Johanna Nordblad pystyy olemaan hengittämättä 6 minuuttia 39 sekuntia ja sukeltaa jään alla: hänen niksinsä mielenhallintaan sopivat kaikille

Jään alla sukeltaessa on unohdettava kaikki ylimääräinen, vältettävä paniikkia ja keskityttävä rennosti olennaiseen. Nordbladin kylmäpäisyydessä on ohjenuoraa arkiseenkin elämään.

huippusuoritus
Vapaasukeltaja Johanna Nordblad.

Helsinkiläinen vapaasukeltaja Johanna Nordblad, 42, kokee niittäneensä kansainvälistä menestystä pitkälti mielenhallintansa ansiosta.

Nordblad tietää, mistä puhuu. Hän on pidättänyt hengitystään lämpimässä vedessä kuusi minuuttia 39 sekuntia. Jään alla hän on sukeltanut 50 metriä – avannolta avannolle ilman laitteita.

Suunnitelmallisuus, epämukavan olon sietäminen, kehon säästeliäs käyttö, oikea rentoutuminen, nauttiminen ja keskittyminen ovat vapaasukelluksen avainsanoja.

Mielenhallinta on perusteettomien negatiivisten ajatusrakennelmien, pelon ja ahdistuksen purkamista. Silloin jää voimaa olennaiseen.

– En halua kuormittaa ajatteluani jatkuvalla huolten pyörittelyllä. Siksi saatan varata ajan kalenteristani mieltäni vaivaavalle asialle – vaikka neljä tuntia perjantaille parisuhdeasioiden pohtimiseen. Silloin mietin asiaa niin hyvin kuin sillä hetkellä osaan.

Jos Nordbladille jää jotakin vielä käsittelemättä, varaa hän pohdinnoilleen uuden ajan.

Vapaasukeltaja Johanna Nordblad.
Sonnanen on poikkeuksellisen kirkas lähdepohjainen järvi Heinolassa. Ihanteellinen sukeltajalle.Janne Ahjopalo / Yle

Pakko tappaa ilon

Mielenhallinta on keskittymistä olennaiseen ja elämästä nauttimista vailla väkinäistä pakkosuorittamista. Kun pakkosuorittaminen jää, mahdollisuus huippusuoritukseen ja menestymiseen on todennäköisempää.

– Urheilu ei ole minulle maailman tärkein asia. Tykkään sukeltaa, vaikka en kilpailisikaan. Elämässä on niin paljon muutakin, kuten oma lapsi. Nyt nautin siitä, kun otamme Heinolassa Sonnasen järvessä valokuvia siskoni kanssa. Mikä voisi olla hauskempaa.

Vaikka ammattisukeltajan on harjoiteltava ahkerasti fysiikkaansa ja sovellettava elimistöön liittyvää faktatietoa käytäntöön, mieli on vahvassa roolissa onnistumisen kanssa. Onnistumista ei vain kannata liikaa miettiä, jotta riittävä rentous saavutetaan.

Nordblad on huomannut, että fyysinen ja psyykkinen jännittäminen kulkevat käsi kädessä.

– Jos ajan autolla liukkaalla kelillä, saatan huomata jännittäväni niska-hartiaseutua. Kun tietoisesti rentoutan kehoani eli lasken hartioitani, vaikuttaa se myös mieleeni. Ajan heti rennommin ja ehkä paremmin.

Vapaasukeltaja Johanna Nordblad.
Johannan sukeltaminen on saanut uusia ulottuvuuksia, kun hän tekee veden alla taidetta valokuvaajasisko Elina Mannisen kanssa.Janne Ahjopalo / Yle

Optimaalisesti virittynyt ihminen

Rento suorittaminen ei tarkoita hajamielisen väsähtänyttä löpsöilyä.

Henkisestä suorityskyvystä juuri väitellyt (siirryt toiseen palveluun) filosofian tohtori Harri Gustafsberg puhuisi mieluummin optimaalisesti virittyneestä ihmisestä. Kun mieli on rentona ja vakaana, keho kuluttaa happea ja kaloreita vähemmän.

– Huippusuoritukseen harvemmin päästään pakottamalla hampaat irvessä. Kun ihminen on rento ja hyvässä vireystasossa, parantaa se suoritusta oli kyse sitten vaikka urheilusta, maalaamisesta, kirjoittamisesta tai arkielämästä.

Hyvää mielenhallintaa tarvitsevat paitsi sukeltajat, myös varjohyppääjät, vapaakiipeilijät ja poliisin erikoisjoukot. Omassa päässä luodut kauhukuvat ja panikointi pilaavat suorituksen.

– Poliisi ei voi ajatella panttivankitilannetta ratkoessaan, että entäpä jos panttivangit kuolevat. Hänen on tehtävä työtään rationaalisen kylmähermoisesti hetkessä kiinni. Negatiiviset kauhuskenaariot heikentävät poliisin työsuoritusta.

Harri Gustafsberg
Poliisitaustaisen Harri Gustafsbergin väitöskirja “DO PEOPLE GET SHOT BECAUSE SOME COPS PANIC? : Enhancement of individual resilience through a police resilience and efficiency training program" tarkastettiin Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa 23.2.2018.Yle

Poliisi punnitsee mielessään, riittääkö hänen itseluottamuksensa tilanteessa vai ottaako pelko vallan – Gustafsberg kutsuu tilannetta ajattelutoiminnan y-risteykseksi.

Tyhmänrohkeus ei kuitenkaan ole tavoitteena, vaan realiteetit on tunnistettava.

– On ymmärrettävä resurssiensa määrä ja omat rajat. Pitää olla tasapaino itsen ja sen kanssa, mitä on tekemässä. Maailma pitäisi nähdä sellaisena kuin se oikeasti on.

Vatsa oireilee ja erilaiset tulehdustilat piinaavat.

Harri Gustafsberg

Joskus ihmisellä risteilee pääkopassaan paljonkin murheita ja huolia. Elämä tuo eteen menetyksiä, onnettomuuksia ja vakavia sairauksia. Jos ongelmien vatvominen menee loputtoman negatiiviseksi märehtimiseksi kaventaen ajattelua, kannattaa kääntyä ammattiauttajan puoleen.

Gustafsberg puhuu mielen kumuloituneesta kuormasta.

– Jos ihmisellä on monilla elämän osa-alueilla haasteita, vaikuttaa se kokonaisuuteen negatiivisesti. Omien huolien ja ahdistusten käsittelylle kannattaa varata aikaa, koska jännitys ja pelko kuluttavat aivojen kapasiteettia muulta elämältä. Ei tule välttämättä mielihyvää tuottavia onnistumisiakaan.

Vaikka huoli olisikin täysin tuulesta temmattu ja mielikuvituksen tuotetta, kehomme luulee uhkatilanteen olevan totta.

– Vatsa saattaa ruveta oireilemaan ja erilaiset tulehdustilat piinaavat. Verenpaine nousee ja uni katoaa aamuyöllä, luettelee Gustafsberg.

Johanna Nordblad kuvattuna Heinolassa Sonnasen järvellä helmikuussa 2018.
Johanna Nordblad kuvattuna Heinolassa Sonnasen järvellä helmikuussa 2018. Aiemmin Sonnasella kuvatuista valokuvista on koottu näyttely, joka on parhaillaan esillä Heinolassa.Elina Manninen

Voitto sivutuotteena, eikä epäonnistuminenkaan maailmanloppu

Ihminen voi lukkiuttaa ajatteluaan vaatimalla itseltään huippusuoritusta tai voittoa. Mielihyvä on muuttunut pakoksi. Paras olisi päästä innostavaan flow-tilaan, toteaa Harri Gustafsberg.

– Kun keskittyy tekemisen rytmikkaan, pääsee tavallaan suorituksen yläpuolelle. Se on mentaalista irrallisuutta. Olympiavoittaja on saattanut saada voittonsa huumaavan flow-tilan seurauksena. Voittaja saattaa jopa ihmetellä suorituksensa jälkeen, että onko koko voitto edes totta ja näinkö tässä kävi.

Vapaasukeltaja Johanna Nordbladille flow-tila on tuttu.

– En mieti etukäteen, että miten pitkään sukellan, mahdanko onnistua tai voitanko kaikki muut. Elän tässä hetkessä. Jos epäonnistun, en jää märehtimään. Itse asiassa osaan jo nauttiakin epäonnistumisista.

Johanna Nordblad
Nordbladin ja Mannisen valokuvat ovat herättäneet kiinnostusta New Yorkia myöten. Johannasta on lisäksi kuvattu kaksi lyhytfilmiä.Elina Manninen

Nordbladin mielestä avainsanana kaikelle tekemiselle ja elämiselle on motivaatio.

– Se mitä saavutan ei ole merkityksellistä, vaan polku ja matka, jonka olen elämässäni saanut kulkea. Kun olen motivoitunut, minulla on kaikin puolin kivaa. Ja onhan meillä suomalaisilla asiat keskimäärin äärimmäisen hyvin. Turhaan me aina stressaamme.