1. yle.fi
  2. Uutiset

Työpaikka on kehitysvammaiselle lottovoitto – Kaarisillan koulu näyttää muille mallia Porissa

Kehitysvammaiset voivat tehdä työtä kuten muutkin. Porin Kaarisillan yhtenäiskoulun rehtori tarjosi kahdelle erityiselle töitä koulustaan.

kehitysvammaisuus
Jaana Nordlund ja Sami Virta poseeraavat
Erityisjoukkojen Jaana Nordlund ja Sami Virta poseeraa.Katja Halinen / Yle

Luokan edessä seisoo kaksi ihmistä. Pienet ekaluokkalaiset lapset käyvät kättelemässä ja esittelemässä itsensä heille, jokainen vuorollaan.

Kun esittelykierros loppuu, alkaa lauluesitys. Laulu on harjoiteltu varta vasten näille kahdelle vieraalle. Sami Virta ja Jaana Nordlund seisovat hiljaa, kyyneliään pidätellen.

Liikutusta ei voi olla huomaamatta.

– Aivan ihana ja se millaisen musiikkikappaleen he olivat valmistaneet, toteaa Sami Virta kyyneleet silmissä, mutta hymyssä suin.

– Harvemmin tämmöistä työhön vastaanottoa saa, oli todella upeata, jatkaa Jaana Nordlund.

Sami Virta ja Jaana Nordlund kättelemässä oppilaita luokkahuoneessa.
Katja Halinen / Yle

Jaana Nordlund ja Sami Virta ovat kehitysvammaisia, joiden ensimmäinen työpäivä Kaarisillan yhtenäiskoulussa alkoi koulun oppilaisiin tutustumisella.

Avotyötoiminta on tavalliseen ympäristöön kehitysvammaisille räätälöityä päivätoimintaa, jossa on kuntouttava tarkoitus. Vammaispalvelu maksaa korvauksen toiminta-avustuksena.

Erityisjoukot vahvistavat monipuolisuutta

Kaarisillan yhtenäiskoulun rehtori Johanna Siitari sai idean kahden kehitysvammaisen tavalliseen työympäristöön tuomisesta ennen joulua. Hän mietti, että jo muutenkin monikulttuurisesta koulusta puuttuvat kehitysvammaiset työntekijät.

Hän uskoo, että aika on nyt kypsä siihen, että kehitysvammaisia otetaan mukaan tavallisiin töihin myös koulumaailmassa. Aiemmin heille on tarjottu töitä muun muassa omissa työ- ja päiväkeskuksissa. Porin perusturvan alueella koulussa työskentely on uusi päänavaus.

Oppilaat laulavat Jaana Nordlundille ja Sami Virralle, jotka seisovat luokan edessä.
Katja Halinen / Yle

Asenteista suvaitsevaisuuteen

Lapset ottivat tiedon uusista työntekijöistä hyvin vastaan. He eivät erityisemmin kiinnittäneet asiaan edes huomioita. Oppilaiden mielestä erityiset kuuluvat ympäristöön samaan tapaan kuin muutkin.

Koulussa on yli 60 henkilöä töissä ja joukkoon mahtuu ihmisiä, joilla on ennakkoluuloja kehitysvammaisia kohtaan. Työskentely erilaisten ihmisten kanssa koetaan vaikeaksi.

Asiaa on puitu monella tavalla keskustellen henkilökunnan kanssa. Rehtori myöntää, että tuntemuksia on erilaisia. Hän toivookin, että suvaitsevaisuus myös omassa työyhteisössä kasvaa.

– Se on jo hyvässä mallissa, Siitari toteaa.

Riittääkö tahtoa?

Johanna Siitari toivoo, että Kaarisillan koulu toimisi suunnannäyttäjänä muillekin kouluille, työyhteisöille ja työpaikoille.

Tarkoitus on rakentaa malli, joka helpottaisi kouluja ja yhteisöjä tarjoamaan työpaikkoja kehitysvammaisille. Valmiin mallin kanssa on helpompi toimia.

Rehtori tietää, että tämä on iso asia, mutta toivoo samalla, ettei liian iso.

– Aika on varmasti kypsä, Siitari painottaa.

Pääkaupunkiseudulla kehitysvammaiset on huomioitu paremmin työrintamalla. Siellä isot firmat ovat todenneet, että monimuotoisempi työyhteisö tuo innovaatioita ja työn iloa, kunhan vaan tahtoa riittää.

Perehdyttäminen vie aikaa

Alkuvaiheessa työnantajalta kuluu paljon työtunteja. Vaatii ison panostuksen suunnitella sopivat tehtävät ja perehdyttää työn aloittavat kehitysvammaiset.

Myös oman henkilökunnan tutustuttaminen asiaan on paikallaan. Kaarisillan yhtenäiskoulun rehtori Johanna Siitarin mielestä työ kuitenkin maksaa itsensä takaisin.

Koulunkäynnin ohjaajina aloittaneiden Sami Virran ja Jaana Nordlundin työpäiviin kuuluu muun muassa järjestyksen ylläpito: kenkien järjestely, tuolit ja muut järjestelyä vaativat asiat.

He toimivat niin ikään välitunneilla ulkovalvojina ja lasten leikittäjinä sekä oppaina koulussa vieraileville.

Jaana Nordlund, Sami Virta ja rehtori Johanna Siitari seisovat luokan edessä
Katja Halinen / Yle

Vakituinen työsuhde haaveena

Kuningasajatuksena Johanna Siitarilla on, että jossain vaiheessa tulevaisuudessa hän voisi ottaa kehitysvammaisia johtamaansa kouluun töihin ihan kunnon palkalla.

– Jos kaikki sujuu hyvin ja malli on toimiva, niin miksi ei? Uskon, että kaupunki on tähän valmis. Siitari uskoo.

Kehitysvammaisten tukiliitosta työelämän asiantuntija Kari Vuorenpää on samaa mieltä Siitarin kanssa siitä, että kehitysvammaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet tehdä töitä kuin muillakin.

Hänen mielestään Siitarin tavoite kuulostaa hyvältä, kunhan se myös toteutuu.

Vuorenpää muistuttaa, että usein kehitysvammaisille tarjotaan avotyötä. Se ei ole kunnon palkkatyöhön verrattavissa oleva työsuhde. Avotyö on kuntouttavalla asenteella järjestettyä päivätoimintaa kehitysvammaisille.

– Olisi hyvä, jos tarjottava paikka toimisi ikään kuin määräaikaisena harjoitteluna ja siitä seuraava askel olisi työsuhde, josta saa kunnon palkan, Vuorenpää painottaa.

Tätä kaikki kehitysvammaisjärjestöt Suomessa yrittävät ajaa. Tällä hetkellä tilanne on se, että useat työpaikat tarjoavat avotyöpaikkoja kehitysvammaisille ilman aikomustakaan palkata heitä tulevaisuudessa palkkatöihin.

Vuorenpään mukaan on annettu lupauksia, joita kuitenkaan ei ole pidetty. Hän toivoo, että Kaarisillan yhtenäiskoulu ottaa sen seuraavan askelen avotyötarjouksen jälkeen.

Kehitysvamma ei ole este

Kehitysvammoja on eritasoisia, eikä vammaisuus ole este työnteolle. Kaikkiaan Suomessa on noin 25 000 työikäistä kehitysvammaista. Heistä noin 2 000 on avotyötoiminnassa, ja vain 500 on palkkatöissä.

Myötämielisyyttä löytyy, vaikka asenteet ovat kovat vielä tänäkin päivänä. Yksi suuri ongelma kehitysvammaisten palkkaamisessa on työhönvalmentajien puute.

He opastavat kehitysvammaiset uuteen työhön ja varmistavat, että kyseinen henkilö ymmärtää kaiken mitä päivän kulusta ja tehtävistä pitää tietää.

Työhönvalmentaja toimii työntekijän, työnantajan ja työyhteisön tukena aina tarvittaessa.

Sami Virta lähikuva kasvoista
Katja Halinen / Yle

Samat oikeudet kuin muillakin

Sami Virta on innoissaan ensimmäisestä oikeasta tavalliseen työelämään sijoittuvasta avotyöpaikastaan. Hän on aiemmin työskennellyt Antinkartanon toimintakeskuksessa.

Jännitys oli kova ennen työpäivän alkua. Nelituntinen päivä on Virran mukaan hyvän mittainen, ainakin näin alkuun. Nordlund on asiasta samaa mieltä.

Kaarisillan yhtenäiskoulun Erityisjoukot Jaana Nordlund ja Sami Virta ovat yhtä mieltä siitä kuinka tärkeää tällaiset työtilaisuudet ovat kehitysvammaisille.

– Mä näkisin, että ihan samanlaiset mahdollisuudet meillä kehitysvammaisilla pitäisi olla, kuin niin sanotuilla normaaleilla ihmisilläkin. Toki saattaa olla, että opitaan asiat eri tavalla ja näin poispäin, mutta eikö se lopputulos ole se, jonka pitäisi ratkaista, Virta pohtii.

Jaana Nordlund ja Sami Virta seisovat koulun käytävällä.
Katja Halinen / Yle

Kehitysvammaiset Jaana Nordlund ja Sami Virta ovat itse sitä mieltä, että tällaisia töitä pitäisi olla enemmänkin tarjolla. Kaarisillan koulun avotyöpaikat he näkevät mahdollisuutena.

– Tosi kivaa, että kehitysvammaisetkin otetaan huomioon, koska eihän meitä muutenkaan niin kauheesti huomioida, Nordlund näpäyttää.

Hän on tyytyväinen uuteen työhönsä.

– Tosi hienoa, että Kaarisillan koulu otti yhteyttä.

Lue seuraavaksi