Poliisiylijohtaja Kolehmainen: "Lahjoittajan pitäisi olla hereillä, onko kyseessä laiton rahankeräys"

Rahankeräyksen valvonta herätti keskustelua A-studiossa.

hyväntekeväisyys
Astudio studiovieraina Aino Viertola ja Seppo Kolehmainen.
Sairaalaklovnit ry:n toiminnanjohtaja Aino Viertola ja Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.Yle

Tiistain A-studiossa vieraillut poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, että lahjoittaja tunnistaa laillisen rahankerääjän luvasta. Rahankeräyslupa myönnetään silloin, kun laissa olevat kriteerit täyttyvät. Hakemuksessa selvitetään esimerkiksi hakijan tausta ja hakemukseen liitetään yhdistyksen säännöt, keräyksen käyttötarkoitus ja haettavan keräyksen aika.

– Jos tällaista lupaa ei ole esittää, niin silloin lahjoittajan kannattaa olla hereillä, onko kyseessä laiton rahankeräys, sanoo poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Rahankeräyksen johtohenkilönä tai toimihenkilönä ei saa toimia henkilö, jolla on lainvoimainen tuomio. Se osoittaa, että henkilö on sopimaton rahankeräykseen.

Sairaalaklovnit ry:n toiminnanjohtaja Aino Viertola kertoo, että jokaista penniä ei kuitenkaan voi seurata. Sairaalaklovnit ry:n kouluttamat artistit kiertävät klovneina lastenosastoilla ilahduttamassa pieniä potilaita.

– Lahjoittajat voivat soittaa toimistolle ja kysyä, onko toiminta toteutunut niin kuin suunnitelmassa on luvattu. Myös vuosikertomuksesta voi tarkastaa, kuinka monta päivää sairaaloissa on toteutunut sairaaloissa, Viertola kertoo.

Valvominen vaatii aloitteellisuutta myös lahjoittajalta

Mistä tavallinen ihminen sitten tietää, että lahjoitettu raha menee perille? Rahankeräyslain mukaan luvan saaneen pitää tehdä tilitys siitä, miten rahoja on käytetty. Tilitys tehdään vähintään 1-5 vuoden välein.

– Viranomainen voi pyytää myös välitilityksen. Luvan myöntäjä myös valvoo luvan saanutta tämän ajan. Jos on vähänkään viitteitä siitä, että toimitaan vasten lupaehtoja niin harkitaan, tarvitseeko ryhtyä toimenpiteisiin. Viranomaisille tulee myös vihjeitä lahjoittajilta, kertoo poliisiylijohtaja Kolehmainen.

Brother Christmasin tapauksessa on esitetty kysymyksiä siitä, onko raha mennyt siihen osoitteeseen, mihin lahjoittaja on sen tarkoittanut. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan asia on myös lahjoittajan harteilla.

Astudio Aino Viertola.
Sairaalaklovnit ry:n toiminnanjohtaja Aino ViertolaYle

– Kyllähän se kieltämättä vaatii aloitteellisuutta myös lahjoittajalta, että seuraa yhdistyksen toimintaa, hankkii yhdistyksen tilinpäätöksen tai seuraa nettisivuja. Käyttötarkoitus pitää myös ilmetä keräyslupahakemuksessa, ja keräyksen jälkeen ne yhteensovitetaan. Tilityksessä pitää olla vastaavuus lupaehdoissa olleeseen kohteeseen.

– Seuraamme toki tätä tilannetta, mutta pelkkä epäilys ei riitä esitutkinnan aloittamiseen, vaan sen tueksi vaaditaan myös muuta, sanoo Kolehmainen.

Sairaalaklovnien toiminnanjohtaja Aino Viertolan mukaan noin 60 prosenttia vuosibudjetista menee hyväntekeväisyyteen ja 40 prosenttia toimintakustannuksiin.

– 40 prosenttiin kuuluu myös muun muassa koulutuskustannuksia. Toivon, että ihmisillä olisi järkeä, että he ymmärtäisivät, että silloin kun toiminta on ammattimaista, niin siihen liittyy myös hallinnon kuluja.

poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen
Poliisiylijohtaja Seppo KolehmainenYle

Rahankeräyslakiin suunnitellaan nyt muutoksia. Jatkossa myönnettäisiin vain toistaiseksi voimassa olevia lupia, ja lyhyen ajan rahankeräykseen riittäisi vain ilmoitus poliisiasemalle.

– Tavoitteet ovat hyvät: tuodaan rahankeräyslaki 2020-luvulle ja vähennetään byrokratiaa. On tiedostettava, että asiaan liittyy riskejä ja valvovan viranomaisen resurssit pitäisi huomioida, sanoo poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Katso koko keskustelu Yle Areenasta.

Otsikkoa tiivistetty 27.2.2018 klo 23:54.

Lue lisää:

HS: Lähes miljoona euroa hyväntekeväisyyteen keränneen Brother Christmasin rahankäytössä epäselvyyksiä

Rahankäytöstään otsikoihin päätynyt Brother Christmas -yhdistys lupaa avata tilikirjojaan

Hyväntekijä Brother Christmas kiistää rahankäytön epäselvyydet: "Tämä ei pidä paikkaansa"