Kossuyhtiöstä ylellisyysviinoihin: Altia havittelee uusia laatubrändejä konjakin ja akvaviitin seuraksi

Huippuhyvään pohjaveteen tehty viina on Suomen vientivaltti alkoholibisneksessä. Näin sanoo pörssiin listautuvan Altian hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae Ylen Kova talous -haastattelussa.

alkoholijuomat
Kova talous
Kova talous

Valtion kokonaan omistama alkoholiyhtiö Altia kokee mullistuksen maaliskuussa kun firma listautuu Helsingin pörssiin.

Altian yksityistämistä on valmisteltu vuosikaudet. Monien vaiheiden jälkeen eduskunta myönsi hallitukselle luvan Altian myyntiin vuonna 2014.

Myynnin toteutuminen ei ole kuitenkaan ollut poliittisesti läpihuutojuttu, sillä yksityistäminen on herättänyt huolta Koskenkorvan ja Rajamäen tehtaiden sekä eteläpohjalaisten sopimusviljelijöiden asemasta.

Altian hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae vakuuttaa oheisessa Kova talous -haastattelussa, että Suomen-tehtaat ja kotimainen ohra ovat Altian strategian ytimessä.

– Me emme pystyisi valmistamaan näitä tuotteita ja markkinoimaan brändejä, jos Koskenkorvan tehdasta ei olisi. Sama koskee Rajamäkeä. Meillä on Rajamäellä oma lähde, josta tulee puhdasta, hienoa vettä, sanoo Suvanto-Harsaae.

Hänen mukaansa maailmalla kasvava trendi ovat aitous ja puhtaat raaka-aineet, myös vahvoissa alkoholijuomissa.

Lisäksi omat tehtaat mahdollistavat tuotannon skaalaamisen ja laadunvalvonnan aivan eri tavalla kuin jos tuotanto olisi maailmalla.

Valtio jää Altiaan omistajaksi vielä noin kolmanneksen osuudella.

Altia tähyää ostettavaa Pohjoismaista

Alkoholibisnes ei juuri kasva Altian kotimarkkinoilla Pohjoismaissa, joten kasvua on haettava kahmimalla markkinaosuutta kilpailijoilta jollakin keinolla.

Käytännössä tämä voi tapahtua esimerkiksi yritysostojen tai pikemminkin yksittäisten juomabrändien ostamisen kautta. Pörssiin listautuminen avaa tässä suhteessa uusia ovia, sillä Altia saa jatkossa aiempaa nopeammin markkinoilta rahaa investointeihin.

– Altialla on salkussa hienoja pohjoismaisia brändejä. Jos näitä löytyy lisää Pohjoismaista, niin tällaiset brändit olisivat ykkösenä toivelistalla. Niitä ei ole kauheasti, eikä niitä tule aina myyntiin, mutta jos tulee, niin Altia on kiinnostunut tulevaisuudessa, sanoo Suvanto-Harsaae.

Ostojen kautta laajentumisen lisäksi Altia hakee parin prosentin kasvua myyntiä nostamalla. Paukut pistetään ennen kaikkea kalliimpien alkoholijuomien myyntiin, ei niinkään halpoihin volyymituotteisiin.

– Hienommista tuotteista maksetaan enemmän rahaa, eli se tuo kasvua.

Yhtiön tunnetuimpia tuotteita ovat Koskenkorva Vodkan ohella Blossa-glögit, O.P. Anderson -akvaviitti, Chill Out -viinit sekä Larsen- ja Renault-konjakit.

Valtio-omistus kaksiteräinen miekka

Kööpenhaminassa asuva Suvanto-Harsaae on kokenut hallitusammattilainen, joka istuu vajaan kymmenen yrityksen hallituksessa.

Näiden joukossa ovat Altian ohella elintarvikeyhtiö Paulig, lentoyhtiö SAS, Motonetin omistajana tunnettu Broman Group sekä huonekalubrändi BoConcept.

Hänen mukaansa Suomessa valtiota on tarvittu ankkuriomistajana, sillä Suomesta puuttuu Ruotsin Wallenbergin-suvun kaltaisia toimijoita, jotka saavat pidettyä pääkonttorin kotimaassa.

Toisaalta hänen mielestään päättäjien kannattaa harkita tarkkaan, milloin omistajuus on tarpeellista. Altian kaltaisen puhtaasti kaupallisen firman myynti on hänen mielestään järkevä veto.

Suvanto-Harsaaella on johtamiskokemusta monenlaisista omistajapohjista perheyrityksistä pörssifirmoihin. Millaista sitten on johtaa valtionyhtiötä?

– Omistajuus on paljon isompi asia yritykselle kuin se, millä teollisuuden alalla firma toimii. Olen sanonut joskus, että valtion pitää olla kaksi kertaa parempi omistaja kuin muiden omistajien, koska siellä voi muuten mennä aika pahasti roolit ristiin.

Ovatko poliitikot malttaneet pitää näppinsä erossa Altian päätöksenteosta? Suvanto-Harsaaen mukaan hänen aikanaan, viiden viime vuoden aikana, yhteistyö omistajan kanssa on sujunut mallikkaasti.

Toisin oli vuosituhannen alkupuolella, jolloin Suvanto-Harsaaen mukaan Altiassa roolit menivät sekaisin.

– On ehdottoman tärkeää, että kaikki pitävät omat roolinsa, eivätkä omistajat ala sekoilla suoraan johdon suuntaan, mitä Altiassakin on sitten siivottu.

Altiaa hän on trimmannut myyntikuntoon puheenjohtajana vuodesta 2015 lähtien. Heräsikö jossain vaiheessa epäilyjä, että toteutuuko myynti todellisuudessa?

– Ainahan sitä on pieni pelko, että tapahtuuko se koskaan. Siinä mielessä prosessi viimeisen 1,5 vuoden aikana on ollut upea omistajien kanssa.