Kymmenissä maissa on itsevaltainen johtaja – Miten Putin ja Xi ovat haalineet valtaa?

Eniten itsevaltaisesti hallittuja maita löytyy Afrikasta ja Aasiasta, mutta demokratia on kärsinyt takapakkia muuallakin, sanoo Freedom House -järjestö.

poliittiset johtajat
Moskovassa on avattu näyttely, jossa Venäjän presidentti Vladimir Putin esitellään voittamattomana supersankarina.
Moskovalaisnäyttelyssä Vladimir Putin esiteltiin supersankarina.Marjo Näkki / Yle

Jos sinusta on tuntunut, ettei maailma enää kuljekaan suoraviivaisesti kohti yhä suurempaa demokratiaa, saatat olla oikeassa.

Ainakin jos on uskominen maailman maiden vapautta arvioivaa Freedom House -järjestöä. (siirryt toiseen palveluun)

Freedom Housen mukaan demokratia oli viime vuonna pahimmassa kriisissään vuosikymmeniin. Takapakkia poliittisissa ja kansalaisoikeuksissa otettiin 71 maassa. Ja trendi on ollut laskeva jo 12 vuotta.

Maailman johtajia listaava PlanetRulers laskee (siirryt toiseen palveluun), että 50 maan johdossa on itsevaltias. Osa heistä on diktaattoreja, osa vaaleilla valittuja mutta itsevaltaisesti hallitsevia.

Luvun merkitystä korostaa se, että joukossa ovat Kiinan presidentti Xi Jinping ja jälleen uutta virkakautta hakeva Venäjän presidentti Vladimir Putin. Pelkästään näissä kahdessa maassa asuu noin viidennes maailman väestöstä ja sitäkin enemmän maailmanpoliittista vaikutusvaltaa.

Ylen Moskovan ja Kiinan kirjeenvaihtajat Marjo Näkki ja Jenny Matikainen kertovat, millaisia nämä johtajat ovat, ja miksi he pystyvät pysymään vallassa.

VLADIMIR PUTIN, 18. VUOSI VALLASSA

”Putin on tuonut vakauden”

Jos venäläisiltä kysyy, mitä mieltä he ovat Putinista, vastauksissa toistuu yksi sana – vakaus.

Putin nousi valtaan vuodenvaihteessa 2000, kun presidentti Boris Jeltsin luopui yllättäen virastaan. Sen jälkeen Putin on valittu presidentiksi kolmissa vaaleissa ja ollut kerran pääministerinä.

Jeltsin ohjeisti Putinia saatesanoin ”Huolehtikaa Venäjästä”. Takana oli villi 1990-luku, joka merkitsi monille venäläisille turvattomuutta ja köyhyyttä ja vain harvoille satumaisia omaisuuksia.

Jeltsin ajoi länsimaista demokratiaa, joka on yhä monille venäläisille kirosana, sillä se yhdistetään 1990-luvun kaaokseen.

Putinin ansioiksi luetaan olojen vakauttaminen, vaikka korruptio rehottaa, hallinto kärsii läpinäkymättömyydestä ja omaisuutta on jaettu uudelleen – Putinin lähipiirille.

Vladimir Putin.
Presidentti Vladimir Putin juhli Krimillä voitonpäivää vuonna 2014.RTR

”Putin on palauttanut Venäjän suuruuden”

Nyky-Venäjällä suhtaudutaan kriittisesti Jeltsinin ja vähemmän kriittisesti Stalinin toimintaan.

Se mikä lännessä näyttäytyy Neuvostoliittoon kuuluneiden maiden vapautumisena, tarkoittaa Venäjällä suurvallan romahdusta.

Putinin sanotaan pyrkivän palauttamaan Venäjän vanhat etupiirit. Samaa ajattelua edustavat strategisesti tärkeät tukikohdat Krimillä, Kaliningradissa, Syyriassa ja Jäämerellä.

Ukrainan sodan ja Krimin valtauksen takia asetetut talouspakotteet ovat johtaneet siihen, että Venäjä hakee uusia liittolaisia lännen sijaan arabimaailmasta, Etelä-Amerikasta ja Afrikasta.

Kuvaa russofobisesta lännestä toistavat Kremlin hallinnassa olevat televisiokanavat, joilla opposition ääntä ei kuulla.

Punavalkoiseen ulkoilupukuun pukeutunut Putin leikkii kahden koiran kanssa lumisessa metsässä.
Putin ja hänen koiransa Buffy (oikealla) ja Jume huhtikuussa 2013.Aleksei Družinin / Ria Novosti / EPA

”Putin on seksikäs maan isä”

Putin on luonut itsestään kuvan urheilullisena machomiehenä. Meemit jääkiekkovarusteita päälleen vetävästä tai karhulla ratsastavasta Putinista kiertävät internetissä. Kaikki hänen julkinen toimintansa on tarkkaan mietittyä imagon rakennusta.

Putinin yksityiselämästä tiedetään vähän. Esimerkiksi hänen nykyisestä siviilisäädystään tai lapsikatraan suuruudesta ei ole tietoa. Eikä tarkkaa tietoa ole myöskään siitä, kuinka suuri hänen lähipiirinsä Kremlissä oikeasti on. Putinin ote vallasta on tiukka, sillä hänelle ei nähdä vaihtoehtoa.

XI JINPING: PRESIDENTTINÄ LOPPUELÄMÄNSÄ?

Mistä tietää, että Kiinan presidentti Xi Jinping on tehnyt jotain kuohuttavaa?

Ainakin siitä, että Nalle Puhin kuvat katoavat Kiinan sosiaalisesta mediasta (siirryt toiseen palveluun). Tällä kertaa kiusallinen kuva oli jättimäistä hunajapurkkia halaava Puh ja siihen liitetty teksti: ”Kun löydät sen, mitä rakastat, älä jätä sitä.”

Se oli kiusallinen kuva, koska juuri näin Xi on tekemässä.

Kultainen Nalle Puh -patsas.
Puhtaasta kullasta tehty patsas Nalle Puhista oli esillä hongkongilaisessa ostoskeskuksessa syksyllä 2011.Alex Hofford / EPA

Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea ehdotti viikonloppuna, että presidentin valtakausia rajoittava lauseke poistetaan Kiinan perustuslaista. Se tarkoittaisi, että nyt toista kauttaan presidenttinä aloittava Xi voisi jatkaa Kiinan johdossa vaikka kuolemaansa saakka, jos puolue on hänen tukenaan.

Kiina kuohahti mutta internetsensuuri katkaisi nopeasti puhinalta siivet. Sosiaalisessa mediassa sen kynsiin joutuivat nopeasti viittaukset keisarin valtaan, maastamuuttoon ja hetkeksi myös kirjain n. Joku keksi sen merkitsevän vuosia, jotka Xi aikoisi pysyä vallassa.

Yllättävä muutos perustuslakiin

Xin vallanhimo ei ole uusi asia, mutta ilmoituksen ajankohta oli todellinen yllätys, arvioi vanhempi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista.

– Itse en pitänyt tätä todennäköisenä, ainakaan vielä. Ne, jotka tällaista muutosta odottivat, olettivat yleisesti, että muutokseen ryhdyttäisiin vasta lähempänä Xin toisen kauden päättymistä, Kallio sanoo.

Xi Jingping
Oow Whee Young / EPA

64-vuotias Xi valittiin uudelle kaudelle Kiinan kommunistisen puolueen johtoon viime syksyn puoluekokouksessa. Nykyisten tapojen mukaan puolueen pääsihteeri toimii myös presidenttinä. Puheenjohtajan väistyminen kahden kauden jälkeen on ollut tapa, ainoastaan presidentin valtakausia on rajoitettu lailla.

Puoluekokouksessa saatiin jo viitteitä, että Xi aikoo jatkaa puolueenjohdossa kahden kauden jälkeenkin: hänelle ei nimetty seuraajaa. Nyt este olla sen lisäksi myös elinikäinen presidentti on pian poistettu Xin tieltä.

– Presidentti edustaa Kiinaa kansainvälisissä yhteyksissä. Pelkkä puoluejohtajuus ei olisi välttämättä suonut Xille samanlaista näkyvyyttä, Kallio sanoo.

Keisarimaisia otteita

Lokakuinen puoluekokous osoitti, että Xillä on puolueessa tarpeeksi tukea saadakseen haluamansa. Kommunistisen puolueen peruskirjaan lisättiin Xin nimeä kantava teoria Mao Zedongin ja Deng Xiaopingin rinnalle.

Xi on tehnyt imagotyötä ja rakentanut itsestään mielikuvaa kansan lempeänä isänä, jonka vahvaa ohjausta maailman herruuteen tähtäävä Kiina tarvitsee juuri nyt enemmän kuin mitään muuta. Xin kasvokuvaa kantavaa krääsää on Kiinassa tarjolla siinä missä puhemies Maon aurinkoista hymyä.

Kiinan presidentin kasvokuvilla koristettuja lautasia.
Kiinan presidentin kasvot koristavat lautasia matkamuistokaupassa Pekingissä.Roman Pilipe / EPA-EFE

Tie uudeksi Maoksi tai Kiinan Putiniksi näyttäisi nyt olevan leveästi auki. Tosin Kallio uskoo, että kiiltokuva kätkee myös säröjä. Kaikki eivät pidä Xin keisarimaisista otteista. Lakimuutoksen kiirehtiminen voi olla merkki halusta tukahduttaa vastarinta puolueessa, Kallio arvioi.

Ensi viikolla vuosittaisen kokouksensa aloittavan Kiinan kansankongressin on määrä vahvistaa perustuslakimuutos. Tuolloin nähdään, kuinka moni sen noin 3 000 jäsenestä uskaltautuu äänestämään lakimuutosehdotusta vastaan.

Jos vastarintaa ei ole, se on jälleen yksi merkki siitä, että Xin ote hunajapurkista on tiukka ja pitävä.

ITSEVALTIAITA ENITEN AFRIKASSA JA AASIASSA

Planetrulers-sivuston mukaan (siirryt toiseen palveluun) joka neljättä maailman maata hallitaan itsevaltaisesti. Luvuista ja itsevaltaisen hallinnon rajasta voi kiistellä, mutta jotain näiden maiden hallinnossa on pahasti pielessä.

Eniten itsevaltiaita on Afrikassa, 21, ja Aasiassa, 18.

Sudanin presidentti Omar al-Bashir valokuvattuna Saudi-Arabiassa tammikuussa 2015.
Sudanin presidentti Omar al-Bashir valokuvattuna Saudi-Arabiassa tammikuussa 2015.Ahmed Yosri / EPA

Maailman pahimpien diktaatorien joukkoon lukeutuu Sudanin presidentti** Omar al-Bashir. **Diktaattoreihin perehtynyt David Wallechinsky huomauttaa Huffington Post -lehdessä (siirryt toiseen palveluun), että al-Bashir on nykyisistä diktaattoreista ainoa, joka on vastuussa satojen tuhansien ihmisten kuolemasta.

Al-Bashir nousi valtaan (siirryt toiseen palveluun) sotilasvallankaappauksessa vuonna 1989. Kansainvälinen rikostuomioistuin on etsintäkuuluttanut hänet Darfurin alueen sotarikoksista, ja häntä syytetään myös maansa varojen kavaltamisesta itselleen.

Kärkiehdokkaita on myös (siirryt toiseen palveluun) Pohjois-Korean *Kim Jong-un, *diktaattori jo kolmannessa polvessa. Pohjois-Korea on maailman tiukimmin kontrolloitu maa, jossa Kimin vastustajat pannaan kovin ottein kuriin ja kidutus sekä muut ihmisoikeusrikkomukset ovat arkipäivää (siirryt toiseen palveluun).

Kimin suku, ensin isoisä, sitten isä ja nyt Kim itse ovat hallinneet Pohjois-Koreaa sen 70-vuotisen historian ajan. Jos maa ei muutu, nykyisellä Kimillä voi olla edessään pitkä valtakausi, sillä hän on noin 35-vuotias.

Syyrian presidentti** Bashar al-Assad** on hänkin isänsä, presidentti Hafez al-Assadin, manttelinperijä. Jo ennen sotaa Syyria oli itsevaltainen maa ja sota on romahduttanut sen kaikkein vähiten vapaaksi maaksi Freedom Housen listalla. (siirryt toiseen palveluun) Sota sai alkunsa, kun hallitus yritti tukahduttaa mielenosoitukset, joissa vaadittiin demokratiaa.

.

Paul Biya
Paul Biya on maailman pisimpään hallinnut diktaattori.Ian Langsdon / EPA

Diktaattoreista pisimpään on hallinnut Kamerunin presidentti Paul Biya, kertoo tietofoorumisivusto Bigthink (siirryt toiseen palveluun). Hänestä tuli pääministeri yli 42 vuotta sitten ja presidentti marraskuussa 1982. Biya on pannut kovalla kädellä kuriin (siirryt toiseen palveluun) vastustajiaan.

Pisimpään hallinneen johtajan valtikka saattaa vaihtua lokakuussa, sillä Kamerunissa järjestetään uudet presidentinvaalit. (siirryt toiseen palveluun)85-vuotias Biya ei ole kertonut, onko hän ehdolla.

Jos Biya väistyy, uudeksi ykköseksi voi nousta Päiväntasaajan Guinean presidentti *Teodoro Obiang Nguema Mbasongo, *joka syrjäytti vuonna 1979 vallankaappauksessa setänsä, julmin ottein hallinneen Francisco Macías Ngueman.

Teodoro Obiang Nguema on varteenotettava ehdokas myös yhdeksi maailman julmimmista diktaattoreista (siirryt toiseen palveluun).

Euroopassa Valko-Venäjää on pitänyt tiukassa otteessa Aleksander Lukashenka jo vuodesta 1994. Ihmisoikeusaktivisteja ja hallinnon arvostelijoita vainotaan, ja ilmaisunvapautta rajoitetaan, toteaa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (siirryt toiseen palveluun).

Myös Turkki on joidenkin mielestä matkalla kohti diktatuuria. (siirryt toiseen palveluun) Freedom Housen listaa sen jo ei-vapaaksi maaksi. Syynä ovat presidentti (siirryt toiseen palveluun)Recep Tayyip Erdoğanin itsevaltaiset otteet ja toissa vuoden vallankaappausyrityksen jälkeiset puhdistukset.

Uutista korjattu 1.3. klo 9.05. Pohjois-Korean diktaattori on Kim Jong-un.