Norjalaiset ovat voittaneet peurasodan ensimmäisen taistelun – vaarallinen näivetystauti on mahdollisesti selätetty

Taistelussa Etelä-Norjan Nordfjellan alueen tunturipeuroissa havaittua näivetystautia vastaan on saavutettu erävoitto. Alueen peurapopulaatio on saatu tuhottua viimeiseen eläimeen.

luonto
Tunturipeuroja Etelä-Norjassa Rollagin kunnan alueella vuonna 2008.
Tunturipeuroja Etelä-Norjassa Rollagin kunnan alueella vuonna 2008. Arnstein Rønning / CC BY-SA 3.0 / https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/

Hirvieläinten näivetystautia eli CWD-tautia on tavattu Euroopassa toistaiseksi vain ja ainoastaan Etelä-Norjassa Nordfjellan alueella. Sairastunut tunturipeura löytyi rutiiniseurannassa vuonna 2016. Tähän mennessä alueelta on löydetty 18 tartunnan saanutta peuraa.

Mistä tauti on alueen peuroihin tullut, sitä ei tiedä kukaan, CWD-taudin syntymekanismista ja leviämisestä tiedetään kovin vähän.

CWD on samanlainen kuin hullun lehmän tauti tai lampaiden scrapie. Tauti tuhoaa aivokudosta, on tappava eikä siihen ole keksitty mitään hoitoa. Ihmiseen se ei tiettävästi tartu, mutta täyttä varmuutta siitä ei ole.

Eläinten tappaminen viimeistä päätä myöten on ainoa vaihtoehto

Hirvieläinten näivetystauti havaittiin ensimmäisen kerran maailmassa Yhdysvalloissa 1960-luvulla. Nykyisin tautia esiintyy USA:ssa jo yli 20:ssa osavaltiossa ja 2:ssa Kanadan provinssissa. Tautia on ilmeisesti täysin mahdotonta saada kitkettyä pois Pohjois-Amerikasta.

Norjassa viranomaiset lähtivät juuri siitä syystä liikkeelle äärimmäisin keinoin, Nordfjellan alueella tapettiin yli 2 200 tunturipeuraa eli 10 prosenttia koko Norjan villipeurakannasta. Mitään muuta keinoa taudin leviämistä vastaan ei tunneta.

–Kun kaikki eläimet tapetaan ja odotetaan tarpeeksi pitkään, että maaperä pikkuhiljaa ajan myötä puhdistuu niin silloin sitä on päästy eroon – jos se ei ole levinnyt sieltä minnekään muualle, Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikön johtaja professori Antti Oksanen sanoo.

Näytteiden kerääminen menossa laajalla alueella

CWD-auti on niin tuhoava ja siitä tiedetään niin vähän, että Euroopassa ollaan sen kanssa varpaisillaan.

Olisi suoranainen katastrofi, jos tauti leviäisi muihin hirvieläimiin ja erityisesti poroihin.

Vuoden alusta Suomessakin aloitettiin Euroopan Unionin masinoima näytteiden keräys. Tarkoitus on ottaa kolmen vuoden aikana 3000 näytettä hirvieläimistä eli poroista, villeistä peuroista, metsäkauriista, valkohäntäkauriista ja hirvistä. Näytteitä kerätään myös Ruotsissa, Baltian maissa ja Puolassa.

Tautia ei siis ole tavattu Euroopassa missään muualla kuin Etelä-Norjassa. Ja vaikka alueen villipeurat on saatu tuhottua, ei voitonmaljoja siltikään kannata kovin paljon nostella.

– Jostakin se on Norjaan ilmaantunut. Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että samanlainen tapahtuisi Suomessa, Eviran tutkimusprofessori Antti Oksanen sanoo.

Näytteiden keräämisessä on melkoinen työ. Eviralle pitää nimittäin toimittaa näytteeksi eläimen pää.

– Se on oikeastaan ainoa keino, jolla voidaan saada selville jos tautia Suomessa on. Mistään muualta sitä ei näe kunnolla kuin tutkimalla eläimen pää, että ne tutkitaan päästä, mistään muualta sitä ei näe kunnolla, tutkimusprofessori Antti Oksanen sanoo.