Kuka maksaa hyvinvointikeskuksen? Kaavailtu sote-kimppa hämmentää Nokialla

Nokian suunnitelma hypätä sote-kelkkaan Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen kanssa närkästyttää kaupungin henkilöstöä. Uusi hyvinvointikeskus on kaupungille elintärkeä, mutta perin kallis hanke.

ulkoistaminen
Nokian terveyskeskus
Marko Melto / Yle

Perusturvan ulkoistaminen kiireellä hämmentää Nokialla. Kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa, äänestyksen jälkeen, aloittaa selvityksen liittymisestä noin sadan kilometrin päässä sijaitsevien Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueeseen.

Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen sote-palvelut on jo vuodesta 2013 ulkoistettu Pihlajalinna-ryhmittymälle eli mahdollisessa kimpassa sama tapahtuisi myös Nokialla.

Nokian kaupungin sosiaali- ja terveyspuolen henkilöstössä moni veti hankkeesta ns. herneen nenäänsä ja lausumia laadittiin eri ammattijärjestöjen nimissä. Osa henkilöstöstä uhkasi lähteä suunnitelmien tultua julki pois kaupungin leivistä ja joku on sen jo toteuttanutkin.

Myös kuntalaiset ovat päätöksestä ihmeissään. Kaikkein vähiten asia tuntuu koskettavan työikäisiä, työterveyspalvelujen parissa terveyttään hoitavia nokialaisia. Toki myös he toivovat palvelujen pysyvän jatkossakin lähellä ja laadukkaina, huolimatta siitä, mikä taho palvelun tuottaa.

Palvelut lähellä ja laadukkaita

Paukkupakkasessa kauppareissuaan tekevä Liisa Kalliokoski pitää kaupungin tarjomia terveyspalveluja hyvinä, mutta onnekseen hän ei ole joutunut vielä niitä paljoa käyttämään. Mahdollisessa palvelujen ulkoistamisessa häntä pelottaa hinta. Nykyisen terveyskeskuksen toiminta saa Liisalta kiitettävän arvosanan.

– Palveluihin minä olen ollut äärimmäisen tyytyväinen sekä lääkärien että hoitajien osalta.

Nokian terveyskeskuksen opasteita
Marko Melto / Yle

Työssä käyvä nokialainen Hanna Pirhosen pitää kaupunkilaisten kannalta tärkeimpänä asiana, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat. Itse hän on työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä, joten kaupungin terveyspalvelut eivät ole tulleet juurikaan tutuiksi.

– Itselleni ei ole välttämättä juurikaan merkitystä sillä, mikä taho palvelun tuottaa, kunhan homma toimii.

Omaishoitajana toimivan Kari Hirvosen kokemukset sosiaali- ja terveyspalvelujen nykyisen laajuisestakaan ulkoistamisesta eivät ole hyviä. Hirvonen pitää ehdottoman tärkeänä, että kunta pitäisi palvelut itsellään, vaikka uusi hyvinvointikeskus käykin kaupungin kukkarolle.

– Ulkoistaminen ei kuullosta hyvältä. Olisi hyvä, jos hyvinvointikeskus rakennettaisiin itse ja palvelut tuottaisi kaupunki itse.

Investoinnit maksavat kaupungille

Loppupeleissä kaikki kytkeytyykin rahaan ja hyvinvointikeskuksen rakentamiseen.

Nokian kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2017 uuden hyvinvointikeskuksen rakentamisesta nykyisen sisäilmaongelmista kärsivän, purkukuntoisen terveyskeskuksen tilalle. Uudelle rakennukselle tulisi hintaa noin 35 miljoonan euron verran.

Kaupungilla on samaan aikaan tulossa myös muita suuria investointeja, kuten uusi kirjasto.

Uusi hyvinvointikeskus siirtyisi mahdollisen sote-ratkaisun syntyessä maakunnan tilakeskuksen alle, joten kaupungilla ei ole välttämättä suurta halua pistää nykyisessä tilanteessa uutta rakennusta pystyyn omin voimin. Ratkaisu ongelmaan voisi olla Mänttä-Vilppula yhteistyökuvio ja terveydenhuollon sekä investoinnin ulkoistaminen Pihlajalinnalle.

Maakunta suhtautuu asiaan avoimin mielin

Pirkanmaan kunnan sote-alueen muutosjohtaja Jaakko Herrala ymmärtää nokialaisten tuskan ja pitää selvityksen tekemistä hyväksyttävänä. Tärkeää on myös, että entisestään kasvavan kaupungin alueelta löytyvät hyvät ja ajanmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut.

Maakunnan kannalta ei ole suurta väliä tuottaako sosiaali- ja terveyspalvelut kaupunki vai yksityinen toimija, sanoo Herrala..

– Maakunnan näkökulmasta paras ratkaisu ei olisi, että meillä syntyy alueelle kokonaisulkoistuksia, jotka olisivat ikään kuin monopoliasemassa.

Ilmakuva Nokian terveyskeskuksesta.
Ilmakuva Nokian terveyskeskuksesta.Onni Koivisto / Yle

Herralan mielestä Nokian kaupungin kaavailema selvitys on hyvä asia, sillä kaupunki ottaisi melkoisen riskin 35 miljoonan euron investoinnissa uuteen hyvinvointikeskukseen.

– Hyvään hallintotapaan kuuluu arvioida, mikä paras reitti tulevaisuuden tekemiseen on. On hyvä hakea myös vaihtoehtoja esitetylle mallille.

Henkilökuntaa rassaa epävarmuus

Nokian kaupungin sosiaali- ja terveyspuolen henkilöstö on tilanteesta käärmeissään ja tiedotusta työnantajan eli kaupungin osalta pidetään riittämättömänä.

Uhkailtu joukkopako kaupungin palkkalistoilta huolestuttaa myös vs. ylilääkäri Tiina Määttää.

– Kyllähän on selvää, että ammattitaitoisen henkilöstön menetys olisi iso lovi meidän palveluihin, koska pitkäaikainen hoitosuhde on tutkitusti tärkeä asia terveyskeskuksen toiminnassa.

Nokian terveyskeskuksen vs. ylilääkäri Tiina Määttä hymyilee kuvassa
Kai Pohjanen / Yle

Nokian terveyskeskuksen vs. ylilääkäri kuitenkin ymmärtää henkilökunnan tuntemukset.

– Miten vaikkapa työsuhde-edut, palkkaus ja työpisteet tulevaisuudessa menisivät? Kyllä siinä syntyy huoli omasta työstä, kun se tulevaisuus on vielä epävarma, ainakin toistaiseksi.

Lue lisää:

Nokian kaupunki päätti aloittaa neuvottelut terveyskeskuksen ulkoistamisesta Pihlajalinnalle äänin 38-13

Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi Nokian kaupungilta selvityksen sote-ulkoistussuunnitelmista

Ministeriö: Nokia tuskin saa lupaa ulkoistaa terveyskeskusta Pihlajalinnalle

Nokian terveyskeskuksen tekohengitys loppuu – kirjasto kaupan tiloihin