Lapin metsätoimijat haluavat enemmän kansainvälisiä kehitysrahoja - avuksi älykäs metsäverkosto

Metsätoimijat haluavat Lappiin aiempaa enemmän kansainvälisiä kehitysrahoja. Ne uskovat, että kimpassa se onnistuu paremmin kuin yksin yrittämällä. Syntyi Arktinen älykäs metsäverkosto.

metsätalous
Tukkipino
Yle Uutisgrafiikka / AOP

LappiKimppapeli oli tarpeen, koska yksittäisessä organisaatoissa päivittäinen kiire ja vilske pitää huolen siitä, ettei yhteiselle asialle löydy aikaa. Mutta rupesi löytymään, kun kantautuu tietoa, että EU-varojen jaossa linja on muuttumassa, on osin jo muuttunut.

Parikymmentä vuotta se on pysynytkin lähes samanlaisena. Kehittämisrahaa hankkeille virtaa Lapin liiton, Euroopan maaseuturahaston ja alueellisten leadereiden kautta.

– Toistaiseksi on epäselvää, miten aluekehitysrahoja jaetaan vuoden 2020 jälkeen, uuden ohjelmakauden alkaessa, sanoo projektipäällikkö Tanja Lepistö Suomen metsäkeskuksesta.

Hän arvioi, että toimijoiden on kyettävä jatkossa hakemaan rahaa suoraan EU:n eri rahoituslähteistä ja hyvällä englannin kielellä, sanoo Lepistö.

– Siinä on haastetta, mutta onneksi hyvinä työkaluina ja apureina ovat Pohjois- ja Itä-Suomen eurooppatoimistot.

Annettava hyvä kuva kumppaneille

Arktinen älykäs metsäverkosto -hanke pyrkii todistamaan lappilaisen kestävän metsätalouden osaamista ja jakamaan siitä hyvää kuvaa kansainvälisille kumppaneille. Tämän toivotaan auttavan EU:lta tulevien kehitysvarojen saannissa ja jopa lisäävän rahavirtoja.

Älykäs metsäverkosto on osa lappilaista klusteriperhettä, eli Lapin liiton arktista työpalettia. Siinä viisi toimialaa on tiivistänyt keskinäistä yhteistyötä Lapin elinvoimaisuuden parantamiseksi.

Metsäverkosto muodostaa oman klusterinsa. Siihen kuuluvat Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus LUKE, Lapin ammattikorkeakoulu, Metsähallitus, MTK ja Suomen 4H-liitto. Toimijoiden tavoitteena on myös sitouttaa yritykset tiiviiseen yhteyteen julkisten kehitysvarojen hyödyntämisessä.​

On yhä epätietoisuutta laadusta

Projektipäällikkö Tanja Lepistöä harmittaa, että Euroopassa on yhä epätietoisuutta muun muassa Lapin metsätalouden laadusta ja kestävyydestä, meille itsestään selvistä asioista. Siitä epätietoisuudesta halutaan päästä ja nopeasti.

Lepistö tähdentää, että biotalous on trendikästä.Puuhun, luonnontuotteisiin ja lappilaiseen luontomatkailuun on kasvavaa kysyntää, eikä vähiten puhtauden vuoksi.

– Tarvitaan vain puolueetonta tietoa maailmalle EU-lobbauksen ja strategiatyön tueksi. Siinä meidän europarlamentaarikotkin voisivat olla avuksi, eivätkä vain ihmettelemässä.

Lepistön mukaan yhä useammat rahoittajat perustellusti painottavat sitä, että Suomessa tulisi kyetä kehittämisprojekteissa lähempään yhteyteen alan yritysten kanssa.

– Tässä kaikilla toimijoilla on parantamisen varaa, hän sanoo.

Valmius avata myös muita rahalähteitä

Projektipäällikkö Tanja Lepistön mukaan toimijoiden pitää myös lisätä valmiutta hakea kehitysvaroja uusista rahoituslähteistä. Rahaa tarvitaan muun muassa yritysten innovointiin ja verkottumiseen sekä tutkimukseen.

Hän toivoo, että metsäverkosto -hanke vie tehokkaasti viestiä Lapin metsäalan erikoisosaamisesta – älykkäästä osaamisesta – ja tekee toimijoista kiinnostavan hankekumppanin Suomessa ja ulkomailla.

– Maailma ei tule valmiiksi kahdessa vuodessa, mutta saamme työn kuitenkin alkuun. Metsätoimialalla yrityksillä on hyvät ja monipuoliset kasvun edellytykset.

Arktinen älykäs metsäverkosto on Lapin liiton rahoittama kaksivuotinen hanke. Se saa rahansa Euroopan aluekehitysrahastosta. Hanketta hallinnoi ja sen päätoteuttajana toimii Suomen metsäkeskus.