Elämysareenoiden buumi valtasi Suomen – Rakennetaanko nyt lottovoittoja vai rahasyöppöjä?

Vaikka nykyisillä monitoimiareenoilla on taloudellisesti tiukkaa, suunnitellaan viiteen kaupunkiin uusia tapahtumakeskuksia. Jättiareenoiden uskotaan muun muassa vetävän Suomeen ulkomaisia artisteja.

Tapahtumahallit ja -areenat
Helsinki Garden
Helsinki Garden -havainnekuva.Helsinki Garden

Ennen kaupungin keskustassa komeili kirkko, tulevaisuudessa se voi olla jäähallikompleksi. Suomen suurimmissa kaupungeissa suunnitellaan tai vähintäänkin haaveillaan uudesta upeasta tapahtumakeskuksesta keskellä kaupunkia.

– Jäähalleista halutaan tehdä nykyaikaisempia ja yleinen taloudellinen tila suo tähän nyt mahdollisuuden. Tällä hetkellä on käynnissä hyvä buumi niin sanottuja areenahankkeita, sanoo jäähalliasiamies Jukka Tenhunen Suomen jääkiekkoliitosta.

Tampereella on lyöty jo lapio maahan: rautatie saa tulevien vuosien aikana kannen, jonka päälle nousevat elämysareena, hotelli ja kaupungin korkeimmat asuintalot.

Niin ikään Turussa on laitettu liikkeelle ratapihan alueelle suunnitellun elämyskeskuksen kaavoitus ja sen arkkitehtikutsukilpailu käynnistyy kevään aikana.

Myös Oulussa on puheissa liikkunut ajatus uudesta monitoimihallista rautatieaseman seudulle.

Helsingissä on jo pitkään ollut käynnissä Helsinki Garden -hanke ja Jyväskylään puolestaan puuhataan Pohjoismaiden suurinta liikunta- ja hyvinvointikeskusta.

Näiden lisäksi eripuolella Suomea on käynnissä myös lukuisia pienempiä hankkeita muun muassa Lappeenrannassa.

Alustava luonnos Hippos2020 -hankkeesta.
Alustava luonnos Jyvsäkylään suunnitellusta Hippos2020 -hankkeesta.PES-Arkkitehdit Oy

Monitoimiareenat eivät olleet kultasuonia

Edellisen kerran jäähallibuumi velloi Suomessa 90-luvulla, kun Leijonat toi Suomeen jääkiekon MM-mestaruuden. Eritasoisia jääkiekkohalleja nousi tuolloin lähes joka kolkkaan.

Suuria uuden vuosituhannen monitoimiareenoita syntyi Turkuun, Espooseen ja Helsinkiin.

Nykyiset isot areenat eivät kuitenkaan ole osoittautuneet rahasammoiksi. Espoon areenan taloudellisesta tilasta on kirjoiteltu paljon mediassa (siirryt toiseen palveluun). Sen toiminnasta vastaava Tapiolan Monitoimiareena Oy on tehnyt tilipäätöstietojen mukaan viime vuosina roimasti tappiota.

Turussa puolestaan kaupunki joutuu tukemaan nykyistä Turkuhallia rahallisesti joka vuosi.

– Hallin liikevaihto on pysynyt melko stabiilina ja jopa noussut viime vuosina. Tosiasia kuitenkin on, ettei halli ole koskaan ihan omillaan toimeen tullut, vaan siinä on kaupungin tukea mukana, sanoo hallin toimintaa pyörittävän Kiinteistö Oy Turun Monitoimihallin toimitusjohtaja Anu Kurkilahti-Haartemo.

Jos jo olemassa olevat areenat ovat osoittautuneet epävarmaksi liiketoiminnaksi, herää kysymys, miten uudet elämyskeskukset tulevat pärjäämään taloudellisesti.

Kaikki edellä mainitut uudet elämyskeskukset on tarkoitus rahoittaa yksityisellä rahalla. Rahoitettavaa riittääkin, sillä hallien kustannusarviot liikkuvat 300–600 miljoonan euron välillä.

Havainnekuva Turun ratapihan alueelle suunnitellusta tapahtuma- ja elämyskeskuksesta.
Havainnekuva Turun ratapihan alueelle suunnitellusta tapahtuma- ja elämyskeskuksesta.Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners

Tulevaisuuden areenat pystyyn yksityisellä rahoituksella

Tamperetta lukuun ottamatta kaikki näistä elämysareenahankkeista juontavat juurensa Helsinkiin ja ottavat mallia HIFK:n uudeksi kotihalliksi suunnitellusta Helsinki Gardenista.

Sen omistajat ovat vakuuttuneita, että rahoittajia kyllä löytyy.

– Keskuksista tulee tehdä ympärivuotisia ja ympärivuorokautisia, jolloin käyttöasteen kautta syntyy riittävä määrä kävijöitä ja kassavirtaa. Sen myötä hankkeesta tehdään sijoittajille kohde, johon uskaltaa laittaa rahansa, sanoo suunnittelujohtaja Ilkka Kilpimaa Helsinki Garden hankkeesta.

Idea mittavasta uudesta elämyskeskuksesta Helsinkiin heräsi HIFK:n hallituksessa istuneen Timo Everin toimesta jo vuonna 2008. Kesti kuitenkin vuosia ennen kuin Helsinki Garden sai jalansijaa kaupungilta. Tänä aikana hankkeen omistajat veivät konseptin myös muihin maakuntiin.

Helsinki Garden -havainnekuva.
Helsinki Garden -havainnekuva.Helsinki Garden

Näin mittavien hankkeiden rahoittajat ovat yleensä eläkevakuutusyhtiöitä, vakuutusyhtiöitä ja kiinteistösijoitusyhtiöitä. Kilpimaan mukaan meillä ja maailmalla on paljon esimerkkejä tyhjillään seisovista halleista. Heidän konsepteissa itse areenan osuus on kuitenkin ehkä vain noin viidesosa koko kiinteistöstä.

– Loput ovat muita arjessa tarvittavia tiloja ja palveluita. Kun niitä on riittävästi, ne kantavat myös areenan, joka perinteisesti on ollut haasteellista tai jopa mahdotonta toteuttaa yksityisellä rahoituksella, sanoo Kilpimaa.

Voitaisiinko uusilla areenoilla houkutella maailmantähtiä?

Tapahtumajärjestäjän näkökulmasta uudet elämysareenat ovat tervetulleita. Live Nationin hallituksen puheenjohtaja Risto Juvosen mukaan 90-luvulla Suomi alkoi jäädä jälkeen keikkatarjouksissaan ja menetti esiintyjiä Euroopan muille areenoille.

Tuolloin tilanteen pelasti Helsinki Areena, mutta nyt sekin on jäämässä pieneksi.

– Euroopan muille areenoille mahtuu nykyään paljon enemmän ihmisiä, jolloin ne pystyvät tarjoamaan isompia yleisöjä. Meidän tarjoukset eivät enää tahdo riittää tämän hetken ykkösartisteihin, sanoo Juvonen.

Meidän tarjoukset eivät enää tahdo riittää tämän hetken ykkösartisteihin

Risto Juvonen

Hän uskoo, että uudet areenat parantavat Suomen kilpailukykyä maailmalla. Tyhjillään seisovia jättihalleja ei Juvosen mukaan kuitenkaan kannata enää rakentaa.

– Nämä eivät saa olla mitään veronmaksajien rahoilla kustannettavia jäähalleja, vaan ne pitää perustua liiketoimintaan, joka kannattaa itse itsensä. Areenalla tulee tapahtua paljon 365 päivää vuodessa ja sen tulee sijaita keskeisellä paikalla, sanoo Juvonen.

Juvosen mukaan Suomeen tarvittaisiin nyt merkittävästi nykyistä isompia keikkapaikkoja. Uusien suunniteltujen areenoiden konserttikapasiteetti on 10 000–15 000 katsojapaikkaa.

Lopulta jää nähtäväksi riittääkö kaikille elämyskeskuksille kysyntää Suomen kokoisessa maassa.

– Kyllä se tiukkaa tekee. Taistelu leivästä on tässäkin lajissa kovaa, toteaa Juvonen.

Helsingissä edelleen eniten lipunostajia

Kaikkien edellä esiteltyjen hankkeiden sydämenä toimii jäähalli. Vuosien varrella on kuitenkin todettu, ettei pelkkä jääkiekko elätä suurta tapahtuma-areenaa.

Havainnekuva Tampereen Areenan kentästä
Havainnekuva Tampereen Areenan kentästäStudio Daniel Libeskind

Esimerkiksi Helsinki Areenan tuloista suurin osa tulee tällä hetkellä aivan muusta kuin urheilusta. Areenalla järjestetään noin 130 tapahtumaa vuodessa.

Turkuhallissa tapahtumapäiviä on tällä hetkellä vuodessa vajaat sata, jos myös jääkiekko lasketaan mukaan.

Esimerkiksi Tampereen uusi halli tulee suunnitelmien mukaan vetämään Helsinki Areenaa enemmän ihmisiä, jolloin yhden keikan Suomessa tekevä bändi saattaa hyvinkin valita Tampereen Helsingin sijasta. Myös perhetapahtumille voi Live Nationin mukaan olla hyvin kysyntää maakunnissa.

Uudet areenat eivät kuitenkaan välttämättä pysty vetämään isoja keikkoja pois Helsingistä.

– Yksinkertaisesti Helsingin seudulla markkina on vain niin paljon muuta maata suurempi. Lipunostajia riittää ja siihen tämä kuitenkin pitkällä tähtäimellä perustuu, sanoo Juvonen Live Nationista.

Juttuun lisätty (2.3. klo 9:03) tieto myös Lappeenrannan jäähallihankkeesta.