”Monet työyhteisöt muistuttavat kolmevuotiaiden hiekkalaatikkoa” – Työelämän kovat vaatimukset nostavat puolustusmekanismit pintaan

Katja Gustafsson ja Tiina-Maria Sandelius auttavat työkseen työpaikkojen ristiriitojen ratkomisessa. Usein firmoissa tunnutaan unohtavan se, miksi työpaikalla ylipäätään käydään.

työelämä
Pieni lapsi leikkii hiekalla leikkipuistossa.
Ritva Tarkki / Yle

Työnohjaaja ja prosessikonsultti Katja Gustafsson on nähnyt työpaikoilla kaikenlaista. Kun joukko ihmisiä viettää paljon aikaa yhdessä, nousee esille myös ristiriitoja. Gustafsson ymmärtää konttoriensa nurkissa kärvisteleviä kipuilijoita, sillä tämän päivän työelämä vaatii tekijöiltä paljon.

– Samalla, kun ihmisiltä vaaditaan yhä enemmän, nousee esiin puolustusmekanismeja. Keinot saattavat olla alitajuntaisia ja jo lapsuudessa opittuja. Usein ne eivät todellakaan sovellu aikuisten työpaikoille. Monet työyhteisöt muistuttavat kolmevuotiaiden hiekkalaatikkoa, eivätkä aikuisten työpaikkaa.

Mykkäkulttuurin voisi jättää jo taakse. Tänä päivänä työympäristöt vaativat keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteispeliä.

Tiina-Maria Sandelius

Psykoterapeutti ja työyhteisövalmentaja Tiina-Maria Sandelius kertoo, että monilla suomalaisilla työpaikoilla vallitsee vieläkin sotakorvausaikojen kulttuuri. Jotta Suomi saatiin sotien jälkeen kuntoon, piti työpaikoilla keskittyä suorittamiseen ja paiskia hommia lähes äänettä.

– Mykkäkulttuurin voisi jättää jo taakse. Tänä päivänä työympäristöt vaativat keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteispeliä. Avokonttoreissa ihmiset joutuvat lähelle toisiaan ja harjoittelemaan puheeksiottokeinoja.

Työdynamon Tiina-Maria Sandelius ja Katja Gustafsson ovat nähneet työyhteisöjä laidasta laitaan.
Työdynamon Tiina-Maria Sandelius ja Katja Gustafsson ovat nähneet työyhteisöjä laidasta laitaan.Ari Welling / Yle

Entäpä kun työpaikalla kenties jo kauan muhineet ongelmat otetaan viimein puheeksi? Sandeliuksen mukaan tyypillinen ensireaktio on shokki.

– Monet järkyttyvät ja vetäytyvät omaan pieneen soppeensa. Avokonttoreissa vaietaan kokonaan. Usein nämä asiat ovat tosi vaikeita käsitellä. Etääntyminen työyhteisöstä on hirvittävän tyypillistä.

On vain mietitty sitä, kenen vika mikäkin asia on ollut. Nyt työpaikoilla on myönteisempi vire ja eteenpäin mennään ratkaisukeskeisemmin.

Katja Gustafsson

Kun alun katastrofista on selvitty, saattaa tunnelma kääntyä päälaelleen. Gustafsson sanoo, että usein tällaisissa tilanteissa työpaikan valtaava helpotuksen tunne on suorastaan mykistävä.

– Parhaassa tapauksessa päästään tilanteeseen, jossa ihmetellään vain sitä, miksei asioita ole lähdetty ratkomaan jo paljon aikaisemmin.

#metoo-kampanja sai työelämässä aikaan paljon hyvää

Lokakuussa 2017 yhdysvaltalainen näyttelijä Alyssa Milano kirjoitti twiitin, jossa hän kehotti seuraajiaan jakamaan kokemuksiaan seksuaalisesesta häirinnästä käyttäen aihetunnistetta #metoo. Kampanjasta tuli maailmanlaajuinen ilmiö ja sen myötä seksuaalisen häirinnän kitkemisestä työpaikoilla on puhuttu paljon myös Suomessa.

Katja Gustafsson näkee, että #metoo-kampanjan myötä pitkäaikainen puhumattomuuden kulttuuri on suomalaisilla työpaikoilla murtumassa. Asioita uskalletaan ottaa puheeksi ja niitä myös ratkotaan yhdessä.

– Suomessa on pitkään eletty kulttuurissa, jossa puheensävyt ovat saattaneet olla hyvinkin syyllistäviä. On vain mietitty sitä, kenen vika mikäkin asia on ollut. Nyt työpaikoilla on myönteisempi vire ja eteenpäin mennään ratkaisukeskeisemmin.

Valitusta ei osata käsitellä, eikä tiedetä mitä sille tehtäisiin. Koko ongelma yritetään sitten hiljentää ja vaientaa.

Tiina-Maria Sandelius

Sandeliuksen kokemuksen mukaan ongelmat esiin ottava henkilö saa usein valittajan maineen. Hän uskoo, että kipeitä asioita on työpaikoilla yhä vaikea käsitellä. Helpompaa on alkaa syyllistää ongelmista kertovaa.

– Valituksessakin on aina takana muutoksen ääni ja se, että ihmiset toivovat parannusta. Valitusta ei osata käsitellä, eikä tiedetä mitä sille tehtäisiin. Koko ongelma yritetään sitten hiljentää ja vaientaa.

Gustafsson peräänkuuluttaa suomalaisille työpaikoille paluuta perusasioihin. Hän muistuttaa, ettei firmaan palkata työntekijää vaikkapa hänen räiskyvän persoonansa takia, vaan hänen osaamisensa vuoksi.

– Työpaikkaan palkataan joku siksi, että hänellä on sopiva koulutus, työkokemusta ja hänet koetaan parhaimmaksi siihen ammattitehtävään. Mitä paremmin me pysymme siinä perustehtävässämme ja aikuisuuden roolissa, sitä paremmin pystymme puhumaan työasioista.