Miksi palovaroitin piippaa omiaan? Temppuilun syynä voi olla sää

Paukkupakkaset aiheuttavat turhia hälytyksiä pelastuslaitokselle.

paloturvallisuus
Palovaroitin katossa.
Yle

Kireä pakkaskeli voi saada kodin palovaroittimen hälyttämään ilman syytä. Myös loppukesän voimakkaat ukkoset voivat aiheuttaa samanlaista reistailua.

Palovaroittimien sekoilun taustalla on yleensä lämpötilan tai kosteuden voimakas muutos. Tukesin ylitarkastaja Karoliina Meurmanin mukaan kyseessä on jokavuotinen riesa, joka selittyy usein sillä, miten palovaroitin on kodissa sijoitettu.

– Perussyy esimerkiksi pakkasilla on se, että palovaroitin on sijoitettu liian lähelle ilmastointia tai koneellista ilmanvaihdon tuloa, mistä saattaa tulla asuntoon hyvin kylmää tai kosteaa ilmaa.

Kuluttaja ei välttämättä mahda palovaroittimen turhalle piippaamiselle mitään. Palovaroitin voi silti reagoida kylmään, vaikka se olisi asennettu oikeaoppisesti tarpeeksi kauas ilmastoinnista.

– Kaikkeen ei voi oikein vaikuttaa, sillä pakkohan on välillä vaikka parvekkeen ovia aukoa, mikä päästää kylmää ilmaa sisään. En siis usko, että tästä ongelmasta päästään koskaan täysin eroon, Meurman toteaa.

Pakkaset työllistävät pelastuslaitosta

Pakkasessa reistailevat palovaroittimet työllistävät myös pelastuslaitosta. Esimerkiksi Keski-Suomessa hiihtolomaviikon paukkupakkaset ovat aiheuttaneet reippaasti turhia hälytyksiä.

– Pakkasjakson ulkopuolella meillä on noin kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa tällainen tarkistustehtävä. Nyt viimeisen kolmen pakkaspäivän aikana meillä on ollut samanlaisia tarkistustehtäviä toistakymmentä, kertoo päivystävä palopäällikkö Pertti Loivamaa.

Usein väärän hälytyksen kohteena on asunto, jossa ei juuri tapahtumahetkellä ole ketään kotona, vaan apua soittaa esimerkiksi naapuri, joka ei pääse itse tarkistamaan tilannetta.

Loivamaan mukaan näin kuuluukin toimia. Lisäksi tulisi pyrkiä selvittämään, mikä hälyttämisen oikein aiheuttaa.

– Jos kuulee palovaroittimen hälyttävän, on tottakai tärkeä ilmoittaa siitä hätänumeroon, mutta tulisi myös pyrkiä selvittämään, onko siellä asunnossa millainen tilanne. Esimerkiksi taloyhtiön huoltomies voi yleisavaimella käydä tarkistamassa, mistä on oikein kyse.

Turhiin hälytyksiin ei ole helppoa ratkaisua

Loivamaan mukaan pakkasesta johtuvia turhia hälytyksiä on hankala saada kuriin.

Hän kuitenkin muistuttaa, että kodin palovaroittimien paristot täytyy vaihtaa kerran vuodessa, jotta ne ovat käyttökunnossa.

Myös Tukesilta kerrotaan, että palovaroittimien temppuiluun ei ole saatavilla helppoa ratkaisua.

Ylitarkastaja Karoliina Meurman selittää, että palovaroittimen perusvaatimuksissa on tietynlaiset ääriolosuhdetestit, joissa kartoitetaan muun muassa varoittimien kosteuden, kuivuuden sekä kylmän ja kuuman ilman kestoa. Vaatimukset valmistellaan EU:ssa.

– Jos palovaroittimien vaatimuksia halutaan muuttaa tai tiukentaa, pitää asia viedä ihan EU-tasolle, koska samat vaatimukset ovat voimassa EU:ssa joka puolella. Onneksi kyseessä on vain ääriolosuhteiden aikana tapahtuvasta ilmiöstä eikä jatkuvasta ympärivuotisesta ongelmasta, Meurman kiteyttää.