Kolme konstia kriisiyhtiön kääntämiseksi – Nokia, Metsä Board ja UPM-Kymmene onnistuivat

Konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin raportti löysi pohjoismaisten firmojen pelastusoperaatioista kolme yhteistä nimittäjää.

kilpailukyky
UPM MetsäBoard ja Nokia logot
Yle Uutisgrafiikka

Kriisiyhtiöt putoavat usein niin syvälle kuoppaan, etteivät ne pääse sieltä ylös ilman täydellistä suunnanmuutosta. Konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin raportti löysi pohjoismaisten firmojen täyskäännöksistä kolme yhteistä nimittäjää.

– Kaikille käänneyhtiöille on yhteistä se, että ne älysivät katsoa ajoissa ja rehellisesti tosiasioita silmiin, BCG:n osakas ja yksi raportin kirjoittajista Mikko Nieminen tiivistää menestyksen avaimet.

Hän huomauttaa, että muutoksen tarpeen tajuamisesta hyötyvät kaikki: kriisiyritys itse, osakkeenomistajat ja työntekijät. Vaikka uudistuminen usein tarkoittaa myös kipeää tehostamista ja saneerausta, lopputulos on myös työntekijöiden etu. Jos ei ole kilpailukykyä, ei ole kykyä työllistää.

– Jos yritys ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa, se voi huonosti. Se ei voi investoida kasvuun eikä henkilöstöön. Mitä nopeammin vaikeasta tilanteesta päästään yli, sen parempi kaikille.

Kuva UPM Kaukaan tehtaasta
Ismo Pekkarinen / AOP

1. Myy ja tehosta

Raportin mukaan ensimmäinen askel oli muutoksen pidemmän aikavälin rahoittaminen ja kilpailukyvyn palauttaminen. Kun päätös suunnan muuttamisesta oli tehty, prosessiin irrotettiin varoja myymällä kannattamatonta liiketoimintaa ja tehostamalla jäljelle jäävää.

2. Fokus uusiksi

Toinen keino yrityksen nostamiseksi suosta oli liiketoimien suuntaaminen uudelleen ja voiton varmistaminen keskipitkällä aikavälillä.

Päästäkseen takaisin voitolliselle uralle firman oli panostettava uusiin bisneksiin ja uusille toimialoille. Koko liiketoimintamalli, tuotteet, tuotantotavat ja asiakaspalvelu oli pohdittava uusiksi.

3. Yrityskulttuurin muutos

Raportissa todetaan, että kolmas yhdistävä tekijä kaikille onnistujille oli organisaation ja kulttuurin uudistaminen.

Mikko Nieminen sanoo, että olennaisin osa muutosta olivat uuden organisaatiokulttuurin luominen sekä oikeat ihmiset oikeilla paikoilla johtamassa muutosta ja toteuttamassa strategiaa.

Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaan märkäpää.
Jari Tanskanen / Yle

Nokia, Metsä Board ja UPM-Kymmene

Yhteisistä nimittäjistä huolimatta jokainen onnistunut täyskäännös on ollut erilainen. Nokia, Metsä Board ja UPM-Kymmene ovat soveltaneet työkaluja omalla tavallaan.

Nieminen listaa Nokian päällimmäiseksi onnistumiseksi rohkeuden tehdä merkittäviä liikkeitä ja kyvyn hallita monimutkaista muutosprosessia.

– Metsä Board taas on ehkä tarina siitä, miten yhtiön oli uudistuttava pakon edessä. Tiukassa tilanteessa bisnes vaihdettiin paperista pakkaamisen.

UPM-Kymmeneä hän pitää hyvänä esimerkkinä siitä, miten yhtiö paransi menoaan laadukkaan ja johdonmukaisen johtamisen kautta.

Lautapino
Yle

Mukana 152 suuryhtiötä

Boston Consulting Groupin raporttia varten tutkittiin 152 suuryhtiötä Suomessa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Erityissyyniin otettiin yritykset, jotka olivat haasteiden kourissa ennen vuotta 2010, mutta onnistuivat kasvattamaan arvoaan selkeästi vuoteen 2016 mennessä.

Raportin mukaan suomalaisfirmojen lisäksi muita täyskäännöksessä onnistuneita yrityksiä ovat muun muassa Danske Bank, Husqvarna, BillerudKorsnäs ja Royal Unibrew. Kolme neljästä liiketoiminnan suunnanmuutosta yrittävästä yhtiöstä ei onnistu nousemaan takaisin pinnalle.

Täyskäännökseen sisältyy myös riskejä. Konsulttiyhtiön mukaan useampi kuin kolme neljästä yrityksestä epäonnistuu.

The Boston Consulting Group on johtavia ylimmän liikkeenjohdon neuvonantajia. Sillä on 90 toimistoa 50 maassa.