Pääkaupunkiseudun kunnilla herrasmiessopimus, että lastentarhanopettajien palkkoja ei nosteta – "Kutsun tätä palkkakartelliksi"

Pääkaupunkiseudulla on satoja lastentarhaopettajan tehtäviä täyttämättä, koska päteviä hakijoita ei ole.

varhaiskasvatus
Lapsi leikkii lumessa.
Mikko Savolainen / Yle

Pääkaupunkiseudun suuret kunnat ovat sopineet keskenään, että lastentarhanopettajien palkoilla ei kilpailla.

Kunnat ovat toisin sanoen sopineet, että kukaan ei nosta lastentarhaopettajan tehtäväkohtaista palkkaa houkutellakseen päteviä hakijoita avoinna oleviin tehtäviin.

Epävirallisessa, suullisesti syntyneessä sopimuksessa ovat mukana Helsinki, Vantaa ja Espoo. Espoon varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila kertoo asiasta Ylen haastattelussa.

– Meillä on pääkaupunkiseututasoinen herrasmiessopimus, että ei lähdettäisi kilpailemaan palkoilla, Mattila sanoo.

Myös Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen vahvistaa, että kuntien väliltä löytyy yhteistyösopimus siitä, että henkilöstöstä ei kilpailla palkkatasolla.

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolaisen mukaan taas kunnat pyrkivät "yhtenäiseen palkkakehitykseen". Hänen mukaansa pyrkimys samaan palkkatasoon koskee lastentarhanopettajien lisäksi opetusalaa laajemminkin.

Reilut 2 300 euroa ei riitä houkuttelemaan päteviä hakijoita

Lastentarhanopettajien kuukausipalkat ovat kolmessa pääkaupunkiseudun kunnassa pysähtyneet 2 300 euron tietämille. Työ- ja virkaehtosopimuksen mukainen minimipalkka on 2 304,88 euroa.

Lastentarhanopettajan tehtäväkohtainen palkka on Helsingissä 2 363, Espoossa 2 379 ja Vantaalla 2 350 euroa. Palkkatiedot ovat peräisin kaupunkien varhaiskasvatusjohtajilta.

Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla on huutava pula pätevistä lastentarhanopettajista. Tällä hetkellä täyttämättä on yhteensä noin 600 lastentarhanopettajan paikkaa. (siirryt toiseen palveluun)

Jos me kunnat lähdemme kilpailemaan palkoilla, se on jollekin toimijalle lyhytaikainen helpotus tilanteeseen ja joltakin toiselta pois.

Virpi Mattila, varhaiskasvatuksen johtaja, Espoo

Viime syksynä Helsingissä avoinna olleista, noin 237 lastentarhanopettajan tehtävää hoitaneista sijaisista vain viidenneksellä oli vaadittava pätevyys. Espoossa taas joka ainoaa 107 lastentarhanopettajan avointa vakanssia hoiti henkilö, jolla ei ollut kelpoisuutta.

Myös sijaisista on tällä hetkellä paha pula. (siirryt toiseen palveluun) Mattilan mukaan Espoossakin tilanne on välillä ollut niin kriittinen, että joidenkin päiväkotien aukioloaikaa on jouduttu rajaamaan henkilökunnan puuttumisen vuoksi.

Mattila sanoo, että palkkakilpailusta aiheutuisi pääkaupunkiseudulla kaaos. Työntekijät liikkuisivat kunnasta toiseen niin, että jotkut kunnat jäisivät kokonaan ilman.

– Jos lähdettäisiin raa'asti kilpailemaan palkkatasolla, siinä kävisi niin, että jotkut siinä kilpailussa häviäisivät. Ja varhaiskasvatuslaki velvoittaa, että kaikkien on saatava päteviä työntekijöitä.

Miksi kunnat eivät kilpaile palkalla lainkaan tilanteessa, jossa päteviä hakijoita ei saada avoimiin vakansseihin eikä edes sijaisuuksiin?

– Lastentarhanopettajia ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Jos me kunnat lähdemme kilpailemaan palkoilla, se on jollekin toimijalle lyhytaikainen helpotus tilanteeseen ja joltakin toiselta pois, Mattila toistaa.

Vantaan Askola-Vehviläisen mukaan ongelma on koulutus. Lastentarhanopettajat jatkavat hänen mukaansa opintojaan luokanopettajiksi, vaikka yliopistot ovat jälleen kerran lisänneet koulutuspaikkojen määrää. (siirryt toiseen palveluun)

– Tämä sama tilanne on jatkunut yli kymmenen vuotta. Jotenkin se koulutuspolku pitäisi saada sellaiseksi, että ne, jotka aloittavat lastentarhaopettajan opinnot, myös tulevat töihin alalle.

Entä jos alaa ei nähdä vetovoimaisena juuri huonon palkan vuoksi?

– On totta, että esimerkiksi luokanopettajilla on parempi palkka. Pääkaupunkiseudulla on myös korkeat elinkustannukset. Tänne pitäisi saada lisää edullisia vuokra-asuntoja, Askola-Vehviläinen vastaa.

Lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä kilpaillaan, lastentarhanopettajista ei

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan pääkaupunkiseudun kuntien sopimus rikkoo palkkausjärjestelmää räikeästi.

– Jos sovitaan, että palkoilla ei kilpailla, koko palkkausjärjestelmä menettää merkityksensä, sanoo varhaiskasvatuksesta vastaava työmarkkina-asiamies Timo Mäki.

Lastentarhanopettajan vähimmäispalkka määritellään työ- ja virkaehtosopimuksessa, mutta tehtäväkohtainen palkka neuvotellaan paikallisesti työnantajan eli kunnan kanssa.

Kutsun tätä kärjistäen palkkakartelliksi. Tämä on erittäin kummallinen, huolestuttava ja varhaiskasvatuksen laadun näkökulmasta todella haitallinen tilanne.

Timo Mäki, OAJ

Kullakin työnantajalla on oma, työn vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmänsä. Kunnat voisivat siis halutessaan tarjota parempaa tehtäväkohtaista palkkaa.

– Kutsun tätä kärjistäen palkkakartelliksi. Tämä on erittäin kummallinen, huolestuttava ja varhaiskasvatuksen laadun näkökulmasta todella haitallinen tilanne, Mäki sanoo.

Monet kunnat kilpailevat palkoilla esimerkiksi lääkäreistä. Myös sosiaalityöntekijöitä on hiljattain alettu houkutella rahalla ja etuisuuksilla. (siirryt toiseen palveluun)

Palkkausjärjestelmästä löytyy myös niin sanottu rekrytointilisä, jota kunnat voivat Mäen mukaan käyttää houkuttelemaan työntekijöitä juuri työvoimapula-aloille.

Palkan on todettu vaikuttavan ratkaisevasti varhaiskasvatusalan vetovoimaan. Opetusministeriön taannoin julkaisemasta kyselystä selviää, että 40 prosenttia lastentarhanopettajista harkitsee alan vaihtoa. (siirryt toiseen palveluun)

Suurin syy vaihtohaluihin on kyselyn mukaan huono palkka.

Pääkaupunkiseudun läheltä löytyy esimerkki siitä, miten jo pieni korotus vaikuttaa pätevien lastentarhanopettajien saatavuuteen.

Tuusulassa lastentarhaopettajan tehtäväkohtainen palkka 2 516 euroa. Sillä on ollut vaikutusta rekrytointeihin.

– Päteviä hakijoita on ollut paljon. Olemme päässeet valitsemaan, Tuusulan varhaiskasvatuspäällikkö Hannamari Halinen sanoo.

Pääkaupunkiseudulla taas työpaikan valitsee tyypillisesti pätevä hakija, eikä päinvastoin. Halisen mukaan Tuusulassa ei kuitenkaan tällä hetkellä ole suunnitelmia lastentarhaopettajien palkkojen nostamiselle.

Suomalaiset lastentarhanopettajat ansaitsevat muita vähemmän

OAJ:n Timo Mäen mukaan lastentarhaopettajien palkkatilanne pääkaupunkiseudulla on jatkunut samana useita vuosia.

Työn vaativuus on Mäen mukaan lisääntynyt erityisesti viime aikoina, kun varhaiskasvatuslaki säädettiin. Päiväkoteja velvoittavat varhaiskasvatussuunnitelmat tulivat voimaan viime elokuussa, kun ne aiemmin olivat vain suosituksia.

Lastentarhanopettajien rooli on kasvanut. Heidän vastuullaan on aiempaa enemmän kehittämis-, suunnittelu- ja arviointitehtäviä, Mäki sanoo.

Suomalaisten lastentarhanopettajien palkkataso on kansainvälisestikin katsoen matala. He ansaitsevat poikkeuksellisen vähän muihin OECD-maihin verrattuna. (siirryt toiseen palveluun)

Palkkakehitys on läpi uran pientä. Henkilökohtaisia lisiä ei käytännössä ole.

Työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisten korotusten puitteissa lastentarhanaopettaja on palkkakehityksensä huipulla, kun työuraa on takana kymmenen vuotta.

Työtehtävän vaativuuden lisääntymisestä maksetaan lisää muutamia kymppejä. Esimerkiksi päiväkodin varajohtajana toimimisesta lastentarhanopettaja saa Espoossa noin 50 euroa lisää palkkaa.

Vantaalla taas ryhmässä, johon on integroitu useita erityislapsia, palkka on noin 30 euroa korkeampi.

Vantaa lupaa käyttää rekrytointilisää jatkossa

Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen kiistää OAJ:n palkkakartellisyytöksen.

– Olemme ajatelleet niin, että kannattaa puhaltaa yhteen hiileen. Toimimme ikään kuin edunvalvojina opetusministeriön suuntaan ja raportoimme, kuinka paljon henkilöstöä meiltä puuttuu, Askola-Vehviläinen sanoo.

Espoon Virpi Mattila sen sijaan myöntää, että palkalla on alalle hyvin suuri merkitys.

– Vaikuttaa, vaikuttaa. Palkka vaikuttaa siihen, että osa niistä henkilöistä, jotka valmistuvat, jatkavat opintoja.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon yliopistossa suorittanut ja lastentarhanopettajan pätevyyden saavuttanut voi jatkaa opintojaan maisterin tutkintoon, ja valmistua sitä kautta luokanopettajaksi.

Mattilan mielestä palkkoja pitäisi nostaa kilpailun sijaan koko valtakunnan tasolla.

– Jos palkkoja nostetaan, siitä seuraa melkoinen ketjuvaikutus. Siinä täytyy rinnalla tarkastella muita, esimerkiksi päiväkodin johtajien palkkoja. Se on iso prosessi, Mattila sanoo.

Askola-Vehviläinen kertoo, että Vantaalla on hiljattain annettu palkan päälle maksettavaa, parin sadan euron rekrytointilisää ensimmäistä kertaa noin viidelletoista lastentarhanopettajalle. He työskentelevät päiväkodissa, jossa on meneillään erityinen pedagoginen kehittämisprojekti.

– Ei ole mitään estettä, etteikö sitä voisi käyttää jatkossakin, Askola-Vehviläinen pohtii.