Veimme ummikon urheilukilpailuihin – katso lahtelaisen Tiina Kopran reaktiot Salpausselän kisahuumaan

Sitkeä myytti hiihtoa rakastavista lahtelaisista on nyt purettu.

hiihtolajit
Tiina Kopra.

Ihanteellisessa pakkassäässä järjestettävien Salpausselän kisojen odotetaan kokoavan viikonloppuna jopa 30 000 talviurheilun ystävää Lahteen.

Kannustushuudot kaikuvat viikonloppuna maastohiihtäjille, mäkihyppääjille ja yhdistetyn urheilijoille. Olympiavoittajat Krista Pärmäkoski ja Iivo Niskanen ovat erityisen kiinnostuksen kohteina.

Mutta. Kaikkia lahtelaisia eivät kisat kiinnosta, vaikka tapahtumaa markkinoidaan "koko Lahden talvikarnevaaliksi".

En ole oikein kilpailuhenkinen ihminen.

Tiina Kopra

Veimme Tiina Kopran tutustumaan Salpausselän kisoihin, joita erityisesti lahtelaiset kutsuvat tuttavallisesti "Salppurin kisoiksi". Kopra istui katsomossa rauhallisena muiden hurratessa, soittaessa kelloja, tuutatessa torvia ja liehuttaessa lippuja.

– Ehkä minulla on hitusen ulkopuolinen olo. On kyllä toisaalta mielenkiintoista seurata muuta yleisöä, että miten he reagoivat kisoihin. Jännää tuntuu olevan.

Kopra miettii, että moni Salpausselän kisoihin osallistuva katsoja taitaa tulla paikalla ihan perinteestä.

– Ehkä on tullut käytyä monena vuonna ja siitä on sitten tullut tapa.

Uudestaan Tiina Kopra ei aio hiihtokisoihin osallistua.

– En ole oikein kilpailuhenkinen ihminen.

Kriitikoiden mielissä koulutraumat ja doping-käryt

Yle löysi muitakin hiihtokisahuumaa ihmetteleviä lahtelaisia. Kysyimme sosiaalisessa mediassa, miksi kisat eivät nappaa.

Vastaajat luettelivat syiksi ala-asteen liikuntatunneilta saadut hiihtotraumat ja sen, että hiihto on kertakaikkisen tylsää katsottavaa. Myös hiihtäjien doping-käryt olivat vaikuttaneet intoon seurata lajia.

Ihmetystä on herättänyt joidenkin huippu-urheilijoiden tapa sälyttää vastuu epäonnistumisesta ulkopuolisille tahoille – milloin syy on säässä, milloin valmentajassa tai suksissa, mutta harvemmin urheilijassa itsessään.

Myös tavallisten kuntohiihtäjien näkökulma oli somekommenteissa esillä: intohimoisten hiihtäjien töykeä käytös kömpelösti etenevää sivakoijaa kohtaan oli saanut inhoamaan koko lajia.

Kirjailija elvyttäisi ylevän olympia-aatteen

Lahtelainen kirjailija Jere Laine on pitemmän aikaa ihmetellyt hiihtokisoja ja huippu-urheilua yleensä. Aivan aluksi hän jarruttelee mielipidettään.

– Salpausselän kisathan ovat lahtelaisittain tärkeä instituutio. En oikein haluaisi sinänsä kritisoida kaupungin liike-elämälle ja monille asukkaille tärkeää tapahtumaa. Kriittinen mielipide saa urheiluhullut yleensä raivon partaalle.

Kirjailija Jarmo "Jere" Laine
Lahtelainen kirjailija Jere Laine pohtii urheilun, politiikan ja kiellettyjen aineiden liittoa muun muassa blogissaan.Jere Laine

Jatkokysymysten myötä Laine kuitenkin avautuu. Laine on pettynyt alkuperäisen olympia-aatteen vesittymiseen. Hänen mielestään huippu-urheilu tulisi jakaa kahtia: ammattiurheiluun – jota kirjailija kutsuu sirkusurheiluksi – sekä amatööriurheiluun.

– Amatööriurheilun määritelmänä on, ettei urheilija eikä valmentajakaan, koskaan, millään tasolla, saa ottaa minkäänlaista yksityistä tai kansallista tukea mistään. Ei pennin latia. Pienestäkin virheestä siirtyisi pysyvästi ammattilaisurheilun pariin.

Saman pitäisi Jere Laineen mielestä koskea kiellettyjen aineiden ja keinojen käyttöä.

– Ammattiurheilu saisi aivan vapaasti laatia omat sääntönsä. Mutta mihinkään virallisiin kisoihin eivät ammattiurheilijat saisi osallistua. Eikä ammattiurheilun yhteydessä saisi koskaan käyttää kansallisuustunnuksia.

Kirjailijaa närästää politiikan ja urheilun kietoutuminen yhteen.

– Rahaa urheilijoille ja toiseen suuntaan mukavaa nostetta vaaleihin huippu-urheilun kautta, rinnastaa Jere Laine.