Google, Facebook ja kumppanit ruotuun? – EU haluaa kilpailua tukahduttavat teknologiajätit tottelemaan sääntöjä

Markkinajohtajiksi nousseet teknologiayhtiö kokeilevat koko ajan rajojaan. Euroopassa tämä on tulossa kalliiksi.

Kilpailuasiat
Kuvituskuva Google Vs Euroopan unioni.
Yle Uutisgrafiikka

Internetin piti olla valinnanvapauden mekka. Vapaata tietoa, vapaata kommunikointia ja tästä kaikesta vapaus valita.

Mitä syvemmälle internet on punoutunut arkeemme, sitä kapeammaksi valinnanvapautemme on kutistunut. Muistatko, kun oli aivan normaalia tehdä hakuja internetistä Altavistalla tai Yahoolla? Kun Surfeu tai Hotmail olivat yleisiä sähköpostipalveluja? Tai kun jokaisella matkapuhelinvalmistajalla oli oma käyttöjärjestelmänsä.

Internetissä on yli miljardi verkkosivustoa. Kuinka monella sinä käyt?

Android vai iOS, kumpi pyörittää sinun puhelintasi?

Muutamat teknologiayhtiöt ovat lyhyessä ajassa nousseet dominoimaan internetiä ja sitä kautta elämäämme. Mullistavilla tuotteillaan ja palveluillaan yhtiöt ovat saavuttaneet markkina-aseman, josta ne haluavat nyt pitää kiinni kaikin keinoin. Yksi keinoista on kilpailun tukahduttaminen; omia palveluita suositaan ja kyseenalaisia sopimuksia solmitaan.

Tähän on alettu puuttumaan tiukasti etenkin Euroopassa. EU:n kilpailukomissaari Margrethe Vestager on viimeisen neljän vuoden aikana mätkinyt teknologiayhtiöille jättisakkoja kilpailutilanteen vääristelystä.

Miljardin euron sakot kantataajuussiru-sopimuksesta

Viimeisimmät sakot ovat tammikuulta, jolloin Euroopan komissio määräsi lähes miljardi euroa maksettavaa amerikkalaiselle puolijohdeyhtiö Qualcommille määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Qualcomm oli reilun viiden vuoden ajan maksanut tärkeimmälle asiakkaalleen, Applelle, miljardeja dollareita sillä ehdolla, ettei Apple osta kantataajuussiruja puhelimiinsa tai taulutietokoneisiinsa muilta valmistajilta.

Qualcomm on maailman suurin LTE-siruvalmistaja ja Applen kanssa solmitulla sopimuksella se esti kilpailijoidensa mahdollisuudet myydä tuotteitaan yhdelle maailman suurimmista puhelinvalmistajista. Sisäisten asiakirjojen perusteella Applella harkittiin vakavasti Intelin tuotteisiin siirtymistä, mutta sopimuksen vuoksi se olisi tullut Applelle erittäin kalliiksi. Kun sopimus Qualcommin kanssa päättyi, Apple alkoi hankkia osan kantataajuussiruistaan Inteliltä.

Puhelimen verkkoon yhdistävä kantataajuussiru on yksi puhelimen kalleimmista osista, joten moni yritys pyrkii nyt sirumarkkinoille. Maailman suurin piirisarjavalmistaja Intel on yksi näistä.

Vaikka tässä tapauksessa Intel voidaan nähdä kärsijänä, markkina-aseman väärinkäyttö ei ole vierasta sillekään. Euroopan komissio langetti vuonna 2009 Intelille reilun miljardin euron sakot markkina-aseman väärinkäytöstä, kun yhtiö jakoi tietokonevalmistajille hyvityksiä, jotta nämä käyttäisivät vain Intelin prosessoreja.

Tosin syksyllä Euroopan unionin tuomioistuin palautti sakot alempaan oikeusasteeseen tarkasteltavaksi uudelleen. Tuomioistuimen päätös oli takaisku Euroopan komissiolle ja sen uskotaan antavan teknologiajäteille lisää taistelutahtoa. Qualcomm aikoo valittaa sakoistaan. Edessä on vuosien oikeustaistelu.

EU mätkäisi jättisakot Googlelle, Yhdysvallat päästi pälkähästä

Toinen pitkä oikeustaistelu on odotettavissa Googlen kanssa. Euroopan komissio määräsi viime kesänä Googlelle ennätykselliset 2,4 miljardin euron sakot kilpailevien hintavertailusivustojen epäreilusta kohtelusta. Google nosti hakutuloksissa oman Google Shopping -palvelunsa kilpailijoiden ohi.

Euroopan unionin lakien mukaisesti sakkojen lisäksi Googlelta vaadittiin esitys siitä, miten se jatkossa varmistaa kilpailijoidensa reilun kohtelun. Hakukoneyhtiö on kiistänyt väärinkäytöksen, mutta silti se antoi syksyllä oman esityksensä komissiolle. Esitys on nyt viranomaisten tarkastelussa.

Myös Yhdysvalloissa kilpailuviranomaiset päätyivät EU-komission kannalle siinä, että Google oli toiminut väärin tyrkyttäessään omaa palveluaan hintavertailuja etsiville. Kilpailuvirasto FTC ehdotti, että Googlea vastaan käynnistetään oikeusjuttu. Amerikkalaispoliitikot kuitenkin hylkäsivät tämän ja antoivat Googlelle mahdollisuuden vapaaehtoisesti päivittää hakutuloksiaan.

Euroopassa Googlen kilpailijat ovat jo tyrmänneet Googlen muutosehdotuksen ja vaativat kilpailukomissaari Vestageria lyömään Googlelle vaatimusten noudattamatta jättämisestä lisäsakot. Tämä myöhästymissakko voi olla 10 prosenttia yhtiön vuosittaisesta liikevaihdosta ja maksettavaa kertyy niin kauan kunnes hyväksyttävä esitys on toimitettu komissiolle. Googlen vuosittainen liikevaihto pyörii 110 miljardissa dollarissa, joten esityksen pihtaaminen tulisi nopeasti kalliiksi.

Kaltoinkohdellut kilpailijat vaativat, että Vestager määrää sakot takautuvasti alkuperäisestä syksyisestä määräajasta lähtien. Tämä voisi tarkoittaa Googlelle 1,6 miljardin euron sakkoja, jo määrättyjen päälle.

Tämä ei olisi ensimmäinen kerta. 2000-luvun alussa ohjelmistojätti Microsoft ei toimittanut omaa esitystään ajoissa, mikä kasvatti markkinoiden vääristelystä annetut 497 miljoonan euron sakot 2,2 miljardiin euroon.

Googlea saattaa odottaa vieläkin suuremmat sakot

Kilpailevien hintavertailusivustojen “piilottamisesta” saadut ennätyssakot saattavat saada pian jatkoa. EU:n kilpailuviranomaiset ovat jo usean vuoden ajan tarkastelleet Googlen Android-käyttöjärjestelmää ja siihen sidottuja sovelluksia. Selvityksen pitäisi valmistua lähiaikoina.

Syytösten mukaan Google on vaatinut puhelinvalmistajia lisäämään laitteisiinsa Googlen hakusovelluksen ja yhtiön Chrome-selaimen. Ilman näitä Googlen Play-sovelluskauppaan ei ole ollut mitään asiaa.

Google on markkinoinut Android-käyttöjärjestelmäänsä avoimen lähdekoodin ohjelmistona, jossa kilpailu kukoistaa ja käyttäjät viihtyvät. Viranomaiset näyttävät olevan eri mieltä.

Googlen tilanne muistuttaa paljon Microsoftin ja EU:n kiistaa vuosien takaa. Tuolloin Euroopan komissio puuttui Microsoftin päätökseen lisätä yhtiön Explorer-selain Windows-käyttöjärjestelmään. Väännön jälkeen Microsoft suostui antamaan käyttäjilleen mahdollisuuden valita oletusselaimen käyttöjärjestelmää asennettaessa. Ominaisuus kuitenkin “unohtui” seuraavasta versiosta. Tästä seurasi 561 miljoonan euron sakot.

Ratkaisua Android-kysymykseen odotetaan tämän vuoden aikana. Alun perin komission piti antaa ratkaisunsa jo viime vuoden puolella, mutta perusteellinen tutkinta on vienyt aikaa. Osittain venähtämisen epäillään johtuvan EU-tuomioistuimen päätöksestä palauttaa Intelin sakot uudelleentarkasteltavaksi. Komissio haluaa nyt vedenpitävän selvityksen.

Android-tapauksesta odotetaan uusia ennätyssakkoja. Tapaus on muutenkin merkittävä, sillä mobiilialustat ovat kasvava markkina-ala, jossa kilpailun odotetaan kiihtyvän.

Eikä tässä vielä kaikki. EU:n kilpailuviranomaiset selvittävät paraikaa, onko Google syyllistynyt määräävän markkina-asemansa väärinkäyttöön hakusanamainonnassa. Hakukonejättiä vastaan on siis tällä hetkellä käynnissä yhteensä kolme eri tutkintaa Euroopassa. Vestager on pannut hihat heilumaan.

Kaikki data ei ole enää vapaata riistaa

Google ei ole suinkaan ainoa internetyhtiö, joka jatkuvasti koettelee rajojaan. Viime toukokuussa EU:n kilpailuviranomaiset määräsivät Facebookille 110 miljoonan euron sakot tietojen keräämisestä WhatsApp-tileiltä. Facebook lupasi hankkiessaan WhatsAppin, ettei se pysty automaattisesti yhdistämään käyttäjien tietoja kahden palvelun välillä. Myöhemmin Facebook yhdisti käyttäjätiedot.

Facebookin harjoittama tiedonkeruu on suurennuslasin alla myös yksittäisissä jäsenmaissa. Ainakin Ranskassa, Saksassa, Belgiassa, Hollannissa ja Espanjassa viranomaiset ovat käynnistäneet selvityksiä siitä, rikkooko Facebook käyttäjiensä yksityisyydensuojaa.

Tähän mennessä päätökseen saaduissa tutkimuksissa vastaus on ollut kyllä.

Belgia uhkaa Facebookia 100 miljoonan euron sakoilla, jos se jatkaa käyttäjien seuraamista kolmansien osapuolten sivuille. Ranskassa Facebookille mätkäistiin vuosi sitten samasta syystä 150 000 euron sakot. Espanjassa somejätti sai viime syksynä 1,2 miljoonan euron sakot luvattomasta tietojen keräämisestä.

Ja tiukennuksia on luvassa, kun EU:n uusi tietosuojalaki astuu voimaan toukokuussa.

Vain EU voi estää teknologiajättien mellastuksen?

EU on ottanut tiukan linjan Piilaakson jättien kanssa. Tämä on saanut kannustusta muun muassa amerikkalaiselta suursijoittaja George Sorokselta, joka helmikuussa peräänkuulutti brittilehti Guardianissa (siirryt toiseen palveluun) lainsäätäjien vastuuta yhteiskunnan suojelemiseksi internetyrityksiltä. Soroksen mukaan teknologiayhtiöiden valta on kasvanut niin suureksi, että se avoimen yhteiskunnan lisäksi uhkaa jo ihmiskunnan tulevaisuutta.

87-vuotias suursijoittaja katsoo, että aikaisemmin vapauksia ja innovaatioita synnyttäneet teknologiayhtiöt ovat kasvaessaan muuttuneet esteiksi uusille innovaatioille. Tässä on yksi alustatalouden ongelma.

Googlen ja Facebookin kaltaiset yhtiöt tarjoavat käyttäjilleen alustan, johon ne myyvät mainoksia. Mitä pidempään käyttäjä viihtyy alustalla, sitä enemmän yhtiö saa mainostuloja. Sisällöntuottajien on seurattava yleisöjä alustoille, joiden säännöt ja muutokset niiden on mukisematta hyväksyttävä.

Kilpailevien alustojen luominen on vaikeaa. Ja kun uusia haastajia syntyy, jättiläiset hankkivat ne käsiinsä. Esimerkiksi Facebook osti kuvasovellus Instagramin miljardilla dollarilla vuonna 2012 ja pari vuotta myöhemmin viestisovellus WhatsAppin 19 miljardilla dollarilla. Viime vuonna Facebook hankki TBH-nimisen sovelluksen, jossa käyttäjät voivat lähettää nimettömiä kehuja toisilleen. Kyseessä oli vain 80 miljoonan dollarin pikkukauppa.

Jos kilpailija ei ole myytävänä, sen ominaisuudet voi vain kopioida omalle alustalle. Näin on tapahtunut ainakin Snapchat-sovellukselle, josta Facebook on useampaan otteeseen kopioinut ominaisuuksia omille alustoilleen.

Pitkällä aikavälillä kuluttajat häviävät, kun uusia kilpailijoita ei ilmesty kentälle. Google on innovatiivinen yhtiö, mutta yksinoikeutta internetin kehittämiseen sille ei pidä antaa.

Soroksen mielestä EU on paremmassa puolustusasemassa, koska sillä ei ole omia teknologiajättejä. Sen sijaan markkinoiden omiin korjausmekanismeihin uskovat amerikkalaiset sääntelijät ovat tottuneet antamaan liekaa rajoja kokeileville yhtiölle.

Toisaalta Yhdysvalloissa teknologiayhtiöihin myötämielisesti suhtautuneiden demokraattien riveistä on alkanut kuulua kriittisiä äänenpainoja monopoliasemiin nousseita teknologiajättejä vastaan ja perinteiset republikaanit ovat jo alusta asti suhtautuneet varauksella liberaaleihin länsirannikon teknohörhöihin.

Myös suuren yleisön mielipiteet ovat hitaasti muuttumassa. Google, Apple, Amazon tai Netflix ovat kaikki nauttineet yrityksille poikkeuksellisen suuresta suosiosta. Niillä on uskollisia kannattajia, jotka eivät voi uskoa, että yritykset voisivat koskaan tehdä mitään väärää. Nyt suhtautuminen alkaa olla realistisempaa. Googlekin luopui Älä ole paha -motostaan jo kolme vuotta sitten.

Lue myös:

Miljardisakkoja ja sähköshokkeja – EU haluaa teknologiajättien verokikkailun kuriin