Leipäuuneja ja ansakuoppia – Skotlannista löytyi elämän jälkiä 15 000 vuoden ajalta

Tämän päivän skotit huristavat pian autoillaan paikalla, jossa kivikauden skotti jahtasi alkuhärkää ja Rooman sotilaille paistettiin leipää.

arkeologia
Kaksi arkeologia osoittelemassa pöydälle asetettuja saviruukunpalasia. Pöydällä on myös jauhinkivi. Taustalla karttoja tienrakennusprojektista.
Arkeologeja Aberdeenshiren löytöpöydän ääressä.Aberdeenin kaupunki

Koillis-Skotlantiin Aberdeenshireen rakennetun kymmenen kilometrin tienpätkän alta on löytynyt varsinainen aikakapseli, joka kertoo ihmisasutuksesta kivikaudelta roomalaisaikaa. Vanhimmat löydöt ovat 15 000 vuoden takaa.

– Yksi erittäin suuri yllätys olivat merkit roomalaisista, luultavasti vuodelta 83 tai 84. Löysimme Milltimberistä 90 leivän paistamiseen tarkoitettua uunia, mutta emme leiriä, mikä on perin kummallista. Voimme vain arvailla, mitä täällä mahtoi olla tekeillä, sanoo Aberdeenin kaupungin (siirryt toiseen palveluun) arkeologi Bruce Mann.

Britannian roomalaiskuvernöörin Agricolan joukot työntyivät tuohon aikaan Koillis-Skotlantiin laajentamaan Rooman valtakuntaa. Skoteilla oli paljon enemmän sotureita, mutta suora hyökkäys aikansa tehokkainta ja järjestäytyneintä sotakonetta vastaan oli virhe, etenkin kun sillä oli myös ratsuväkeä. Kymmenen tuhannen skotin arvioidaan kaatuneen.

Skotlanti jäi kuitenkin roomalaisilta valloittamatta ja joukot vetäytyivät, koska keisari määräsi Agricolan takaisin Roomaan ratkaisemaan Reinin ja Tonavan tärkeiden rintamien pulmia. Skotlannissa raja vakiintui paikalle, jolle muutamia vuosikymmeniä myöhemmin rakennettiin Hadrianuksen muuri.

Peurojen ja pähkinöiden jäljillä

Nyt tehdyistä löydöistä vanhimmat ovat noin vuosilta 13000–10000 ennen ajanlaskumme alkua. Mesoliittiset kivityökalut osoittavat, että Koillis-Skotlannissa oli asutusta tuhansia vuosia aiemmin kuin tähän saakka on oletettu, Mann kertoo.

Samasta paikasta löytyi myös piikivestä iskettyjä lastuja ja maahan kaivettuja isoja kuoppia vuosilta 10000–4100 e.a.a. Mann arvelee, että ne olivat metsästäjä-keräilijöiden ansakuoppia peuroille, hirville ja alkuhärille.

Standingstonesta puolestaan löytyi telttamainen rakennelma, jossa oli yövytty yhdeksisen tuhatta vuotta sitten, ilmeisesti korkeintaan muutaman yön ajan. Pieni ihmisjoukko lienee tarvinnut suojaa marjan- ja pähkinänpoiminta- tai metsästysretkellä.

Uurnahauta ja rautasulatto

Pronssikautisen elämän merkkejä puolestaan löytyi Nether Beanshillistä. Ympyrän muotoinen talo ja hautapaikka ovat noin vuosilta 1600–1250 e.a.a.

Hevosenkengän muotoon aseteltujen paalujen väliin kaivetussa kuopassa oli uurna, johon oli pantu vainajan tuhkat. Kaksi muuta uurnahautaa oli peitetty pienellä kummulla ja ympäröity pikku ojilla.

Rautakauden asukkaat olivat jättäneet omat merkkinä Govaliin. He olivat asuneet ympyrän muotoisessa talossa, jolla oli läpimittaa kymmenen metriä. Kartion muotoinen katto oli ollut olkea, ja rakennuksen keskellä oli ollut nuotio.

Rakennuksen edestä löytyi kivetty alue, jolla rautakauden skotit olivat toimitelleet askareitaan ensimmäisellä tai toisella vuosisadalla. Lähistölle puolestaan oli jäänyt merkkejä raudan työstämisestä. Turvesuolta kaivettua malmia kuumennettiin uunissa, jonka pohjalle rauta valui.

Lukuisista esinelöydöistä tutkijoita riemastuitti eniten täysin ehjä ruukku. Jonkun on täytynyt haudata se huolella syystä tai toisesta, tutkijat päättelevät. Tuosta hautaamisesta on runsaat neljä vuosituhatta.