Kovan rasvan terveyshaitat ovat entistä selvemmät: "Jokaisen tulisi viimeistään aikuisiässä tietää kolesterolinsa"

Käypä hoito -suosituksia tarkennettiin joulukuussa, koska asiantuntijoiden mukaan kovista rasvoista saatavan pahan LDL-kolesterolin ja sydän- ja verisuonisairauksien välillä on kiistaton yhteys.

kolesteroli
Veitsi, jossa on margariinia
Kovat rasvat nostavat pahan kolesterolin määrää veressä.

Kovan rasvan hyödyistä ja haitoista on viime vuosina ollut julkisuudessa ristiriitaista tietoa. Kovan rasvan epäedullisista vaikutuksista terveyteen on puhuttu vuosia, mutta välillä mediassa nousee esiin väittämiä (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat), joiden mukaan kova rasva ei olisikaan haitallista.

Ravitsemusterapian professori Ursula Schwabin mukaan se ei pidä laisinkaan paikkansa.

– Nollatuloksia tulee muutaman kerran vuodessa. Joka viikko tulee kymmeniä tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että kova rasva ei ole terveydelle hyväksi.

Kovan rasvan yksi suurimmista haittavaikutuksista terveyteen on pahan kolesterolin eli LDL-kolesterolin kasvu. Uudessa Käypä hoito -suosituksessa (siirryt toiseen palveluun) (Käypä hoito) LDL-kolesterolin merkitys valtimotautien aiheuttajana on vahvistunut entisestään.

– Tupakoinnin, diabeteksen ja kohonneen verenpaineen ohella korkea pahan kolesterolin taso on edelleen yksi keskeisimmistä valtimosairauksien riskitekijöistä, kardiologian erikoislääkäri Mikko Syvänne kertoo.

Jos potilas uskoo oireisiin, niitä voi ilmaantua.

Timo Strandberg

Työikäisten keskuudessa kuolleisuus sepelvaltimotautiin on pienentynyt 1960–70-luvuilta 80 prosenttia, mutta korkea kolesteroli on Syvänteen mukaan edelleen yksi kansansairauksistamme.

Korkean kolesterolin haittavaikutuksista on tullut myös lisää tutkimusnäyttöä. Syvänne kertoo uusien tutkimusten osoittavan, että jos henkilölle kasautuu useita LDL-kolesterolitasoa nostavia perintötekijöitä, elinikäinen kolesterolikuorma johtaa valtimotaudin riskin suurenemiseen enemmän kuin on voitu todeta lyhytkestoisemmissa seurantatutkimuksissa.

– Jokaisen tulisi viimeistään aikuisiässä tietää kolesterolinsa. Siinä tapauksessa, että sukurasitus on hyvin vahva, kannattaa kaikista vaikeimpia perinnöllisiä kolesterolihäiriöitä etsiä jo lapsuudessa.

Sitten katsotaan kokonaisriskiä, joka perustuu moniin asioihin: sukutaustaan, verenpaineeseen ja elintapoihin. Kokonaisriskin perusteella arvioidaan, mitä tulisi tehdä.

Kovan rasvan haitat eivät ole tiedossa

Ihmiset eivät Schwabin mukaan ole kovinkaan tietoisia kovan rasvan haitoista. Syynä siihen ainakin osittain on hänen mielestään mediassa esitetyt väitteet siitä, ettei kova rasva olisi terveydelle haitallista.

– Sellaista tutkimusnäyttöähän ei ole, että kova rasva olisi hyödyllisempää kuin pehmeä rasva tai kuitupitoiset hiilihydraatit.

Ruokavaliolla on suuri merkitys (siirryt toiseen palveluun) (Sydänliitto) korkean kolesterolitason alentamiseen. Viime vuosina on ollut vallalla monenlaisia ruokavaliotrendejä, joissa esimerkiksi vältellään hiilihydraatteja, mutta kovan rasvan syönti on sallittua.

Kasviksia myynnissä Torilla Britanniassa.
Terveellisellä ruokavaliolla on merkitystä kolesterolin alentamisessa.Andy Rain / EPA

Schwab ei osaa sanoa, onko siitä tullut ongelmia väestötasolla, mutta asiasta saadaan lisää tietoa parin kuukauden päästä kun FinTerveys 2017 –tutkimustulokset julkistetaan. Yksilötasolla omassa työssään hän on kuitenkin nähnyt ruokavalion merkityksen potilaiden terveydentilassa.

– Jos potilaan ruokavaliota on muutettu sydänterveyttä edistävästä ruokavaliosta ruokavalioon, jossa on kovaa rasvaa enemmän, ovat veren rasva-arvojen muutokset olleet hyvinkin suuria ja nopeita.

Kovia rasvoja ei Schwabin mukaan tarvitse kuitenkaan jättää kokonaan pois ruokavaliosta. Ravitsemussuosituksissa suositellaan, että alle yksi kolmasosa syödyistä rasvoista olisi kovia ja loput pehmeitä.

Uudet lääkkeet aiempia tehokkaampia

Kolesterolia alentava statiinihoito on ollut käytössä jo 30 vuotta. Sen rinnalle on nyt kehitetty uusia lääkkeitä, jotka ovat geriatrian professori Timo Strandbergin mukaan vielä tehokkaampia kuin statiinit.

Kyseessä ovat PCSK9:n estäjä -piikkilääkkeitä, joita laitetaan potilaalle kerran tai pari kuukaudessa. Tällä hetkellä kyseinen lääkitys kohdennetaan Strandbergin mukaan vaikeimpiin potilaisiin, joilla on perinnöllisiä taipumuksia korkeaan kolesteroliin.

– PCSK9:n -estäjät ovat vasta-aineita jotka saavat aikaan sen, että kolesterolia verenkierrosta maksaan keräävien reseptoreiden määrä pysyy suurena. Tällöin veren kolesterolitaso pienenee.

Lääkeruisku ja kumihanska.
Uudet kolesterolilääkkeet ovat pistoslääkkeitä, joita laitetaan potilaalle noin kerran kuukaudessa.Ismo Pekkarinen / AOP

Statiini on Strandbergin mukaan kuitenkin aina perushoito. Sellaiset suuren riskin potilaat, jotka eivät syystä tai toisesta pysty käyttämään statiineja, voivat käyttää pelkästään pistoshoitoa.

– Niillä on erittäin hyvä teho yksinäänkin.

Kolesterolin lääkehoidon suurin ongelma Strandbergin mukaan on se, että ihmiset lopettavat hoidon kesken. Lääkitys lopetetaan usein sen vuoksi, että ihminen kuulee esimerkiksi tuttavaltaan lääkkeen ikävistä sivuvaikutuksista.

Joissain tapauksissa sivuvaikutuksia on, mutta Strandbergin mukaan ne eivät aina ole todellisia.

– Tässä yhteydessä on paljon alettu puhumaan noseboilmiöstä. Se tarkoittaa sitä, että jos potilas uskoo oireisiin, niitä voi ilmaantua.

Strandberg sanoo, että potilaan oireita, esimerkiksi lihaskipuja ei voi kiistää. Siitä pitäisi kuitenkin aina keskustella, johtuuko kivut nimenomaan lääkkeestä vai jostain muusta.

– On tehty kokeita, joissa on annettu lumelääkettä tai statiinia ja sitten on pyydetty potilasta kuvaamaan näitä oireita ja niissä ei välttämättä ole ollut mitään eroa.