Monet koulut rajoittavat kasvisruoan saantia – se tarjotaan usein "tiskin alta"

Useissa kouluissa oppilaat saavat syödä kasviruokaa vain erillisellä ilmoituksella. Ravitsemussuositusten mukaan liiallista punaisen lihan saantia tulisi kuitenkin välttää.

kouluruoka
Ihmiset ottavat puuroa kattilasta.
Isoimmissa kaupungeissa kasvisruoka on yleensä automaattisesti toisena vaihtoehtona.Niko Mannonen / Yle

Uudessa kouluruokasuosituksessa suositellaan (siirryt toiseen palveluun) (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, pdf), että kasvisruoka olisi kaikissa kouluissa toinen ruokavaihtoehto. Näin ei kuitenkaan kaikkialla ole, vaan kasvisruoka on erityisruokavalio. Tällöin kasvisruokaa saa ottaa silloin, jos oppilas on ilmoittanut etukäteen olevansa kasvissyöjä.

Yksi tällaisista kouluista on oululainen Kastellin monitoimitalo, jossa opiskelee ala- ja yläkoululaisia sekä lukiolaisia. Lounaita tarjoillaan monitoimitalossa päivittäin noin 1850 kappaletta.

Vihannesvati sianlihakyltti kouluruoka kouluruokala
Kastellin monitoimitalossa kasvisruokaa syö päivittäin noin 60-70 ihmistä.Timo Nykyri / Yle

Lukiolainen Miska Törmänen kertoo, että söisi kasvisruokaa varmasti useammin, jos se olisi toisena vaihtoehtona.

– Tänäänkin olisin mielelläni ottanut kasviruokaa. Se näytti tosi hyvältä.

Törmänen kertoo syövänsä kasvisruokaa ylipäätään melko harvoin, noin kerran viikossa. Samoilla linjoilla ovat myös hänen opiskelukaverinsa Anni Lakso ja Valtteri Råman.

Koulussa kasvisruokaa ei tule syötyä, koska siitä olisi pitänyt ilmoittaa jo lukuvuoden alussa erikseen. Vapaa-ajallakaan kasvisruoka ei kuulu ruokavalioon.

– En syö kasvisruokaa oikeastaan koskaan, koska se täytyy ilmoittaa erikseen, Lakso kertoo.

– Olen ihan täysipäiväinen lihansyöjä, Råman naurahtaa.

Kastellin monitoimitaloa lukuun ottamatta melkein kaikissa muissa Oulun peruskouluissa kasvisruoka on toisena vaihtoehtona päivittäin. Kuitenkin Pateniemen yläkoulussa kasvisruokaa saa ottaa vain silloin, kun oppilas on siitä erikseen ilmoittanut.

Kasvisruoka säästäisi terveydenhoitomenoissa

Ravitsemussuositusten mukaan (siirryt toiseen palveluun) (Evira) punaisen lihan liiallista syöntiä pitäisi välttää. Suositusten mukaan lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500 g viikossa. Se, että kaikissa kouluissa kasvisruoka ei ole automaattisesti saatavilla, ei sinällään tue näitä suosituksia.

Ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkolan mielestä on valitettavaa, että kaikissa kunnissa kasvisruoka ei ole toisena ruokavaihtoehtona. Erkkolan mukaan syynä siihen ei useimmiten ole raha, vaan pikemminkin tietämys ja asenne.

– Tulevien sukupolvien terveyttä rakennetaan hyvin paljon koulujen ja päiväkotien ruokailussa. Tieteessä on näytetty todella vahvasti, että kasvispainotteinen ruokavalio edistää terveyttä ja suojaa esimerkiksi ylipainolta.

Kouluruokaa ei osata arvostaa.

Maijaliisa Erkkola

Erkkolan mielestä päättäjien tulisi vahvemmin ymmärtää kasvisten syömisen vaikutukset terveyteen ja tärkeää olisi myös nähdä kouluruokailu yhtenä kunnan tärkeimmistä terveyden edistämisen toimenpiteistä.

– Kasvispainotteisen ruokavalion edistäminen kunnissa säästäisi varmasti pitkällä aikavälillä terveydenhoitomenoissa.

"Ei siellä ketään käydä sormille räpsimässä"

Se, miksi Kastellin monitoimitalolla pitää ilmoittautua erikseen kasvissyöjäksi, johtuu ISS palvelupäällikkö Jaana Akkasen mukaan siitä, että he haluavat tietää kuinka paljon kasvisruokaa täytyy tilata, jottei ruokaa menisi roskiin.

Kasvisruoan menekki vaihtelee monitoimitalossa 50:stä sataan päivässä. Akkanen kertoo, että kasvisruokaa ottavat välillä nekin, jotka eivät ole kasvisruokailijoiksi ilmoittautuneet.

– Ei siellä ketään käydä sormille räpsimässä.

Oppilaita syömässä kouluruokaa Kastellin monitoimitalolla
Liharuoka on edelleen lasten suosikkiruokaa. Kasvisruoista kasvispihvit ja gratiinityyppiset ruoat maistuvat parhaiten.Timo Nykyri / Yle

Akkanen kertoo, että liharuoat maistuvat lapsille edelleen parhaiten, mutta kasvisruoan syönti saattaisi lisääntyä, jos se olisi kaikille toisena vaihtoehtona.

– Ainakin sellaisina päivinä, kun toinen vaihtoehto ei ole niin mieleinen.

Kasvisruoka ei ole erityisruokavalio

Esimerkiksi Helsingissä kasvisruoka on ollut kouluissa toisena ruokavaihtoehtona jo melkein kymmenen vuotta. Ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola kertoo, että kasvisruokaan on suhtauduttu myönteisemmin, kun se on toisena vaihtoehtona, eikä esimerkiksi erillinen kasvisruokapäivä.

– Emme missään nimessä halua, että kasvisruokaa korostettaisiin erityisruokavaliona. Vaan, että kaikki siirtyisivät kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota.

Hänen mukaansa lapset eivät usein edes huomaa, että nyt on tarjolla vain kasvisruokaa. Ennakkoluulot heräävät usein silloin, kun asiasta aletaan puhumaan korostetusti.

– Esimerkiksi lasten ja nuorten suosima puuropäivä on periaatteessa kasvisruokapäivä. Osalle asian tekeminen tietoiseksi on aiheuttanut vastustusta.

Myös vanhemmat ovat Erkkolan mukaan olleet huolissaan siitä, saavatko lapset riittävästi ravinteita kasvisruoasta. Etenkin proteiinin riittävä saanti on herättänyt huolta.

– Usein ne ovat vähän aiheettomiakin huolia, joille ei ole tutkimusten mukaan perusteita. Suomessa ei proteiinin puutetta lapsilla ja nuorilla juurikaan ole.

Vapaus valita on tärkeää

Kouluruokailulla on myös yhteiskunnallinen merkitys, se tasoittaa lasten ja nuorten perhetaustoista syntyviä eroja ravitsemuksessa. Joillekin lapsille kouluruoka saattaa olla päivän ainoa lämmin ateria (siirryt toiseen palveluun) (Iltalehti).

Kouluruoan tulisi Erkkolan mukaan kattaa noin yksi kolmasosa lapsen päivittäisen energian ja ravintoaineiden tarpeista. Kouluruokaa koskevissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että usein yläkouluiässä kouluateriasta jätetään osia tai jopa koko ateria syömättä.

– Kouluruokaa ei osata arvostaa. Meillä on vähän sosiaalistunut perinne, että kerrotaan kamalia kouluruokamuistoja seuraaville sukupolville. Vanhempien pitäisi kertoa myös hyviä muistoja ja puhua yleensäkin positiiviseen sävyyn kouluruoasta.

Perunoita ja jauhelihakastiketta lautasella.
Kouluruoan tulisi kattaa noin yksi kolmasosa lapsen päivittäisestä energian ja ravintoaineiden tarpeesta. Etenkin yläkouluikäiset jättävät usein kouluateriasta osia tai koko ruoan syömättä.Yle

Koulun rooli lasten ruokailutottumusten kehittämisessä ja ylläpitämisestä on ollut Oulun Serviisin palvelutuotantopäällikkö Pauliina Värtön mukaan suurena syynä siihen, että Oulussa kasvisruoka on ollut kaikissa peruskouluissa toisena vaihtoehtona jo yli kymmenen vuotta.

– Sen lisäksi noin kerran kuukaudessa kouluissa on pelkästään kasvisruokaa tarjolla. Tänä vuonna tavoittelemme, että myös vegaaniruoka olisi vaihtoehtona.

Värtön mielestä on tärkeää antaa lapsille vapaus valita lounas kasvisruoan ja sekaruoan väliltä joka päivä. Oulun kouluissa noin 10–15 prosenttia syö kasvisruokaa päivittäin.

– Kasvisruoka on ehkä osaltaan vaikuttanut siihen, että meillä erityisruokavalioiden määrä ei ole kasvanut, toisin kuin monissa muissa kouluissa. Kun on vaihtoehtoja, niin erityisruokaa ei tarvitse tilata.

Kasvisruoalle ei ole tilaa

Helsingin lisäksi Vantaalla kasvisruoka on päivittäin toinen ruokavaihtoehto.

Espoossa kasvisruokaa saa päivittäin ainakin yläkouluissa ja lukioissa. Tällä hetkellä vain osassa Espoon alakouluista kasvisruoka on toisena vaihtoehtona. Huhtikuun alusta alkaen kasvisruoka tulee toiseksi vaihtoehdoiksi kaikilla alakouluilla.

mutta huhtikuun alusta lähtien kasvisruokaa saa kaikissa alakouluissakin.

Tampereella kasvisruoka on erityisruokavalio eli sitä saa ottaa silloin, kun siitä on erikseen ilmoittanut koululle. Turussa kasvisruoka on toisena vaihtoehtona yläkouluissa, lukioissa ja ammattiopistoissa. Alakouluissa ei, koska linjastoilla ei ole tilaa toiselle ruokavaihtoehdolle.

Turun kouluruoasta vastaavan Arkean palvelujohtaja Paula Juvonen kertoo, että kasvisruoka tulee myös alakouluihin toiseksi vaihtoehdoksi, kunhan ruokalinjastot saadaan pidemmiksi.

– Alakouluissa kyllä on kasviruokavaihtoehto, mutta se tarjoillaan tiskin alta, koska linjastolla ei ole tilaa. Kasvisruoka ei siis ole kaikille saatavilla, mutta jokainen sen pyytäessään saa.

Kahteen vaihtoehtoon ei välttämättä olisi varaa.

Virpi Uski

Tampereen kunnallisten koulujen ruoasta vastaa pääosin Voimia. Kasvisruoka on edelleen Tampereella erityisruokavalio. Se johtuu Voimian ravitsemussuunnitelija Virpi Uskin mukaan ainakin osittain historiasta.

Lihaa sisältävä ruoka on ollut perusruoka jo kauan ja se on ollut koululaisten keskuudessa suositumpaa kuin kasvisruoka. Uski epäilee, että kasvisruoan tarjonnan puute on vaikuttanut sen suosion vähyyteen.

– Mutta tilanne on selkeästi muuttumassa niin kasvisruoan suosion lisääntymisen kuin tarjonnan monipuolistumisen myötä.

Asiaan vaikuttaa myös raha.

– Ruokaan on tehty määrärahat ja kahteen vaihtoehtoon ei välttämättä olisi varaa.

Myös Tampereen kouluissa tilanpuute vaikuttaa kasvisruoan tarjoiluun.

– Jos nyt päätettäisiin, että kaikkiin kouluihin tulisi kasvisvaihtoehto, ensimmäisiä kysymyksiä olisi varmaan se, että mihin ruoka laitetaan tarjolle, kun linjastossa ei ole tarpeeksi tilaa.

_Korjaus 14.3. kello 14:05 Pateniemen yläkoulussa kasvisruokaa saa ottaa vain silloin kun oppilas on siitä erikseen ilmoittanut. Aiemmin tekstissä luki, että kasvisruoka on toisena vaihtoehtona kaikissa Oulun peruskouluissa Kastellin monitoimitaloa lukuunottamatta. _

Kello 17:23 Lisätty faktalaatikkoon Tampereen kohdalle, että kasvisruoka on toinen vaihtoehto ammattiopistoissa ja lukioissa joka päivä.

Korjaus 15.3. kello 14:05 Espoossa kasvisruokaa saa päivittäin ainakin yläkouluissa ja lukioissa. Tällä hetkellä vain osassa Espoon alakouluista kasvisruoka on toisena vaihtoehtona. Huhtikuun alusta alkaen kasvisruoka tulee toiseksi vaihtoehdoiksi kaikilla alakouluilla. Aiemmin tekstissä luki, että kasvisruoka on saatavilla kaikissa Espoon alakouluissa.