"Tanskassa on kiltti setä, joka on antanut siemeniä" – Tanska on spermapankkien suurvalta, josta tuodaan sukusoluja Suomeenkin

Tanskan hedelmöityshoitoja koskeva lainsäädäntö tiukkenee kesällä, sillä muun muassa Suomi vaati loppua sperman postimyynnille.

Spermapankki
Spermapankin työntekijä Tanskassa.
Mike Toivonen

KÖÖPENHAMINA/TUKHOLMA. Mies kävelee sisään tanskalaisen spermapankin kokoustilaan ja kättelee jämäkästi. Hän, kutsutaan miestä vaikka Adamiksi, vaikuttaa avoimelta ja katsoo suoraan silmiin pitkien tummien ripsiensä alta. Ruskeasilmäinen, tummat hiukset ja noin 180 senttiä pitkä.

Suurin piirtein sen verran spermapankin suomalainen asiakas saa Adamista tietää. Lääkärin ja asiakkaan tiedossa on etninen tausta, silmien, hiusten ja ihon väri sekä pituus.

Tanskassa on toisin. Spermapankin asiakkaalle on tarjolla lahjoittajasta paljon enemmän tietoa, kuten ääninauha haastattelusta, lapsuudenkuva, harrastukset, persoonallisuustestin tulokset ja perhehistoria.

Adam on syntynyt ja käynyt koulunsa Tanskassa. Tällä hetkellä hän opiskelee yliopistossa ja tekee vapaaehtoistyötä auttamalla lapsia, joiden elämä on menossa väärään suuntaan. Spermapankin lahjoittajaksikin hän ryhtyi, koska halusi auttaa muita.

– Minulla on ollut halu auttaa ihmisiä, ja ihmisillä on vaikeuksia tulla raskaaksi. Nuorempana, kun kerroin kavereilleni asiasta, he nauroivat, että miksi ihmeessä haluat tehdä niin. Nyt monet heistä ymmärtävät.

Adam näki 18-vuotiaana spermapankin mainoksen kuntosalin vaatekaapin ovessa, mietti pari vuotta ja otti sitten yhteyttä. Nyt 23-vuotiaan Adamin lahjasukusoluista on saattanut syntyä jo useita lapsia eri maissa, Suomessakin.

Spermapankki Tanskassa.
Yhden lahjoittajan spermaa voidaan säilyttää jopa 10 vuotta.Riikka Uosukainen / Yle

Tanskassa lahjoittaja voi pysyä täysin anonyyminä

Tanskassa sperma on vientituote. European Sperm Bank, jonka mainokset saivat Adamin ryhtymään lahjoittajaksi, on perustettu vuonna 2004 ja siitä on kasvanut toinen merkittävä toimija Cryos-yhtiön rinnalle. Vuonna 1987 Århusiin perustettu Cryos on Tanskan suurin spermapankki.

Maan spermapankit voivat kiittää menestyksestään takavuosien seksuaalista vapautumista ja siitä poikinutta sallivaa lainsäädäntöä ja teollisuutta.

European Sperm Bankin toimitusjohtaja Annemette Arndal-Lauritzen sanoo, että tanskalaiset ehtivät puhua 1970-luvulla puhki kaikki asiaan liittyvät tabut.

Hänen mukaansa väljä lainsäädäntö on vauhdittanut sukusolujen lahjoittamista. Lahjoittaja voi valita, pysytteleekö hän anonyyminä vai ryhtyykö niin sanotuksi avoimeksi lahjoittajaksi, johon mahdolliset lapset saavat myöhemmin ottaa yhteyttä.

– Kaikki on mahdollista. Tanskassa hedelmöityshoitoja voivat saada itselliset naiset, lesbot, heteroparit sekä parit, joilla ei ole kumpaakaan, munasolua tai spermaa, eli jotka tarvitsevat niin sanotun kaksoislahjoituksen.

Tanskassa spermaa saa verkkokaupastakin

Muissa Pohjoismaissa lainsäädäntö on tiukempi kuin Tanskassa, mutta kaikilla on omat erikoisuutensa. Siinä missä Tanskassa lahjoittaja voi olla anonyymi, Suomessa ja Ruotsissa lapsi saa tietää lahjoittajan nimen 18-vuotiaana. Tanska sallii sperman postimyynnin, muut eivät.

Suurin tanskalainen spermapankki Cryos lähettää spermaa myös postimyynnin kautta, Suomeenkin. Se on Suomessa laitonta ja tullissa kiinnijäämisestä saa sakot. Siitä huolimatta Cryos kertoo, että suomalaisia postimyyntiasiakkaita on satakunta vuosittain.

Itsetilatut sukusolut jäävät Suomessa tilastojen ja valvonnan ulkopuolelle. Hedelmöitysklinikoilla käytetyistä siittiöistä keskimäärin 60 prosenttia tulee ulkomailta, mutta luovuttajia ei tilastoida maittain.

Suomen lainsäädännön mukaan viisi perhettä voi käyttää yhden lahjoittajan sukusoluja. Tanskassa perheitä voi olla kaksitoista.

Spermapankin työntekijä.
European Sperm Bankin toimitusjohtaja Annemette Arndal-Lauritzen.Mike Toivonen

Mintun lapsi sai alkunsa "tanskalaisista siemenistä"

Kolmikymppinen Minttu päätyi menemään yksin Fertinova-hedelmöitysklinikalle käytyään ensin läpipiirissään neuvotteluja mahdollisuudesta kumppanuusvanhemmuuteen. Siinä vanhemmuus jaetaan ilman parisuhdetta.

Minttu tiesi myös mahdollisuudesta hankkia postimyynnistä spermaa itsehedelmöitystä varten.

– Olin kuullut amerikkalaisesta portfolio-ajattelusta. Siellä voi hyvinkin yksityiskohtaisesti valita, kuinka monta tutkintoa lahjoittajalla on Harvardista tai harrastaako hän hevospooloa tai jousiammuntaa, sanoo Minttu.

Nämä lahjoittajien tarinat voivat pahimmillaan olla keksittyjä.

Toisaalta joillekin naisille yksi syy hankkia sperma postimyynnistä voi olla se, että he eivät halua tietää lahjoittajasta mitään.

Kaikki klinikat eivät hyväksy tai ainakaan suhtaudu myönteisesti siihen, että hedelmöityshoitoa yritetään saada itse hankittujen sukusolujen kanssa. Totaaliestettä hoidolle ei kuitenkaan ilmeisesti ole.

– Tiedän naisia, jotka ovat käyttäneet postimyyntiä ja saaneet klinikalla palveluksia, Minttu sanoo.

Postimyynnin kautta hankittu itsehoitopaketti maksaa noin paristasadasta tuhanteen euroon, kun klinikalla tehtyjen koeputkihedelmöityshoitojen hinta on tuhansista euroista 10 000 euroon.

Spermapankin työntekijä Tanskassa.
Mike Toivonen

Suomessa lapsella on oikeus kuulla lahjoittajan henkilöllisyys

Minttu pitää käyttämänsä hedelmöitysklinikan toimintaa luotettavana ja selkeänä. Lääkärin lisäksi psykologin kanssa käydään läpi muun muassa se, mitä kysymyksiä lapsella voi asiasta myöhemmin herätä.

Suomen lain mukaan lapsella on mahdollisuus saada tietää lahjoittajan henkilöllisyys, kun hän täyttää 18 vuotta.

Minttu tiesi jo klinikalle mennessään, että suuri osa Suomessa käytetyistä ulkomaisista luovutetuista sukusoluista tulee Tanskasta. Hän on kertonut omalle, nyt 3-vuotiaalle lapselleen tanskalaisesta sukuperästä.

– Siitä asti, kun lapsi oli ihan vauva ja vaihdettiin esimerkiksi vaippoja, sanoin, että äiti halusi sinua eniten maailmassa ja Tanskassa on sellainen kiltti setä, joka on antanut siemeniä.

Mintun mielestä on hyvä, ettei synny hedelmöityshoitojen villiä länttä, vaan lainsäätäjä asettaa toiminnalle puitteet. Mutta lakien pitäisi koko ajan uudistua. Hän toivoo, että Suomen lainsäädäntö sallisi sijaissynnytyksen tilanteessa, jossa pariskunta ei voi itse saada lapsia.

Minttu uskoo suhtautumisen hedelmöityshoitoihin muuttuvan, koska yhteiskunta, perheet ja ihmisten elämäntilanteet ovat jo muuttuneet dramaattisesti.

– Jos on aikuisia, jotka haluavat tarjota rakastavan kodin ja hyvät kasvuolosuhteet, en ymmärrä, miksi sitä pitäisi lainsäädännöllä olla estämässä tai rajoittamassa. Varsinkin, kun samaan aikaan meitä kannustetaan tai painostetaan lapsentekotalkoisiin.

Siittiöitä tutkitaan mikroskoopissa.
Siittiöitä tutkittavana mikroskoopin lasilla.Mike Toivonen

Suoralle postimyynnille tulee kesällä loppu

Tanskassa lainsäädäntö kiristyy kesällä siten, että sperman postimyynti suoraan asiakkaalle ilman lääkäriä ei ole enää mahdollista. Muut Euroopan maat, myös Suomi, ovat olleet painostamassa tiukennuksia tanskalaisten yritysten toimintaan ja lainsäädäntöön.

Spermapankki Cryosin toimitusjohtajan Peter Reeslevin mielestä rajoitukset ajavat ihmisiä pimeille markkinoille ja spermashoppailuun.

– Lainsäätäjien pitäisi taata spermapankeille järjestelmälliset olosuhteet ja valvoa niiden geneettistä ja eettistä toimintaa. Poliitikot eivät voi päättää, haluavatko ihmiset lapsia vai ei, eikä siitä muutenkaan säädetä lailla.

EU:lla on hedelmöityshoitoja koskeva minimidirektiivi, mutta joka maalla on oma lainsäädäntönsä.

– Sanon sitä lainsäädännön tilkkutäkiksi, puuskahtaa Reeslev.

Esimerkiksi Ranskassa ei tehdä hedelmöityshoitoja ulkomaisen lahjoittajan sukusoluilla, ja vaatimukset ranskalaisillekin lahjoittajille ovat tiukat. Heitä ei ole riittävästi. Lahjoittajien henkilöllisyyttä ei kerrota eikä Ranskassa hoideta sinkkunaisia tai lesboja.

Reeslevin mukaan kaikki nämä syyt ovat johtaneet siihen, että ranskalaiset reissaavat Tanskassa, Espanjassa tai Belgiassa, joissa laki on sallivampi.

Hedelmöityshoitojen lainsäädäntöä tuskin koskaan yhtenäistetään Euroopassa, koska eri uskontojen näkemykset poikkeavat toisistaan eri EU-maissa. Erot näkyvät myös aborttilainsäädännössä.

Spermapankki Tanskassa.
Mike Toivonen

"Minä vain autoin hedelmöittämisessä"

Kööpenhaminassa spermapankin kokoushuoneessa tunnelma hieman muuttuu, kun kysymme miten Adam uskoo tulevan puolisonsa suhtautuvan siihen, että hänellä on mahdollisesti useita lapsia eri puolilla Eurooppaa.

– Jotkut naispuoliset ystävät kysyvät siitä ja sanovat, että sinullahan on paljon lapsia joka puolella maailmassa, lapsia kaikkialla. He sotkevat ajatuksiani ja kysymykset pelottavat minua.

Mutta Adam myös ymmärtää, miksi naisten on vaikeampi käsittää sperman lahjoittamista kuin miesten.

– Luulen, että se johtuu siitä, että nainen kantaa lasta yhdeksän kuukautta vatsassaan. Minulle sperma on jotain, jota voin tuottaa ja myös jättää käyttämättä.

Hän on avoin lahjoittaja eli hänen sukusoluistaan syntyvät lapset saavat halutessaan tietää hänen henkilöllisyytensä ja tulla tapaamaan häntä.

Adam sanoo miettineensä paljon, miltä se tuntuu, koska hän haluaa joskus oman perheen. Hän aikoo olla avoin myös tulevalle puolisolleen ja kertoa olevansa lahjoittaja.

– Toivon, että tapaan jonkun, joka ymmärtää. Olen kytköksissä näihin ihmisiin vain geeneillä. Perheillä on täysi huoltajuus ja myös vastuu lapsesta. Minä vain autoin hedelmöittämisessä osana raskautta, Adam sanoo.

Spermapankki Tanskassa.
Spermanluovutukseen käytettävä huone European Sperm Bankin tiloissa Kööpenhaminassa.Mike Toivonen

Lahjoittajat syynätään tarkoin

Samoin kuin Minttu Suomessa, myös Adam on joutunut miettimään valintojaan tarkasti. Lahjoittajaksi ryhtyminen tietää kuukausia kestävää prosessia, jossa selvitetään paitsi lahjoittajakandidaattien genetiikkaa, myös heidän motiivejaan ja henkistä valmiuttaan.

– Se ei ole vain käynti jonakin perjantaina, pikainen spermanluovutus ja rahat käteen (noin 300 Tanskan kruunua eli noin 40 euroa ), European Sperm Bankin toimitusjohtaja Annemette Arndal-Lauritzen sanoo.

– Se on sitoumus.

Kun Adam tuli spermapankkin testeihin päästäkseen lahjoittajaksi, hänen siskonsa odotti lasta.

– Hän säteili onnea. Ajattelen, että jos lapsi tekee hänet, puolison ja minut pikkuveljenä noin onnelliseksi, olen entistä varmempi valinnastani olla lahjoittaja.

Haastateltavien toiveesta Adamin nimi on muutettu ja Minttu esiintyy pelkällä etunimellään.

_Juttua varten on haastateltu myös Valviran ylitarkastajaa Tarja Vainiolaa ja Felicitas/Mehiläisen naistentautien erikoislääkäriä Merja Tuomi-Nikulaa. _

_Juttua korjattu 27.2. klo 11.50: Klinikalla tehtyjen koeputkihedelmöityshoitojen hinta on tuhansista euroista 10 000 euroon. _