppimisen kannalta tärkeät ulottuvuudet kuten kaveripiiri, yhteisöllisyyden kehittyminen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen jäävät vähemmälle, ministeriön Pihkala pohtii.

Monni Online -hankkeessa on mukana tällä hetkellä parikymmentä oppilasta, Tuuvessa puolestaan kolmisenkymmentä. Viimeisen vuoden aikana ohjelmissa on opiskellut kaikkiaan 80 oppilasta.

Kotiopetus on eri asia kuin koulunkäynti verkossa

Monni Online- ja Tuuve-hankkeissa olevat käyvät koulua kotona, mutta eivät ole varsinaisessa kotiopetuksessa. Opetushallituksen määritelmän (siirryt toiseen palveluun)mukaan kotiopetuksessa lapsen vanhempi päättää oma-aloitteisesti ottaa koululaisen pois koulusta. Tällöin vastuu opintojen järjestämisestä ja kirjojen hankkimisesta on huoltajalla.

Opetushallitus ei tiedä varsinaisessa kotiopetuksessa olevien oppilaiden määrää, koska oppivelvollisuuden valvonta on opetuksen järjestäjillä. Opetusneuvos Ulla Laine Opetushallituksen perusopetus- ja varhaiskasvatusyksiköstä kuitenkin arvioi varsinaisessa kotiopetuksessa olevan noin 300 peruskoululaista. Jatkossa lukujen pitäisi olla paremmin saatavilla Opetushallituksen tietojärjestelmämuutosten ansiosta.

Omilleen ei yksikään koululainen jää. Kunta nimeää tutkivan opettajan, jonka tehtävänä on selvittää ja arvioida kotiopetuksessa olevien menestymistä.

Vanhempien halu lapsensa varsinaiseen kotiopetukseen tulee Laineen mukaan usein vanhemman ideologisesta tai uskonnollisesta taustasta. Uskonnolliset yhteisöt voivat palkata esimerkiksi yksityisopettajia usean lapsen joukolle. Laineen mukaan tätä tekevät nimenomaan suomalaiset uskonnolliset yhteisöt.

Lisäksi jotkut huoltajat ottavat lapsensa koulusta erilaisissa ristiriitatilanteissa.

– Joissakin tapauksissa koulun ja vanhempien sukset menevät ristiin, Laine toteaa

Pelkästään sisäilmaongelmista kärsivät eivät pääse mukaan

Lukuja ei ole niistäkään koululaisista, jotka joutuvat muista syistä käymään koulua kotonaan.

Osa oppilaista ei pysty opiskelemaan missään koulun alueella esimerkiksi sisäilmaongelmien vuoksi. Tällöin kunta tarjoaa oppikirjat ja muun samaan tapaan kotona koulua käyville kuin muillekin. Opetuksen järjestäjän velvollisuus on tarjota lapsille turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö.

Johanna Sergejeff Mikael koulussa Mikkelissä.
Monni Online- ja Tuuve-hankkeiden ohjaavan opettajan Johanna Sergejeffin mukaan ohjelmiin pääsemiseksi tulee nyt kyselyjä päivittäin.Teemu Saintula / Yle

Tuuve- ja Monni Online -hankkeisiin ei oteta pelkästään sisäilmaongelmien vuoksi kotona opiskelevia.

– Suomen koulujen sisäilmaongelmia ei pystytä tällaisten hankkeiden avulla ratkaisemaan, ne ovat isompia rakenteellisia ongelmia, Sergejeff toteaa.

Samaa mieltä on ministeriön Pihkala.

– On surullista, että huonon suunnittelun ja rakentamisen sekä puutteellisen kunnossapidon ja huollon vuoksi lapset ja nuoret joutuvat kärsimään julkisten rakennusten kunnon aiheuttamista haasteista.

Äiti vaihtoi työvuoroja tyttärensä vuoksi

Vera Koponen myöntää, että kotona opiskelu on erilaista kuin koulussa. Tehtävistä on koululaisella suuri vastuu.

– Tehtäviä on rästissäkin kyllä, hän naurahtaa.

Sitä varten on äiti.

– Välillä pitää istua vieressä ja vahtimalla vahtia, että tehtävät tulee tehtyä, Veran äiti Mari Koponen sanoo.

Opettajaksi äidistä ei omien sanojensa mukaan ole. Mari Koponen toteaa, että geometriat ja muut eivät enää oikein ole mielessä.

Mari Koponen tekee lastenhoitajana kolmivuorotyötä. Hän vaihtoi työvuoronsa nimenomaan Veran tilanteen vuoksi. Äiti on pystynyt olemaan enemmän paikalla arkena tytön tukena. Veralla on myös isoveli, joka käy töissä. Lisäksi apuna on Veran isoäiti.

Vera Koponen kärsii Touretten oireyhtymästä sekä tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöstä.

– Kyllä tämä on ollut sumplaamista, että ollaan arki saatu sujumaan, äiti Mari Koponen miettii muutamaa mennyttä vuotta.

Perheessä on paljon lemmikkejä, kuten koiria ja lemmikkikaneja. Vera Koponen voi käydä niitä lenkittämässä omilla tauoillaan. Varsinaisia välitunteja verkko-opinnoissa ei ole.

Vastaava löytyy Irlannista

Tuuve- ja Monni Online -hankkeet on kehitetty oppimis- ja ohjauskeskus Valterin sekä Mikkelissä sijaitsevan Otavan Opiston yhteistyönä. Ohjaava opettaja Johanna Sergejeff työskentelee fyysisesti Valteri-koulu Mikaelissa Mikkelissä. Valteri (siirryt toiseen palveluun)on Opetushallituksen alaisuudessa toimiva valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus.

Hankkeet ovat harvinaisia myös maailmassa. Sergejeffin mukaan he tietävät vain yhden vastaavan. Irlantilainen verkko-opetusmalli (siirryt toiseen palveluun) IScoil on pyörinyt yli kymmenen vuotta.

Suomessa lähimpänä hankkeita on nettipohjainen Feeniks-koulu (siirryt toiseen palveluun), jossa opiskelu on maksullista. Feeniks-koulun takana toimii Kehittyvä koulu -yhdistys (siirryt toiseen palveluun). Opetushallitus rinnastaa Feeniks-koulun kotiopetukseen. Feeniks-koulu ei ole opetusministeriön hyväksymä virallinen koulu, eikä se saa valtiolta avustusta. Feeniks-koulun oppilaat eivät ole (siirryt toiseen palveluun)kirjoilla missään muussa oppilaitoksessa.

Kulkuri (siirryt toiseen palveluun)puolestaan on ulkomailla asuvan oppilaan etäkoulu.

Kunnat lähtivät mukaan

Hankkeet loppuvat aikanaan. Sergejeff toivoisi, että tällainen koululaisten auttaminen ei olisi kiinni pelkästään hankkeista.

Tuuve-hankkeessa on mukana neljä pilottikuntaa (siirryt toiseen palveluun), jotka kehittävät lähitukea, verkko-oppimisympäristöä ja etäopetusta oppilasta tukevaksi kokonaisuudeksi. Kunnat ovat Vantaa, Tampere, Lappeenranta ja Nurmijärvi.

Lukuvuotena 2018–2019 mukaan tulee kolme kuntaa lisää.

Vera Koponen kotonaan Pieksämäellä.
Pieksämäkeläinen Vera Koponen uskoo, että hän voisi lähteä syksyllä opiskelemaan muiden kanssa. Vain kotoa lähtö toisella puolelle Suomea mietityttää vielä.Wiivi-Maria Kasanen / Yle

Tuuven rahojen takana on opetus- ja kulttuuriministeriö. Rahoitus päättyy vuoden 2019 lopussa.

–Kokemukset kerätään aikanaan yhteen, jonka jälkeen tehdään johtopäätökset jatkosta, ministeriön Pihkala toteaa.

Monni Online -hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Hanke kestää vuoden 2018 loppuun saakka.

Muiden sekaan syksyllä?

Vera Koponen miettii, että hän todennäköisesti pystyisi opiskelemaan muiden kanssa ensi syksynä.

– Pystyn ja luulen ja tiedän, että pystyn.

Koposta kiinnostaa työskentely hevosten parissa. Alan oppilaitokset sijaitsevat kaikki aika kaukana Pieksämäeltä. Koposta mietityttääkin tällä hetkellä, onko hän vielä valmis asumaan yksin opiskelija-asuntolassa.

Kuvat Vera Koposesta ja hänen äidistään Mari Koposesta on ottanut Yle Mikkelissä TET-harjoittelussa ollut Wiivi-Maria Kasanen. Seitsemäsluokkalainen Kasanen käy koulua Mikkelissä Urheilupuiston koulussa.