OAJ syyttää pääkaupunkiseudun kuntia lastentarhanopettajien palkoista: Törkeä hyökkäys opetusalaa kohtaan, laitonta

Opetusalan ammattijärjestö vaatii kunta-alan työnantajakeskusjärjestöä selvittämään, ovatko kunnat syyllistyneet palkkakartelliin.

varhaiskasvatus
Olli Luukkainen
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Opetusalan ammattijärjestö OAJ aikoo vaatia kunta-alan työnantajakeskusjärjestöä KT Kuntatyönantajia selvittämään, ovatko kunnat rikkoneet lakia.

Yle kertoi tänään, että Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat sopineet epävirallisesti keskenään, että kunnat eivät kilpaile palkoilla houkutellakseen päteviä lastentarhaopettajia avoinna oleviin tehtäviin.

Pääkaupunkiseudulla on satoja lastentarhaopettajan tehtäviä täyttämättä, koska päteviä hakijoita ei ole. (siirryt toiseen palveluun)

Kuntatyönantajien vastuulla on valvoa, että kunnat noudattavat valtakunnallisia kunta-alan virka- ja työehtosopimuksia. Ne taas perustuvat kunnalliseen virkaehtosopimuslakiin.

OAJ aikoo jättää Kuntatyönantajalle niin sanotun valvontavaatimuksen. Kyseessä on OAJ:n mukaan melko harvoin käytetty toimenpide. Ammattijärjestö haluaa puuttua työnantajan toimintaan, jota se pitää vakavana rikkomuksena.

– Järkyttävä ratkaisu. Melkoista kannanottoa lastentarhanopettajia kohtaan, vaikka heistä on pula, vaikka palkat ovat alhaiset, vaikka niitä tarvittaisiin satoja lisää, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kommentoi kuntien välistä sopimusta Ylelle.

Valvontapyyntö koskee kuntien palkkausjärjestelmää. Palkkausjärjestelmässä tehtäväkohtaisten palkkojen pitäisi määräytyä tehtävän vaativuuden mukaan.

Helsinki, Espoo ja Vantaa taas ovat kertoneet keskinäisestä "herrasmiessopimuksesta", jossa lastentarhanopettajien palkkataso on määräytynyt muiden kuntien palkan mukaan.

Kunnat toimivat vastoin, kun markkinataloudessa on tapana toimia, jos jostakin ammattiryhmästä on pulaa. Otetaan esimerkiksi vaikka lääkärit tai lastensuojelun sosiaalityöntekijät, heille kunnat ovat valmiita maksamaan palkkaa yli alarajojen.

Olli Luukkainen, OAJ

Lastentarhanopettajan vähimmäispalkka määritellään työ- ja virkaehtosopimuksessa, mutta tehtäväkohtainen palkka neuvotellaan paikallisesti työnantajan eli kunnan kanssa.

Lastentarhanopettajien palkat ovat kolmessa pääkaupunkiseudun kunnassa pysähtyneet vähimmäispalkan eli 2 300 euron tietämille.

Tehtäväkohtainen palkka on Helsingissä 2 363, Espoossa 2 379 ja Vantaalla 2 350 euroa. Palkkatiedot ovat peräisin kaupunkien varhaiskasvatusjohtajilta.

Luukkainen sanoo, että ei ole ollut aiemmin tietoinen kuntien yhteisestä pyrkimyksestä samaan palkkatasoon.

– Tämähän on ollut salainen sopimus. Rinnastan tämän kartelliin. Tämä on laitonta, tällaista sopimusta ei voi tehdä, Luukkainen sanoo.

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen kertoi Ylelle aiemmin, että sopimus koskee opetusalaa laajemminkin, eli toisin sanoen myös esimerkiksi luokanopettajia ja rehtoreita.

– Kunnat toimivat vastoin, kun markkinataloudessa on tapana toimia, jos jostakin ammattiryhmästä on pulaa. Otetaan esimerkiksi vaikka lääkärit tai lastensuojelun sosiaalityöntekijät, heille kunnat ovat valmiita maksamaan palkkaa yli alarajojen, Olli Luukkainen sanoo.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen sekä Espoon ja Vantaan varhaiskasvatuksen johtajat Virpi Mattila ja Sole Askola-Vehviläinen kiistävät OAJ:n syytöksen palkkakartellista.

Kuntatyönantaja: Ei ole uutta, että isot työnantajat vaihtavat tietoa palkoista

Varhaiskasvatuksesta vastaava neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas sanoo, että KT Kuntatyönantaja ei ole tietoinen pääkaupunkiseudun kuntien välisestä sopimuksesta.

Nybondas-Kangas sanoo, että kunnat päättävät tehtäväkohtaisesta palkasta itsenäisesti, noudattaen kuitenkin työ- ja virkaehtosopimuksen vähimmäispalkkaa koskevaa määräystä.

– Ei ole uutta, että isoilla työnantajilla on yhteistyötä ja he vaihtavat tietoa esimerkiksi palkoista.

Palkkatietoa voi hänen mukaansa käyttää myös rekrytointitilanteessa hyväksi, mutta työnantajan eli kunnan täytyy tehdä ratkaisu palkkatasosta itsenäisesti.

– Jokaisen työnantajan täytyy noudattaa omaa vaativuudenarviojärjestelmäänsä.

Nybondas-Kangas ei ota kantaa siihen, ovatko pääkaupunkiseudun kunnat toimineet palkkakartellin tavoin, kuten OAJ väittää. Hänen mukaansa ongelmallinen olisi vain sellainen sopimus, joka on ollut kuntia sitova.

– Suositusluontoisena sopimus voi olla sallittu, hän uskoo.

Kun OAJ jättää valvontavaatimuksensa, KT Kuntatyönantaja ottaa kuntiin yhteyttä ja pyytää selvitystä tilanteesta.

– Jos kyse on kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksen vastaisesta menettelystä, pyydämme muuttamaan menettelyä, Nybondas-Kangas sanoo.