Kahvinkeittokin sujuu kuvien avulla helpommin – kuvat auttavat ymmärtämään ja tukevat muistia

Kuvia on alettu hyödyntää kommunikoinnin tukena selvästi aiempaa enemmän. Lasten lisäksi kuvista saavat apua muun muassa vanhukset ja muistisairaat sekä turvapaikanhakijat.

Ihmisten välinen vuorovaikutus
Askartelunohjaaja Marja Hietanen näyttää vanhaa valokuvaa pöydän ääressä istuville vanhuksille.
Askartelunohjaaja Marja Hietanen näyttää vanhan kahvimyllyn kuvaa. Mukana muistelemassa Anja Muhonen, Lisbeth Grönlund, Tapio Hyttinen ja Eeva Valve.Mikko Koski / Yle

Polkupyörä, ompelukone, kahvimylly ja sokerisakset. Lahdessa Palvelukeskus Onnelanpolun pöydälle on levitetty erilaisia A4:n kokoisia valokuvia. Niistä viriää heti keskustelua pöydän ympärillä istuvien vanhusten kesken.

95-vuotias Eeva Valve nappaa pöydältä höyryveturin kuvan ja alkaa kertoa tarinaa kuvan herättämistä muistoista.

– Vangit tekivät Heinolan rataa ja isä vei niille salaa tupakkaa, Valve kertoo.

88-vuotias Anja Muhonen ja 84-vuotias Lisbeth Grönlund muistelevat vanhan ompelukoneen, Singerin kuvaa katsellessaan, miten he nuorena ompelivat nukenvaatteita.

– Eihän siihen aikaan muuta tehtykään, Muhonen nauraa.

Muistelutuokiota vetää askartelunohjaaja Marja Hietanen. Hietanen on käyttänyt erilaisia kuvia työnsä apuna jo useita vuosia. Hän on ollut myös mukana Avainsäätiön Esteetön viestintä -projektissa, jossa tutkittiin, miten kuvia voitaisiin enemmän hyödyntää hoitotyössä.

Onnelanpolussa kuvia hyödynnetään muistelun lisäksi muun muassa liikunta- ja leivontatuokioissa sekä silloin tällöin myös ihan tavallisissa hoitotilanteissa. Hietasen mukaan kuvia voisi käyttää nykyistä enemmän.

– Aina se viesti ei suullisesti mene niin helposti perille, mutta kuva selkiyttää asiaa ja sillä saa hyvin keskustelua aikaiseksi. Kuva tuo muistoja mieleen ja antaa iloa.

Iloa kuvat ovat tuoneet ainakin vanhan polkupyörän kuvaa kädessään pitävälle 89-vuotiaalle Tapio Hyttiselle.

– Mehän olemme vanhoja ja palaamme usein sinne nuoruuteen ja niihin aikoihin, kun elämä oli vielä elämää. Nyt se on vähän toista, päivät ovat aika samanlaisia. Siksi nämä muistelutuokiot ovat minusta mukavia.

Ymmärtäminen ja hahmottaminen helpottuvat

Kuvien käyttö puheen tukena on lisääntynyt viime vuosina selvästi. Esimerkiksi noin 28 000 erilaista, vapaasti ihmisten käytettävissä olevaa kuvaa sisältävän Papunet-verkkosivuston (siirryt toiseen palveluun) kuvapankin ja kuvatyökalun käyttö on kasvanut parissa vuodessa 20 000 – 30 000 käyttäjällä.

Viime vuonna koko verkkopalvelussa vieraili yli kaksi miljoonaa kävijää. Se on sivuston sisältöä kehittävän Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekin kehittämispäällikkö Eija Roiskon mukaan todella paljon ja kertoo jonkinlaisesta ajatustavan muutoksesta.

– Halutaan, että lapset ja aikuiset olisivat osallisia eli pystyisivät enemmän itse viestimään ja myös saamaan sitä tietoa ymmärrettävässä muodossa.

Vuodesta 2016 alkaen myös selkouutisia (siirryt toiseen palveluun) on ollut tarjolla kuvallisella tuella.

Erilaisia apukuvia sisältäviä kuvakansioita.
Kuvien avulla voi esimerkiksi kuvailla toimintaa tai ilmaista tunnetiloja.Mikko Koski / Yle

Kuvat tukevat lasten puheenkehitystä ja auttavat lapsia, joilla on puheen viivästymää. Lasten kanssa työskentelevät, esimerkiksi puheterapeutit, ovat käyttäneet kuvia jo pitkään.

Päiväkodeissakin kuvat ovat olleet käytössä tukea tarvitsevien lasten kanssa, mutta niitä on alettu hyödyntää kaikkien lasten kanssa. Vuonna 2016 laadituissa uusissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissakin (siirryt toiseen palveluun) kuvat mainitaan ensimmäistä kertaa ja niitä suositellaan käytettäväksi kaikissa lapsiryhmissä.

Kuvat auttavat ymmärtämään paremmin, mitä puhutaan, varsinkin jos kuulijalla on haasteita ymmärtää puhuttua kieltä tai pitkiä lauseita. Kuvia käytettäessä puhe yleensä hidastuu, mikä myös helpottaa asian ymmärtämistä. Lisäksi kuvat tukevat lyhytkestoista muistia, sillä kuviin on helppo palata.

Kuvien avulla on helppo hahmottaa erilaisia toimintoja tai vaikka päivän ohjelmaa.

– Se lisää lasten turvallisuudentunnetta, että tietää mitä seuraavaksi tapahtuu ja se voidaan osoittaa niillä kuvilla. Kuvataulusta voidaan katsoa, että nyt on menossa ruokailu ja seuraavaksi mennään päiväunille, Roisko sanoo.

Kuvia voi käyttää myös kotioloissa. Lapselle voi kertoa kuvien avulla, mitä ruokaa tänään on tarjolla tai mitä päivän aikana tehdään. Ikäihminen voi katsoa kuvista kahvinkeiton eri vaiheet, jos arkirutiinit meinaavat välillä unohtua.

Tikoteekin kehittämispäällikkö Eija Roisko näyttää erilaisten naamojen kuvia.
Tikoteekin kehittämispäällikkö Eija Roisko kertoo kuvien avulla olevansa iloinen.Mikko Koski / Yle

– Kuvien käyttämisestä hyötyvät ihan kaikki. Eivät vain ne, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia, Roisko painottaa.

Kuvia pian ilmaiseksi myös kännykkään

Kuvista haetaan apua myös silloin, kun yhteistä kieltä ei ole eikä tulkkia juuri sillä hetkellä saatavilla.

– Haluaisitko soittaa? kysyy Siilinjärvellä Tarinan vastaanottokeskuksen työntekijä turvapaikanhakijalta ja osoittaa matkapuhelimen kuvaa paperista, jossa on useita eri arjen tilanteisiin liittyviä kuvia.

Kuvat ovat ahkerassa käytössä myös opetustilanteissa ja ne ovat todella tärkeä apu, kertoo vastaanottokeskusta pyörittävän Setlementti Puijolan suomen kielen opettaja Merja Koponen.

– Meillä on luku- ja kirjoitustaidottomia ryhmiä. Heidän kanssaan kommunikoidaan kuvien sekä ilmeiden ja eleiden avulla tosi paljon.

Kuvien avulla pystytään kertomaan vastaanottokeskuksen asukkaille esimerkiksi suomalaisista pyhäpäivistä, niiden viettoon liittyvistä tavoista ja siitä, mitä Suomessa silloin tapahtuu. Sairaanhoitajat voivat Koposen mukaan myös esimerkiksi neuvoa turvapaikanhakijaa lääkkeiden annostelussa kuvien avulla.

Eri vastaanottokeskuksissa on vuosien varrella kehitetty omia tapoja ja kuvia kommunikoinnin tueksi. Vuonna 2017 käynnistyneen kolmivuotisen KUVAKO-hankkeen (siirryt toiseen palveluun) on tarkoitus koota ja yhtenäistää käytössä olleita kuvia sekä piirtää uusia, vastaanottokeskusten arkeen sopivia kuvia.

Kuvako-hankkeen projektipäällikkö Marja Eskel esittelee testattavana olevaa mobiilisovellusta.
Kuvako-hankkeen projektipäällikkö Marja Eskel esittelee testattavana olevaa mobiilisovellusta.Mikko Koski / Yle

Tavoitteena on myös tutkia, miten kuvia on mahdollista hyödyntää vastaanottokeskusten vuorovaikutustilanteissa. Samalla kehitetään kaikille ilmainen mobiilisovellus, jota testataan parhaillaan Siilinjärvellä. Sovelluksen avulla kuvat olisivat helposti käytettävissä kenen tahansa kännykässä eikä aina tarvitsisi kantaa paperisia kuvakansioita mukanaan. Sovellus pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2019 loppuun mennessä.

– Tarkoitus on helpottaa vastaanottokeskusten arkea, uusien asukkaiden vastaanottoa ja luoda yhtenäiset materiaalit kaikkien käyttöön, jotta aina ei tarvitsisi keksiä pyörää uudestaan, kertoo KUVAKO-hankkeen projektipäällikkö Marja Eskel Humanistisesta ammattikorkeakoulusta.

Eskel hyödyntää kuvia itsekin kotonaan. Ulko-ovessa on pysyvästi kuva avaimesta ja bussilipusta, jotta kouluun aamulla lähtevä lapsi muistaa ottaa ne mukaansa. Tarpeen mukaan Eskel lisäilee aina uusia kuvia, viimeksi luistimien ja kypärän kuvat.

– Se on toiminut tosi hyvin. Ei tarvitse jatkuvasti soitella lapsen perään ja varmistaa, että hänellä on kaikki mukana.

Lisää aiheesta:

Pikku Kakkosen kommunikaatiokortit

_Korjattu 11.3. klo 12 Marja Heinosen nimi Hietaseksi. _