Miljardisakkoja ja sähköshokkeja – EU haluaa teknologiajättien verokikkailun kuriin

Googlen, Amazonin ja Facebookin kaltaiset teknologiajätit ovat pitkään saaneet luovia analogisessa maailmassa digitaalisin säännöin.

verosuunnittelu
Kuvituskuva Apple irlanti raha verot
Yle Uutisgrafiikka

Verkkokauppajätti Amazon ilmoitti helmikuun alussa sopineensa Ranskan kanssa yli viisi vuotta jatkuneen verokiistan. Ranska vaati amerikkalaisyritykseltä takautuvasti lähes 200 miljoonan euron verotuloja, jotka yritys oli verosuunnittelun avulla jättänyt maksamatta maahan.

Joulukuussa Amazon kertoi samanlaisesta sopimuksesta Italian kanssa. Tuolloin yritys suostui maksamaan 100 miljoonaa euroa sopiakseen kiistan Italian veroviranomaisten kanssa.

Hakukonejätti Google sopi viime keväänä vuosia kestäneen verokiistansa Italian kanssa maksalla yli 300 miljoonaa euroa. Edellisvuonna Google maksoi Britanniaan takautuvasti veroja vajaat 150 miljoonaa euroa.

Ja teknologiayhtiö Apple suostui joulukuussa aloittaa jättimäisen 13 miljardin euron verorästien maksun Irlantiin. Toki yhtiö yhä valittaa Euroopan komission päätöksestä, mutta rahojen pitäisi alkaa virrata Irlantiin näinä päivinä.

Piilaakson teknologiajätit ovat vuosien ajan haastaneet hanakasti valtioita aggressiivisella verosuunnittelulla eri puolilla maailmaa. Nyt ne ovat kuitenkin alkaneet osoittaa taipumisen merkkejä.

Hyvin suunniteltu on yli puolet pienemmät verot

Euroopassa viranomaiset ovat pitkään vaatineet, että teknologiajätit maksaisivat veronsa maihin, joista niiden tulot ovat peräisin.

Tällä hetkellä EU:n lainsäädäntö kuitenkin mahdollistaa, että talousalueen ulkopuoliset yhtiöt voivat ilmoittaa koko EU-alueelta saamansa tulot yhdessä maassa. Tämä on johtanut siihen, että tulot kotoutetaan maissa, joissa yritysvero on alhainen, kuten Irlannissa, Hollannissa tai Luxemburgissa.

Lopputuloksena on se, että teknologiajätit ovat maksaneet Euroopassa veroa keskimäärin 9 prosenttia, kun perinteisillä yrityksillä keskimääräinen veroprosentti on 23.

Digitaalisilta markkinoilta raavitut eurot on tehokkaasti siirretty suotuisamman veroilmaston maihin. EU:n arvioidaan menettäneen vuosien 2013 ja 2015 välisenä aikana jopa 5,4 miljardia euroa pelkästään Googlen ja Facebookin harjoittaman verosuunnittelun vuoksi.

Ongelma on merkittävä myös globaalisti. Teollisuusmaiden talousjärjestö OECD:n arvion mukaan vuonna 2015 valtiot ympäri maailmaa hävisivät 193 miljardia euroa menetettyinä verotuloina yritysten verosuunnittelun vuoksi.

Verokiistoja yhtiöiden ja valtioiden välillä käydään ympäri maailmaa. Tällä hetkellä esimerkiksi Ranska vaatii Googlelta yli miljardia euroa maksamattomia veroja.

Verot maksuun maihin, joissa liikevaihto syntyy

Verosuunnittelun rajoittamisessa pääroolin on ottanut Ranska. Maan yritysvero on yksi kehittyneiden maiden korkeimmista, 33 prosenttia.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on esittänyt, että teknologiayhtiöiden verotuksessa otettaisiin huomioon niiden maakohtainen liikevaihto ilmoitettujen voittojen sijaan. Ehdotus on saanut kannatusta muun muassa Saksalta, Italialta ja Espanjalta.

EU:n ranskalainen talouskomissaari Pierre Moscovici on ilmoittanut julkistavansa ensi kuun loppuun mennessä verotusta koskevan suunnitelmansa, joka “luo yhteisymmärrystä ja antaa sähköshokin” digimarkkinoiden verotukselle.

Jo ennen sähköshokkeja Piilaakossa on havahduttu muutokseen. Sovittujen verojen maksamisen lisäksi Amazon on luvannut jatkossa ilmoittaa Ranskasta ja Italiasta saamansa tulot verotettaviksi näihin maihin.

Yhteisöpalvelu Facebook kertoi puolestaan joulukuussa aikovansa jatkossa ilmoittaa saamansa mainostulot maihin, joissa sillä on toimintaa. Tähän asti Facebook on ilmoittanut kaikki saamansa mainostulot Irlantiin, jossa yhtiön kansainvälinen pääkonttori sijaitsee. Ja missä verotus on alhainen.

Vielä monta mutkaa verotuksessa

Verotuksen kohdistaminen liikevaihtoon ei ole ongelmatonta. Mallissa tappiolliset tai pientä voittoa tekevät yhtiöt maksaisivat yhtä isoa veroa kuin vastaavankokoinen, isoja voittoja takova yhtiö. Tällainen markkina-alue ei ole suotuisa startup-yrityksille, eikä se houkuttele uutta pääomaa.

Teknologiayhtiöt eivät ole perinteisen teollisuuden tavoin sidottuja valtioihin, joten pääoma liukuu nopeasti muualle.

Toisaalta perinteisen teollisuuden tavoin, teknologiayhtiöt pystyvät helposti siirtämään lisäkulut asiakkailleen. Kun Intia määräsi ulkomaalaisille digitaalisille yrityksille lisäveron, Facebook ja Google yksinkertaisesti nostivat palveluhintojaan.

Jonkilaisen ratkaisun verokysymykseen EU-päättäjät aikovat kuitenkin löytää. Malli, jossa maailman suurin yritys, Apple, maksaa voitoistaan yritysveroa noin 0,05 prosenttia, ei toimi.

Lue myös:

Google, Facebook ja kumppanit ruotuun? – EU haluaa kilpailua tukahduttavat teknologiajätit tottelemaan sääntöjä