EK syyttää kuntia epäreilusta kilpailusta, nimesi useita esimerkkejä – "Kunnan pitäisi keskittyä ydintehtäviinsä"

EK kertoo saaneensa jäsenyrityksiltään vinkkejä julkisista yhtiöistä, jotka väitetysti käyvät epäreilua kilpailua. Yksi vinkeissä mainituista yhtiöistä kuittaa syytökset lobbauksena.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK)
Seteleitä ja laskin.
Ismo Pekkarinen / AOP

Julkisen sektorin aiheuttamat markkinahäiriöt ovat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan yleisiä koko maassa. EK perustaa näkemyksensä omille jäsenyrityksilleen tekemäänsä kyselyyn. Valtakunnallisen kilpailukyselyn tulokset julkistettiin tiistaina Kuopiossa.

EK:n johtavan asiantuntijan Jari Huovisen mukaan yritykset pitävät kilpailuasetelmaa verovaroilla rahoitettujen toimijoiden kanssa epäreiluna ja merkittävänä kilpailun esteenä.

– Yritykset kokevat olevansa kilpailutilanteessa alakynnessä, kun sääntely ja viranomaisvalvonta rasittavat niitä julkisen sektorin kilpailijaa raskaammin.

Huovisen mukaan kyse on myös tiedosta. Yritykset jäävät usein markkinoiden ulkopuolelle, sillä kilpailutuksia ja tarjouspyyntöjä koskeva tieto ei välity julkisilta toimijoilta yrityksille.

Useita esimerkkejä Kuopion seudulla

EK kertoo saaneensa jäsenyrityksiltään vinkkejä julkisista yhtiöistä, joiden se katsoo voivan olettaa käyvän epäreilua kilpailua.

Yksi yrittäjiltä tullut vinkki koskee Kuopion kaupungin kokonaan omistamaa liikelaitos Mestaria, joka tuottaa yhdyskuntarakentamisen palveluja kaupunkikonsernin eri palvelualueille ja yksiköille. 30 miljoonan euron liikevaihdolla toimivalla Mestarilla on muun muassa oma rakentamisyksikkö, joka liikelaitoksen omien internetsivujen mukaan on "katujen, vesihuollon, viher- ja liikunta-alueiden kokonaisvaltainen rakentaja".

EK:n mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto selvittää parhaillaan Mestariin kohdistuvaa epäiltyä kilpailuaseman väärinkäyttöä. Mestarin toimitusjohtaja Seppo Hiekkalan mukaan selvitys on ollut vireillä jo parin vuoden ajan.

– Väite on järjetön, sillä me emme toimi markkinoilla, sanoo Hiekkala.

Vastaavanlainen selvitys on EK:n mukaan käynnissä Servican toiminnasta ruokapalvelumarkkinassa. Kyseessä on Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin omistama liikelaitoskuntayhtymä, jonka tehtävänä on tuottaa omistajilleen tukipalveluja. Servican liikevaihto oli vuonna 2016 81 miljoonaa euroa.

Servican toimitusjohtaja: "En ole kuullutkaan"

Servican toimitusjohtaja Kirsi Kokkonen ei ole kuullutkaan yritykseen kohdistuvasta selvityksestä. Hän myös tyrmää jo alkuunsa yritykseen kohdistuvat epäilyt.

– Me emme toimi markkinoilla. Tuotamme ruokaa omistaja-asiakkaillemme kouluihin ja päiväkoteihin, henkilöstöravintoloille sekä potilaille kaupungin ja sairaanhoitopiirin sairaaloihin.

EK mainitsee esimerkkinä myös kuntien omistaman palveluyhtiön Jätekukon, joka tuottaa jätehuoltoon liittyviä palveluja yhteisöille ja yrityksille. Jätekukon toimialue kattaa 16 kuntaa ja alueella on 220 000 asukasta.

EK:n mukaan Jätekukko toimii avoimilla markkinoilla ja "oletettavasti laajemmassa mittakaavassa kuin hankintalaki sallii". EK myös muistuttaa, että Jätekukko on osakkaana Riikinvoima Oy:ssä, joka omistaa ekovoimalaitoksen Leppävirralla.

Jätekukon toimitusjohtajalle Arto Ryhäselle EK:n nostot eivät tule yllätyksenä.

– Ei, ei yllätä. Eduskunnassa on juuri valmisteilla uusi jätelaki, ja siinä täsmennetään, mitkä ovat jatkossa kuntien oikeudet ja velvollisuudet. Tästä käydään nyt kädenvääntöä. EK lobbaa ja ymmärrän sitä – niin minäkin tekisin heidän asemassaan.

– Kunnille jää kotitalouksien jätehuolto, siitä on olemassa yksimielisyys. Mutta julkiselle sektorille ja yrityksille tuotettavista jätepalveluista ja niiden volyymeistä käydään nyt poliittista vääntöä, sanoo Ryhänen.

Mikroyritykset kriittisimpiä

EK:n pontimena on kysely, jonka mukaan 38 prosenttia pienistä ja keskisuurista yrityksistä kokee, että kilpailussa esiintyy esteitä tai kilpailu ei toimi lainkaan.

Lähes puolet kilpailuesteistä kertoneista katsoo, että yritys ei pysty tasapäisesti kilpailemaan julkisen sektorin omistaman toimijan kanssa. Ongelmaksi koetaan myös lainsäädäntö, joka runsaan neljänneksen mielestä antaa julkisen sektorin kilpailijalle joko yksinoikeuden tai jonkin muun kilpailuedun.

Kaikkein kriittisimpiä omassa arvioinnissaan ovat pienet, alle kymmenen työntekijän mikroyritykset. Niistä kilpailun esteitä kertoo kohdanneensa 41 prosenttia.

Tulokset perustuvat vuoden 2017 lopulla tehtyyn kilpailukyselyyn, johon vastasi 318 pk-yritystä.

"Markkinahäiriöihin puututtava"

EK:n yrityslainsäädännön asiantuntijan Jukka Lehtosen mukaan kyselyn tulokset osoittavat, että kuntien aiheuttamiin markkinahäiriöihin on tarvetta puuttua.

– Kyselytulokset vahvistavat käsitystämme siitä, että monilla toimialoilla on ilmiselvän syrjivää sääntelyä. Esimerkiksi terveydenhoito-, jäte-, perusopetus- ja joukkoliikennelainsäädäntö asettaa julkisen toimijan yksityistä yritystä parempaan asemaan.

Lehtosen mielestä kysymys on se, kuuluuko kunnan ylipäätään kilpailla markkinoilla verovaroin, vai pitäisikö kunnan keskittyä ydintehtäviinsä.

– Suomalaiset pk-yritykset ovat muutoinkin haastavassa kilpailutilanteessa. Niiden asemaa ei kannata entisestään vaikeuttaa markkinahäiriöiden kaltaisilla itse aiheutetuilla ongelmilla.

EK kertoo julkistavansa kevään aikana oman ehdotuksensa uudistuksista, joilla sen esille tuomia markkinahäiriöitä voitaisiin ratkaista.