Analyysi: Seksin pitää olla vapaaehtoista, mutta miksi suostumuksen kirjaamista lakiin pidetään “elämälle vieraana”?

Ihmisoikeuspiireissä seksin vapaaehtoisuutta on vaadittu lakiin vuosia. Nyt oikeusministeriökin joutuu harkitsemaan asiaa uudestaan. Paineita tuovat Ruotsin muuttuva laki ja #metoo-keskustelu, kirjoittaa A-studion toimittaja Heli Suominen.

raiskaus
grafiikka
Niina Kalliainen / Yle Uutisgrafiikka

Seksin pitää olla vapaaehtoista. Tämähän on kaikille selvää, eikö olekin? Miksi siitä sitten taas keskustellaan?

Suomessa eduskunnan naisverkosto ehdotti helmikuussa, että rikoslakiin lisätään raiskauksen määritelmäksi suostumuksen puute. Tällä hetkellä raiskauksen määritelmään sisältyy väkivalta tai sillä uhkaaminen, tai uhrin puolustuskyvyttömyys esimerkiksi tiedottomuuden vuoksi.

Keskustelu suostumuksen vaatimuksesta ei ole uusi, mutta uutta ovat sen voima ja laajuus.

Jo vuonna 2010 Naisjärjestöjen Keskusliitto vaati suostumuksen puutetta raiskauksen tunnusmerkiksi. Naisjärjestöt ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty ovat pitkään moittineet sitä, että raiskauksia pidetään pykälissä ja oikeussalissa väkivaltarikoksina ja käytännössä rikoksina vain, jos niihin liittyy väkivalta tai sen uhka. Raiskaus pitäisi nähdä vakavana rikoksena ja itsemääräämisoikeuden loukkauksena itsessään, järjestöt korostavat.

Keskustelu suostumuksen vaatimuksesta ei ole uusi, mutta uutta ovat sen voima ja laajuus.

Vauhtia suomalainen keskustelu sai Ruotsista. Minkään muun maan lainsäädäntö ei ole yhtä lähellä Suomea kuin Ruotsin. Siksi Ruotsin esimerkkiä seurataan tarkoin silmin Suomessa.

Sosiaalidemokraatti Stefan Löfvenin johtama hallitus teki joulukuussa 2017 esityksen tiukentaa raiskauslainsäädäntöä. Samtyckeslageniksi kutsutussa lakipaketissa lisätään suostumuksen puute rikoslakiin raiskauksen määritelmänä. Hallitus haluaa lain voimaan heinäkuussa 2018.

–Jos seksi ei ole vapaaehtoista, se on laitonta, (siirryt toiseen palveluun) Löfven perusteli esitystä.

Suomessa myös vastikään käynnistetty Suostumus2018-kampanja peräänkuuluttaa suostumuksen kirjaamista lakiin. Kampanjassa ovat mukana muun muassa keskustan, demarien, vihreiden ja vasemmiston nuorisojärjestöt. Se valmistelee kansalaisaloitetta, joka määrittelisi juuri raiskauksen suostumuksen, ei väkivallan tai sen uhan, kautta.

–Haluamme, että vähintään tilanteet, joissa toinen on selvästi sanonut “ei” ja tarinat ovat yhtenevät mutta väkivaltaa ei ole ollut, tulevat tutkintaan raiskauksina. Nyt näin ei ole, sanoo Iiris Suomela, kampanjan aktiivi.

Keskustelu suostumuksen edellytyksestä kiertyy #metoo-keskustelun ympärille, niin Suomessa kuin Ruotsissa. Syksyllä 2017 alkanut #metoo-kampanja nosti esiin naisten kokeman seksuaalisen häirinnän yleisyyden ja laajuuden.

Ennen häirintä ja ahdistelu aiheuttivat häpeää lähinnä uhrille. Nyt keskustellaan tekijän vastuusta. #Metoosta on tullut sukupolvikokemus. Aiemmat sukupolvet kärsivät ahdistelusta hiljaa ja usein yksin. Nyt naiset ovat nousseet ääneen, ja käyttäneet joukkovoimaa.

Myös monet miehet ovat heränneet pohtimaan, osaavatko he kunnioittaa toisen rajoja tai kehtaavatko he puuttua näkemäänsä ahdisteluun. #Metoo-keskustelu on laajentunut pohdinnaksi itsemääräämisoikeudesta ja siitä, vastaavatko raiskauslait oikeuskäsityksiä.

Vasta-argumentit lakimuutokselle ovat Suomessa ja Ruotsissa samoja. Kukaan ei väitä, että ketään saisi pakottaa seksiin. Vastustajat puhuvat siitä, mitä on järkevää kirjata rikoslakiin. Ruotsissa kriittisin on ollut asianajajaliitto. Sen mukaan suostumusta tai sen puutetta voi olla vaikea osoittaa jälkikäteen.

Suomessa oikeusministeriö on aiemmin suhtautunut hyvin nihkeästi siihen, että suostumuksen edellytys lisättäisiin lakiin. Sitä pidettiin oikeusministeriön arviomuistiossa vuonna 2012 “elämälle vieraana" (siirryt toiseen palveluun)mallina.

Näin perustelu tarkemmin kuului: “Myös suostumuksen todistusoikeudelliseen merkitykseen liittyy se, että seksuaaliseen kanssakäymiseen johtavissa tilanteissa ei aina nimenomaisesti selvitetä kumppanin suostumusta toimintaan eikä suostumusta myöskään nimenomaisesti ilmaista. Tämä koskee myös tilanteita, joissa kanssakäyminen tapahtuu vapaaehtoisesti ja molempien osapuolten vapaasta tahdosta. Lainsäädännön rakentamista nimenomaisesti annetulle suostumukselle voidaan pitää elämälle vieraana.“

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) viittasi viimeksi helmikuussa Suomen kuvalehden haastattelussa tuohon muistioon. Haastattelu nostatti voimakasta kritiikkiä. Asenneilmaston muutos ja keskustelun laajuus aiheuttavatkin ministerille paineita käsitellä suostumuksen sisällyttämistä lakiin.

Nyt oikeusministeriöstä kuuluu jo pehmeämpiä vastauksia. Häkkänen kirjoitti blogissaan haastattelun jälkeen, että vaikka vuonna 2014 suostumuksen edellytys jätettiin laista pois, asiaa harkitaan nyt (siirryt toiseen palveluun).

–Asiantuntija-arvioita on puolesta ja vastaan. Seuraamme tällä hetkellä Ruotsin lainsäädäntöhanketta, sen ympärillä olevia arvioita ja ryhdymme tarvittaessa toimenpiteisiin, Häkkänen kirjoitti blogissaan.

Antti Häkkänen
Oikeusministeri Antti Häkkänen.Jarno Kuusinen / AOP

Suostumus seksin edellytyksenä on osa ajatusta naisen tai miehen itsemääräämisoikeudesta. Nykyisessä laissa naisjärjestöt näkevät kaiun siitä, että seksi on sallittua, kunhan nainen ei kaikin voimin vastusta sitä.

Ruotsissa puhutaan samtyckeslagenista, yhteisymmärryslaista. Termi ilmaisee vielä suomen kielen suostumus-sanaa vahvemmin sen, että kyse ei ole siitä, että mies ottaa ja nainen antaa (jos ei pane hanttiin). Seksin pitäisi olla yhteisymmärrykseen perustuvaa, ei painostuksen tulos.

Koko raiskauslaeista käytävää keskustelua on mahdoton ymmärtää hyvin ilman tajua historiasta. On kohtuullisen nuori ajatus, että seksin pitää olla vapaaehtoista. Ei ole ollut itsestäänselvää, että naiselle kuuluu päätösvalta omasta ruumiista ja omasta seksuaalisuudesta.

Ennen vuotta 1994 aviomiestä ei voinut tuomita raiskauksesta, tai tuon aikakauden termein väkisinmakaamisesta. Taustalla oli toisaalta se, että naiset ovat historian saatossa olleet miesten vallan alaisina ja omaisuuteen verrattavia olentoja. Toisaalta ajateltiin, että aviomiehen raiskauksesta oli vaikea saada näyttöä.

Raiskaus ei alun perin ollut rikos vain naista kohtaan, vaan jopa enemmän hänen aviomiestään tai isäänsä kohtaan. Jos antiikin Ateenassa nainen joutui raiskatuksi, teko loukkasi ennen kaikkea hänen aviomiestään, isäänsä tai orjan tapauksessa isäntää.

Kaikista vähiten lain suojaa ovat nauttineet naiset, jotka eivät kuulu kenenkään miehen perheeseen. Heikoilla ovat olleet myös naiset, joilla on ollut avioliiton ulkopuolista seksiä jonkun kanssa.

Tuomiota ei tullut, jos uhri oli “irstas nainen”.

Raiskauslainsäädäntöä tutkinut professori Terttu Utriainen kuvaa 1700-luvun ajattelutapaa teoksessaan Raiskaus rikosoikeudellisena ongelmana. Tuomiota raiskaajalle ei tullut, jos uhri oli “irstas nainen”. Jos piika oli maannut “monien muiden kanssa mutta ei syytetyn” kyse ei oikeuden mielestä ollut väkisinmakaamisesta.

Vielä 1900-luvun alussa “naisen laatu” vaikutti raiskaustuomion ankaruuteen.

Vähintään 1970-luvulta alkaen seksuaalirikoksia koskevien lakien muuttamisessa on ollut yhteinen suuntaus. Lakeja pidetään tapana suojella yksilön itsemääräämisoikeutta eikä enää tapana kontrolloida ihmisten moraalia. Historian havina on kuulunut edelleen pohdinnoissa siitä, onko uhrin lyhyt hame, humalatila tai käytös edesauttanut raiskausta, tai vastusteliko uhri riittävästi.

2000-luvulla Suomen seksuaalirikoslakeja on muokattu parikin kertaa. Viimeksi vuonna 2014 rangaistuksia kiristettiin. Uhrin asemaa parannettiin tekemällä raiskauksesta aina virallisen syytteen alainen rikos. Tekijä ei enää pysty painostamaan uhria luopumaan syytteistä.

Mikä sitten muuttuisi, jos suostumusta edellytetään lailla? Kuten oikeusministeriö on todennut, muutoksesta voisi seurata hankaluuksia oikeudenkäynneissä. Olisi joskus vaikea osoittaa, onko seksiin ollut suostumus vai ei.

Toisaalta näytön osoittaminen on jo nyt usein vaikeaa, monissakin rikoksissa. Laki on tapa kertoa, mikä on sallittua ja mikä ei. Onhan lapsen kurittaminenkin kielletty lailla, vaikka taaperon tukkapöllyttämisestä on usein mahdoton saada todisteita.

Ruotsin asianajajaliitto on toisaalta ollut huolissaan siitä, että lakimuutos lisäisi kyllä rikosilmoituksia, mutta ei tuomioita – juuri näytön saamisen vaikeuden vuoksi. Lopputulos olisi yhä pienempi osuus tuomioita, ja uhrien pettyminen oikeusjärjestelmään.

Ruotsissa hallitus perustelee lakia kahdella keskeisellä hyödyllä. Ensimmäinen on juuri yhteiskunnallinen viesti. Samtyckeslagen voisi ehkäistä raiskauksia, kun vapaaehtoisuuden ja suostumuksen merkityksestä keskusteltaisiin. Ruotsin suunnitelmissa onkin lainmuutosta tukeva valistuskampanja.

#Metoo-keskustelu on osoittanut, että myös Suomessa asenteissa on korjattavaa. Suomalaisista miehistä 7 prosenttia ja naisista 6 prosenttia ajattelee, että seksi ilman toisen suostumusta on hyväksyttävää, jos on lähtenyt vapaaehtoisesti kotiin toisen kanssa (siirryt toiseen palveluun)esimerkiksi juhlista tai treffeiltä. Osuus kävi ilmi Eurobarometri-kyselyssä.

Toinen hyöty Ruotsin hallituksen mukaan olisi konkreettinen vaikutus ilmoituksiin tai tuomioihin. Joissain tapauksissa raiskaaja voisi saada tuomion. Suomessa esimerkiksi on otettu tapaus, jossa kolmekymppinen mies sai tuomion törkeästä hyväksikäytöstä oltuaan seksuaalisessa yhteydessä 10-vuotiaan lapsen kanssa.

Käräjäoikeus hylkäsi syytteen törkeästä raiskauksesta, koska oikeuden mukaan teko ei tapahtunut vastoin lapsen tahtoa tai pakottamalla väkivaltaa käyttäen. Muun muassa oikeustieteen professori Johanna Niemi on arvioinut, että tuomio olisi voinut olla toinen, jos suostumuksen puute olisi yksi raiskauksen tunnusmerkki.

Niemi näkee sukupolvien eron myös oikeustieteen asiantuntijoiden keskuudessa.

"Kun selitin opiskelijoilleni oikeusministeriön perusteluja siitä, miksi suostumuksen selvittäminen olisi niin hankalaa, moni päivitteli ja ihmetteli. Opiskelijoiden näkökulma oli, että "voihan sitä kysyä", Niemi kuvaa.

Niemen mukaan lakimuutoksessa suostumus-säännöstä voisi täydentää tarkentamalla, milloin suostumusta ei ole annettu: esimerkkejä olisivat pelkotila, valta-aseman väärinkäyttö ja muut pakottavat olosuhteet.

Ruotsin #metoo -liikkeen yhteydessä  vaadittiin myös suostumuksen puutteen lisäämistä raiskauksen tunnusmerkistöön.
AOP

Ruotsissa samtyckeslagenin toteutuminen näyttää todennäköiseltä, koska koko hallitus on sen takana. Suomessa varmaa on vain, että keskustelu on käynnistynyt laajempana kuin koskaan aiemmin.

Kansanedustajien lakialoitteista tulee harvoin lakeja, mutta ne voivat olla kipinä muutoksen alkuun. Suostumus2018-kampanja aikoo ajaa asiaa kansalaisaloitteella vielä tänä keväänä. Suurimman osan kansalaisaloitteista eduskunta on hylännyt. Toisaalta kaksi on päätynyt laiksi: sukupuolineutraali avioliitto vuonna 2014 ja äitiyslaki helmikuussa 2018.

Aiheesta lisää A-studiossa maanantaina 5.3. klo 21.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.