Vammaispalvelujen kilpailutus aiheuttaa stressiä – "Hirveän ahdistavaa ja pelottavaa"

Vammaispalvelujen kilpailutus ei tuo säästöjä vaan kasvattaa erikoissairaanhoidon kustannuksia, sanoo Kehitysvammaisten palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki.

vammaispalvelut
Ylen Aamu-tv: Ei myytävänä-aloite eduskuntaan
Ylen Aamu-tv: Ei myytävänä-aloite eduskuntaan

Auli Leiniö tarvitsee apua liikkumisessa, päivittäisessä toiminnassa ja työn tekemisessä. Henkilökohtainen apu ja ympärivuorokautinen asumispalvelu ovat hänelle välttämättömiä.

Sekä Leiniön henkilökohtainen apu että asumispalvelu on kilpailutettu kahdesti. Kilpailutukset näkyvät hänen arjessaan muun muassa niin, että avustajat vaihtuvat. Hyvä palveluntuottaja on vaihtunut huonompaan.

– Avustajat ovat menneet vahingossa kotiini, kun on pitänyt tulla työpaikalle. Heillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitä heidän työtehtäviinsä kuuluu, Leiniö kertoi tiistaina Yle TV1:n aamu-tv:ssä.

Henkilökohtaisen avun palvelun kilpailutukseen hän ei päässyt osallistumaan lainkaan, asumisyksikön kilpailutukseen jonkin verran.

– Se tuntuu hirveän ahdistavalta ja pelottavalta, Leiniö kuvailee.

– En koe, että kilpailuttaminen on se ratkaisu, millä taataan hyvä elämä ja arki.

Ihmiset vain objekteja

Auli Leiniön tilanne on hyvin tavanomainen, arvioi Kehitysvammaisten palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki.

Hankintalain mukaisessa palvelujen kilpailuttamisessa asianosaisia ovat vain tilaajat eli kunnat ja Kela sekä palvelun tuottajat.

– Ihmiset, joita asia eniten koskee, ovat vain objekteja. Tämä on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja vammaisliikkeen keskeisen periaatteen vastaista, Virkamäki sanoi Yle TV1:n aamu-tv:ssä.

Kun vammaispalvelun tuottaja vaihtuu, se merkitsee useimmiten sitä, että toimintakulttuuri ja avainhenkilöt vaihtuvat ja arjessa tapahtuu isoja muutoksia. Palvelujen kilpailuttaminen ilman ihmistä, jota asia koskee, aiheuttaa stressiä ja ahdistusta, Virkamäki sanoo.

– Kun muutos tulee ulkopuolelta eikä heidän itsensä valitsemana, se on kaoottinen tilanne.

Virkamäen mukaan se näkyy erikoissairaanhoidon kustannusten kasvuna, kun huonon asumispalvelun seurauksena epilepsian, diabeteksen ja mielenterveysongelmien hoidon tarve kasvaa.

"Ei näyttöä kustannussäästöistä"

Hankintalakia alettiin soveltaa sosiaali- ja terveyspalvelujen ostoon kymmenen vuotta sitten. Minkäänlaista tutkimustietoa tai näyttöä ei ole siitä, että tämä olisi halvin tapa hoitaa palvelut, vaan se perustuu uskomuksiin, Virkamäki sanoo.

Auli Leiniön mukaan parempi tapa olisi ottaa palvelun käyttäjä mukaan tuottajan valintaan.

– Haluaisin olla mukana selvittämässä, millaisia palvelutuottajia on, ja käydä yhdessä keskustelua palveluntuottajien kanssa, eikä niin, että kunta käy keskustelua palvelutuottajien kanssa.

Yli 72 000 allekirjoitusta kerännyt Ei myytävänä -kansalaisaloite (siirryt toiseen palveluun) vammaispalvelujen kilpailuttamisen rajaamiseksi luovutetaan eduskunnan puhemiehelle ensi viikolla.