Osa kirkoista hohkaa nyt kylmyyttä, kun seurakunnat hakevat säästöä lämmityskuluista

Taideteosten ja urkujen kylmänkestävyys kannattaa selvittää ennen säästöpäätöstä, muistuttaa Museovirasto.

seurakunnat
Kannuksen kirkko ulkoa.
Kannuksen kirkko on nyt ensimmäistä kertaa kylmillään parin kuukauden kokeilujakson ajan. Se lämmitetään aiemmin sovittujen häiden pitopaikaksi, mutta muuten kirkkoon palaa normaalilämpö vasta pääsiäisenä.Päivi Seeskorpi / Yle

Ulkona on -16 astetta, ja Kannuksen isossa puukirkossa lämpötila on kirkkoherra Erkki Huukin arvion mukaan samaa luokkaa.

Kirkko on nyt poikkeuksellisesti täysin kylmillään, sillä seurakunta kokeilee, millaista säästöä vanhan puukirkon lämmittämättä jättäminen tuo. Pikaisen ennakko-arvion mukaan säästö voisi olla tuhat euroa kuussa.

Kirkko lämmitetään kahden kokeilukuukauden aikana aiemmin sovittujen häiden ajaksi. Muuten seurakunnan toiminta on siirtynyt kappeliin.

– Kappeli on hyvin sopiva tila, sen asema korostuu. Ja seurakunta huomaa, että sisältö on tärkeä, ympäristö ei ole ratkaiseva kysymys, sanoo kirkkoherra Erkki Huuki.

Urut ja kirkkotaide otettava huomioon

Kannus jätti kirkon kylmilleen ensimmäistä kertaa. Lämmityskuluissa on kuitenkin säästetty seurakunnissa eri puolilla Suomea jo vuosien ajan. Keski-Pohjanmaallakin Ullavan kirkko on ollut poissa käytöstä keskitalvella useana vuonna. Perhon kirkossa taas pidetään arkisin pelkkä ylläpitolämpö, sunnuntain jumalanpalveluksia varten lämpötila nostetaan normaaliksi.

Kirkkohallituksella ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka iso osa seurakunnista hakee säästöä lämmityskustannuksista, sillä niillä ei ole velvoitetta raportoida asiasta.

Kannuksen kirkkoherra Erkki Huuki.
Kirkkoherra Erkki Huuki sanoo, että kokeilussa halutaan myös muistuttaa, että seurakunnan toiminnassa pääasia ei ole rakennus.Päivi Seeskorpi / Yle

Museovirasto kehotti jo vuosia sitten seurakuntia käyttämään harkintaa lämpötilan laskemisessa. Taideteokset, sisustuksen puuosat, maalipinnat ja urut voivat kärsiä kirkon kylmänä pitämisestä.

Riskin muodostaa lämpötilan suuri vaihtelu, joka muuttaa ilmankosteutta. Olosuhteet onkin käytävä tarkasti läpi, ja lämmityksen säädön pitää perustua selvitykseen selvitykseen kyseisen kirkon oloista.

Erikoistutkija Laura Tuominen Museovirastosta muistuttaa, että seurakunnat voivat nykyään hakea säästöä myös vaihtoehtoisista lämmitysratkaisuista, jolloin kirkon kylmäksi jättäminen ei olisi ainoa vaihtoehto.

Mitä kiinteistöjä todella käytetään?

Yliarkkitehti Antti Pihkala kirkkohallituksesta kertoo seurakunnille sanotun ääneen, että lämpötilan laskeminen on viisaampaa kuin eristäminen, joka voi olla kallista ja sisältää sekin riskejä. Kirkkohallitus suosittelee seurakunnille maalaisjärjen käyttöä ja säästökohteiden pohtimista.

– Tilanne on aina tutkittava tapauskohtaisesti. Pitää miettiä, tarvitaanko kirkkoa paljon vai ainoastaan silloin tällöin. Jos kohde on huonosti eristetty, kannattaa miettiä, onko seurakunnalla muita tiloja, joissa järjestää tapahtumat. Toisaalta osa seurakunnista miettii muista tiloista luopumista.

Pihkala suositteleekin seurakunnille kiinteistöstrategian tekemistä, sillä korjausten ja muiden toimien tarve pitää suhteuttaa tilan käyttöön. Siksi on tärkeää käydä läpi tilat ja se, mitä niistä käytetään ympäri vuoden ja mistä voisi luopua ilman suurta porua.

Pihkala myöntää, että kirkon kylmänä pitoon liittyy tiettyjä riskejä. Vesiasennukset, pintakäsittelyt ja esimerkiksi urkujen tekniikka vaikuttaa siihen, kuinka kylmäksi rakennuksen voi päästää. Hän pitää myös suhteellisen alhaista lämpötilaa hyvänä vaihtoehtona.

Kannuksen kirkon kirkkosali.
Puuosat ja maalipinnat voivat kärsiä lämmön ja sen kautta ilmankosteuden vaihtelusta.Päivi Seeskorpi / Yle

Ensimmäiset 100 vuottakin kylmillään

Kannuksen kirkkoherra Erkki Huuki muistuttaa, että kaikki Suomen kirkot ovat vanhastaan olleet lämmittämättömiä. Kannuksen kirkko täytti juuri 200 vuotta, ja se sai ensimmäiset kamiinansa arviolta vuonna 1904. Kirkko ehti siis olla ensimmäiset lähes sata vuottaan kylmillään.

– Alttaritaulut ovat säilyneet vanhoissa kirkoissa siitä huolimatta, samoin urkujen suhteen on todettu, että suurempi ongelma on se, että lämpötila sahaa viikoittain pakkaselta pariinkymmeneen lämpöasteeseen kuin se että kirkot ovat pidempään jatkuvasti kylmillään, sanoo kirkkoherra.

Hänen mukaansa ainoa kysymysmerkki onkin nykytekniikka: kuinka esimerkiksi sähköiset hälytyslaitteet selviävät pakkasista. Hirsirakenteelle kylmä ei ole ongelma.