Mistä työlle tekijä? 5 yritystä, 5 erilaista tarinaa rekrytoinnista

Monilla aloilla hyvistä työntekijöistä on pulaa. Yritykset hyödyntävät rekrytoinneissaan suhteita, sosiaalisesta mediaa ja oppisopimuskoulutusta.

Rekrytointi ja työnhaku
Hakemuspohja tietokoneen näytöllä
Nadja Mikkonen / Yle

Suomessa on yhtä aikaa pula sekä työpaikoista että työntekijöistä. Ongelma on todellinen erityisesti suurissa kasvukeskuksissa, kertoo tällä viikolla julkaistu valtioneuvoston tilaama selvitys (siirryt toiseen palveluun).

Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa kuvaavassa Pk-yritysbarometrissa työvoiman saatavuus on nyt suurempi työllistämisen este kuin kysynnän ongelmat.

Miten työnantaja ja työntekijä kohtaavat? Kysyimme viideltä Pohjois-Karjalassa toimivalta yritykseltä, millä tavoin ne etsivät uusia työntekijöitä.

1. Tehdas panostaa sosiaaliseen mediaan

Metsäkoneita valmistavan John Deere Forestryn tehtaanjohtaja Janne Haapasalo kertoo, että paras tulos työntekijöiden houkuttelemisessa saadaan somekanavissa ja muualla verkossa. Sosiaaliseen mediaan panostetaan rekrytoinnissa yhä enemmän.

– Se on välttämätöntä, jos halutaan saada kiinni nuoria. Nuoriso ei paperilehteä lue, Haapasalo toteaa.

Kuormatraktori valmistuu John Deeren Joensuun tehtaan kokoonpanolinjalla.
Heikki Haapalainen / Yle

Juuri nyt työntekijöiden tarve on suuri. Kerralla etsitään poikkeuksellisesti neljääkymmentä uutta työntekijää. Kisa osaajista on tiukkaa. Siksi meneillään olevassa rekrytoinnissa käytetään mahdollisimman montaa kanavaa valtakunnallisesti.

John Deeren Joensuun tehtaalla on töissä lähes 450 työntekijää.

2. Ravintola ei palkkaa ketään haastattelun perusteella

Lounasravintola etsii uusia työntekijöitä tuttujen ja kavereiden puskaradion kautta.

– Meillä ei taida tällä hetkellä olla yhtään työntekijää, joka olisi pelkästään haastattelusta otettu töihin, joensuulaisen Sulo Ravintolat -yrityksen toimitusjohtaja Ari Lehikoinen kuvailee.

Lounaspöytä.
Petri Lassheikki / Yle

– Ihminen pitää tuntea, ennen kuin sen uskaltaa ottaa, Lehikoinen jatkaa.

Kasvava yritys tarvitsee uusia työntekijöitä usein. Tänä vuonna työntekijöitä on palkattu jo seitsemän.

3. Kauppa luottaa lehti-ilmoituksiin

Pienen paikkakunnan supermarketti luottaa työntekijähaussa perinteisiin lehti-ilmoituksiin.

– Sosiaalista mediaa käytetään rekrytoinneissa apuna melko vähän, kiteeläisen Supermarket Kupiaisen henkilöstöpäällikkö Jaana Vuolle-Apiala kertoo.

K-Supermarketin ostoskärryjä kärryparkissa.
Petri Niemi / Yle

Marketti työllistää Kiteellä vakituisesti 21 ihmistä. Lisäksi reservissä on iso joukko, noin 15 tarvittaessa töihin kutsuttavaa henkilöä. Kesätyöntekijöitä kauppa palkkaa joka kesä ja uusia vakituisia harvakseltaan.

4. Leipomo on tyytyväinen oppisopimuskoulutukseen

Yritykset voivat kouluttaa uusia osaajia myös itse. Nurmeksessa ja Lieksassa paljon työllistävälle Porokylän Leipomolle oppisopimuskoulutus (siirryt toiseen palveluun) on ollut rekrytoinnissa tuloksellisin uusien työntekijöiden hankkimiskanava.

– Me olemme saaneet loistavia uusia leipureita oppisopimuksen kautta, toimitusjohtaja Timo Väänänen hehkuttaa.

Väänänen kertoo, että oppisopimuksista on kokemusta jo viidentoista vuoden ajalta. Nytkin oppisopimuskoulutuksessa on kahdeksan ihmistä.

Porokylän leipomo.
Mari Itkonen / Yle

Väänänen kertoo, että leipomolla on hyviä kokemuksia myös uusista tavoista hakea työntekijöitä. Viimeisin leipomolle palkattu työntekijä löytyi etäyhteyden päästä rekrytointitapahtumasta Lappeenrannasta. Väänänen istui TE-toimiston tiloissa Lieksassa ja työnhakija Lappeenrannassa. Keskustelu hoitui videoyhteydellä.

– Hän innostui meistä ja me saimme pitkän linjan leipurin meille tänne töihin, Väänänen kertoo.

Yli sata henkilöä työllistävän leipomon työntekijämäärä on lisääntynyt kymmenellä hengellä joka vuosi.

5. Hoiva-alan yrityksessä tie käy tuuraajasta vakituiseksi

Hoiva-alan yrityksessä uusia työntekijöitä etsitään ensimmäisenä omasta sijaisrekisteristä.

Lehmon Kuntoutuskoti -yhtiön yrittäjä Tuija Jormanainen kertoo, että sijaiseksi voi päästä papereiden perusteella, eikä tekijän tarvitse välttämättä olla entuudestaan tiedossa jotain kautta. Silti sijaisia voi olla joskus vaikeaa löytää. Jormanainen arvelee, että hoivayksikön sijainti vaikuttaa myös jonkin verran hakijamääriin.

– Kuntakeskuksiin on helpompi saada väkeä töihin kuin syrjemmälle, Jormanainen toteaa.

Liki 30 työntekijän yrityksessä tarvitaan rekrytointia säännöllisesti. Vakituisia palkataan muutamia vuodessa. Sijaisia haetaan ympäri vuoden.

Yrityskyselyssä TE-toimisto kärjessä

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantuntija Mikko Räsänen kertoo, että esimerkit vastaavat hyvin yrityksille tehdyistä kyselyistä saatua kuvaa. Yrityksen käyttävät monia keinoja rekrytoinneissa. Tavat vaihtelevat paljon työtehtävistä ja toimialoista riippuen.

EK:n jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan yleisin yritysten käyttämä rekrytointikanava on edelleen työ- elinkeinotoimisto. TE-toimistojen palveluja käytti yli puolet yrityksistä. Yli puoleen yrityksistä työnhakija on ottanut suoraan yhteyttä. Henkilökohtaisia verkostoja rekrytoinnissa käytti 46 prosenttia yrityksistä.

Syksyllä 2014 tehdyssä kyselyssä sosiaalista mediaa rekrytoinneissa käytti 17 prosenttia yrityksistä. Räsänen uskoo sosiaalisen median osuuden nousseen lähes neljän vuoden takaisista luvuista.