Bernerin liikennetyöryhmän määräaika päättyy – Ylen tietojen mukaan sopu väylärahoista on syntynyt

Työryhmä kokoontui aamulla Helsingissä. Yle seuraa vaalikauden merkittävimmän liikenneraportin julkaisua.

liikenne
Laihian tietyömaa heinäkuussa 2017.
Suomen teiden kunto on rapistunut, koska perusväylänpitoon on ohjattu viime vuosina tarvetta vähemmän rahaa.Jukka Tyni/Yle

Miten Suomi rahoittaa rapistuvien maanteiden ja ratojen kunnossapidon? Entä mistä löydetään rahat uusiin väyläinvestointeihin?

Tämänkaltaisiin kysymyksiin odotetaan vastauksia keskiviikkona, kun liikenneverkon rahoitusta pohtineen työryhmä julkaisee loppuraporttinsa.

Ylen tietojen mukaan sopu väylärahoista syntyi keskiviikkoaamuna. Aiheesta on luvassa lisää tietoa myöhemmin päivällä.

Kansanedustajista ja virkamiehistä koostuvaa työryhmää johti liikenneministeri Anne Berner (kesk.).

Suomen teiden ja ratojen kunto on valtavan tärkeä asia ihmisten työssäkäynnin ja elinkeinoelämän kuljetusten sujumisen kannalta.

Tekemistä kuitenkin piisaa, sillä Liikenneviraston mukaan teiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka (siirryt toiseen palveluun)on paisunut 2,5 miljardiin euroon.

Velka kasvaa sadan miljoonan euron vuosivauhtia ilman lisärahoitusta. Toisaalta istuva hallitus on helpottanut tilannetta myöntämällä määräaikaisesti lisää varoja väylänpitoon.

Perusväylänpitoon on käytetty viime vuosina noin miljardi euroa vuodessa. Rahat on otettu, pienehköä siivua lukuun ottamatta, valtion budjetista.

Yhteisellä kirstulla piisaa tunnetusti kävijöitä, ja siksi työryhmä on etsinyt vuoden päivät täydentäviä vaihtoehtoja poukkoilevalle budjettirahoitukselle.

Radan päällystäminen ja sähköistäminen ovat ratatyön isoimmat työt.
Radan päällystäminen ja sähköistäminen ovat ratatyön isoimmat työt.Simo Pitkänen / Yle

Bernerin väyläyhtiö haudattu?

Parlamentaarinen työryhmä perustettiin pian sen jälkeen kun Bernerin ajama liikenneverkkoyhtiö kaatui poliittiseen vastustukseen viime talvena.

Liikenneverkkoyhtiön ideana olisi ollut siirtää Suomen tieverkko valtion ja maakuntien omistamaan yhtiöön. Yhtiö olisi saanut rahoituksensa keräämällä tiemaksuja autoilijoilta.

Samalla väylärahat olisivat käytännössä siirtyneet eduskunnan budjettikontrollin ulkopuolelle, mikä herätti vastustusta esimerkiksi valtiovarainministeriössä.

Yle uutisoi Bernerin sekä liikenne- ja viestintäministeriön aikeista vuosi sitten tammikuussa vuorokautta ennen suunnitelman julkaisua.

STT kertoi (siirryt toiseen palveluun) puolestaan viime viikonloppuna, että alkuperäinen väyläyhtiö olisi nyt haudattu työryhmässä. Työryhmä on kuitenkin STT:n mukaan löytänyt kompromissin liikenneverkon rahoitukselle.

Sähköpostitse työmatkalta tavoitettu Berner ei halunnut kommentoida tietoja Ylelle tiistaina. Ylen tietojen mukaan kansanedustajat on kutsuttu koolle kokoukseen Helsinkiin täksi aamuksi.

Työryhmä vaikeni kalkkiviivoilla

Loppusuoralla myös kansanedustajat ovat olleet huomattavan vaitonaisia loppuraportin sisällöstä.

Työryhmässä on käsitelty esimerkiksi sitä, voisiko jokin yhtiö tai useampi vastata joistakin merkittävistä liikennehankkeista. Tiettävästi tietulleille ei ole löytynyt työryhmässä laajaa kannatusta.

Loppuraportissa työryhmän on määrä käsitellä liikenneväylien korjausvelan ohella esimerkiksi liikenteen automaation ja digitalisaation edistämistä.

Loppuraportin julkaisu tänään ei ole vielä läpihuutojuttu. Viime kesänä samainen työryhmä joutui lykkäämään väliraportin julkaisua liikenteen päästövähennyksiä koskeneiden erimielisyyksien vuoksi.