Lounais-Suomen työntekijäpulaa paikataan täsmäkoulutuksella – verkostoyliopisto tuottaa alueelle yli 400 diplomi-insinööriä vuosittain

Viime syksynä käynnistetty verkostoyliopisto FITech on seitsemän yliopiston yhteinen ponnistus tuottaa Lounais-Suomeen diplomi-insinöörejä.

diplomi-insinöörit
Valmet Automotiven rekrytointikiertue Mikkelin torilla.
Valmet Automotive etsi viime keväänä työntekijöitä ympäri Suomen suunnatun rekrytointikampanjan avulla.Esa Huuhko / Yle

Antti Peräsuo on yksi niistä 800 turkulaisesta, jotka ajavat päivittäin töihin Uuteenkaupunkiin. Peräsuo toimii autotehtaalla suunnittelupalveluiden myyntipäällikkönä. Viime syksynä mies sai päähänsä, että hänestä tulee diplomi-insinööri.

– Minulla oli jo pitkään ollut halu korottaa AMK-insinöörin tutkintoa, Peräsuo sanoo.

Samaan aikaan, kun Peräsuo ymmärsi, että haluaa kehittää osaamistaan, seitsemän suomalaista yliopistoa havahtui Lounais-Suomen diplomi-insinööripulaan.

Yliopistot päättivät perustaa verkostoyliopiston FITechin (Finnish Institute of Technology). FITechin tarkoituksena on saada lisää diplomi-insinöörejä positiivisen rakennemuutoksen kourissa kärvistelevään Lounais-Suomeen.

– Minun tapauksessani en tiedä, onko valmistuminen se tärkein asia. Tärkeintä on se, mitä minä opin siinä matkalla kohti valmistumista, Antti Peräsuo sanoo.

Etäopiskelu helpottaa

FITech-opiskelu poikkeaa normaaleista DI-opinnoista. Opiskelu tapahtuu pääasiassa etänä. FITechissä opiskelijat kirjautuvat sisälle johonkin hankkeessa mukana olevista seitsemästä yliopistosta, mutta voivat valita kursseja myös muista.

Antti Peräsuo on kirjoilla Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, käy päivisin töissä Uudessakaupungissa ja opiskelee iltaisin etänä. Luennot voi katsoa netin kautta striimattuna tai tallenteelta.

– On äärimmäisen hienoa, että pystyy opiskelemaan etänä. Eihän minulla olisi ollut mitään mahdollisuutta mennä opiskelemaan Lappeenrantaan, Peräsuo kiittelee FITechin ideaa.

Lisää diplomi-insinöörejä länsirannikolle

Verkostoyliopisto FITechillä on rahoitus kasassa vuoteen 2021 asti. Rahoituksesta vastaavat opetusministeriö ja mukana olevat yliopistot.

Tällä hetkellä FITechissä on meneillään kaksi diplomi-insinööriohjelmaa, joissa on 80 opiskelijaa. Ensi syksynä käynnistyy viisi uutta DI-ohjelmaa sekä 15 eri tekniikan alan sivuainekokonaisuutta.

– Ensimmäiset diplomi-insinöörit näistä ohjelmista valmistuvat ensi vuonna. Tarkoitus on myös, että Lounais-Suomen alueella tehtäisiin ensi vuonna näissä yhteistyöyliopistoissa jopa parisataa diplomityötä, sanoo FITechin projektijohtaja Heikki Koponen.

Mies istuu munan kuorta muistuttavassa tuolissa ja työskentelee läppärillä.
FITechin projektijohtaja Heikki Koponen.Kimmo Gustafsson / Yle

FITechin perustettiin tukemaan Lounais-Suomen talouskasvua paikkaamalla alueella vallitsevaa diplomi-insinööripulaa. Tarkoituksena on, että muutaman vuoden kuluttua alueelle sijoittuisi yli 400 diplomi-insinööriä vuosittain.

– FITechin perustamisen idea oli se, että haluttiin löytää sellainen ratkaisu, jolla alueen osaajapulaan pystyttäisiin vastamaan mahdollisimman nopeasti, Koponen sanoo.

Heikki Koponen sanoo, että FITechissä käytössä oleva yliopistojen verkostoituminen ja etäopetukseen painottuva opetus on aivan uudenlaista koko korkeakoulumaailmassa.

– Parhaassa tapauksessa rakennamme globaalisti ainutlaatuista korkeakouluttamisen tapaa. Pääsemme kehittämään uusia tapoja hyödyntää teknologiaa ja yhteistyötä yliopistojen kesken sekä toisaalta yhteistyötä yritysten ja elinkeinoelämän kanssa.

Yritykset mukaan toimintaan

FITechin toimintaan otettiin heti alusta alkaen tiiviisti mukaan alueen yritykset. Kysely siitä, minkälaista koulutusta pitäisi järjestää ja minkälaisia osaajia yritykset tarvitsisivat, lähti yli sadalle lounaissuomalaiselle yritykselle.

– Yritykset ovat lähteneet tähän mukaan valtavan hyvin. Niillä on ollut kiinnostusta vaikuttaa kurssien sisältöön ja ne ovat lähteneet mukaan itse opetukseenkin, esimerkiksi pitämällä vierailuluentoja, sanoo tuotantotalouden professori Kim Wikström Åbo Akademista.

Wikströmin mukaan Lounais-Suomi on tällä hetkellä Suomen kasvumoottori, mutta kasvu pitää hoitaa mallikkaasti. Wikströmin mielestä on puhuttu ehkä liikaakin käsistä ja jaloista, joita alueella tarvitaan.

– Täällä tarvitaan todella paljon myös päätä ja innovatiivisuutta, Wikström sanoo ja viittaa alueella vallitsevaan osaajapulaan.

Kim Wikström uskoo, että vaikka FITech perustettiin Lounais-Suomen tarpeita varten, koulutuskokonaisuus hyödyttää nopeasti myös muuta Suomea.

– Jos me saamme koulutettua yhden diplomi-insinöörin tänne, se tarkoittaa kahta muuta insinööriä, jotka työllistyvät muualle Suomeen alinhankintaverkostojen kautta.

Keskustelu yritysten kanssa hedelmällistä

Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas on Suomen suurin tehdas. Siellä on työntekijöitä noin 4000. Autonrakentajien lisäksi Valmet Automotive tarvitsee runsaasti myös diplomi-insinöörejä.

– Tuotantotalous on ollut meillä se perinteinen osaamissuuntaus. Nyt tarvitsemme entistä enemmän elektroniikka-, sähkö- ja automaatiopuolta, kun kehitämme sähköautojen akkuteknologiaa, sanoo henkilöstön kehittämispäällikkö Laura Palmunen.

Mies ja nainen istuvat pöydän ääressä ja katsovat tietokonetta.
Antti Peräsuo ja Senni Huutera.Kimmo Gustafsson / Yle

Palmusen mukaan FITech hyödyttää Valmet Automotivea myös muulla tavalla kuin tuottamalla diplomi-insinöörejä.

– FITech kokoaa eri yrityksiä yhteen. On hedelmällistä, kun pääsee keskustelemaan muiden yritysten kanssa.

Valmet Automotiven liiketoiminnan kehittämispäällikkö Senni Huutera sanoo, että FITechissä opiskelevat ovat yritykselle tärkeitä jo opiskeluaikana.

– Voimme tarjota opiskelijoille esimerkiksi diplomityöpaikkoja ja kesätyöpaikkoja. Toivotaan, että FITechin kautta saisimme sellaista osaamista, jota ei ole tältä alueelta muuten löydetty, Huutera sanoo.

Vielä pari vuotta

Antti Peräsuo uskoo valmistuvansa diplomi-insinööriksi parin vuoden kuluttua. Koulutusohjelma tukee tuotesuunnittelua ja tuotekehitysprosessia.

– Tämän koulutusohjelman avulla pystyn kehittymään valtavasti, ja varmasti jatkan talossa entistä parempana työntekijänä, Peräsuo uskoo.

Laura Palmunen sanoo, että Valmet Automotivella on jatkuva tarve erilaisille osaajille. Monenlaista tekijää tarvitaan, sillä yrityksellä on käytännössä rekrytoinnit koko ajan päällä.

– Meille ei välttämättä ole suurta väliä sillä, mikä on pääaine. Osaamisen soveltaminen ja innovaatioiden kehittely on tärkeämpää.

Yhdessäolo on vahvuus

Åbo Akademin professori Kim Wikström sanoo, että FITechissä tehdään ja suunnitellaan uusia kursseja jatkuvasti yritysten tarpeiden mukaan. Kursseja tulee ja menee.

– Yhdessä muiden yliopistojen kanssa tehdään kursseja, joissa haetaan vahvuuksia, jotka soveltuvat erityisesti tänne länsirannikon tarpeisiin.

– Emme ole riippuvaisia siitä, mitä yhdessä yliopistossa satutaan kouluttamaan. Meillä on käytössä kaikkien yliopistojen resurssit ja osaamisalueet, säestää Heikki Koponen.