Opiskelijoiden jako kahteen kastiin terveyspalveluissa päättymässä – Lakiluonnos: kaikille palvelut YTHS:ltä hintaan 75 e/vuosi

Kaikki korkeakouluopiskelijat ovat saamassa uuden terveydenhuoltojärjestelmän. Tuoreen lakiluonnoksen mukaan yliopisto-opiskelijoita nyt hoitava YTHS hoitaisi jatkossa myös ammattikorkeakouluopiskelijoita.

opiskelijaterveydenhuolto
Opiskelijan korvaa tutkitaan
Esa Huuhko/Yle

Kun ammattikorkeakouluopiskelija sairastuu, häntä hoitaa julkinen, kunnallinen terveydenhoito. Yliopisto-opiskelija sen sijaan nauttii opiskelijoiden omasta terveydenhuollosta.

Jos kaikki menee niinkuin on suunniteltu, vuonna 2020 ammattikorkeakouluopiskelijoilla ja yliopisto-opiskelijoilla on yksi, yhteinen opiskelijaterveydenhuoltojärjestelmä. Tasa-arvon aika alkaa olla käsillä, huokaavat opiskelijat.

– Miksi me ei oltaisi myös YTHS:n asiakkaita? Ihan samanarvoisia opiskelijoitahan mekin ollaan. Minkä takia meillä ei olisi samoja palveluita?, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Eeva Vissel sanoo.

YTHS:n pitäisi laajentaa toimintaansa uusille paikkakunnille ja lisätä henkilökuntaa.

Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies, STM

Sosiaali- ja terveysministeriö on saamassa valmiiksi lakiluonnoksen siitä, miten opiskelijoiden terveyttä jatkossa hoidetaan. Suunnitelmissa on perustaa uusi opiskelijaterveydenhuollon järjestelmä. Kelalla olisi vastuu rahoituksen pyörittämisestä. Hoitotyö annettaisiin uudistuksessa yliopisto-opiskelijoita jo nyt hoitavan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n kontolle.

Nykyinen YTHS kasvaisi hurjasti kun ammattikorkeakouluopiskelijoista tulisi myös YTHS:n asiakkaita.

– YTHS:n pitäisi laajentaa toimintaansa uusille paikkakunnille ja lisätä henkilökuntaa, Sosiaali-ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa sanoo.

Kolimaan mukaan lakiluonnoksen valmistelussa on todettu, että YTHS:n pitäisi laajentaa toimipisteitään niillä paikkakunnilla, missä sillä on jo toimipiste, sillä ammattikorkeakouluopiskelijat lisäisivät asiakaskuntaa. Niille paikkakunnille, missä ei ole yliopistoa, eikä näin ollen tällä hetkellä YTHS:n toimipistettä, pitäisi perustaa uusia toimipisteitä.

Mistä YTHS löytää lisää hoitohenkilöstöä, on vielä avoinna.

– Onko niin, että kunnallisesta terveydenhuollosta opiskelijoita hoitaneita siirtyisi YTHS:lle vai miten tässä tulee käymään? Tässä on vielä paljon avoimia asioita, Kolimaa pohtii.

Lakiluonnos on menossa eduskunnan käsittelyyn lausuntokierroksen jälkeen alkukesästä. Sen jälkeen on noin vuosi saattaa kysymysmerkillä olevat asiat järjestykseen. YTHS ei tässä vaiheessa halua kommentoida lakiluonnosta, kun sitä ei ole vielä virallisesti julkaistu.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Kaakon hallituksen puheenjohtaja Eeva Vissel (vas.) ja hallituksen jäsen Meetta Pirskanen
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Kaakon hallituksen puheenjohtaja Eeva Vissel (oik.) ja hallituksen jäsen Meetta PirskanenEsa Huuhko/Yle

Jatkossa kaikki opiskelijat maksaisivat tämän hetkisten arvioiden mukaan terveydenhuoltomaksua 75 euroa vuodessa Kelalle. Yliopisto-opiskelijat ovat tähän saakka maksaneet terveydenhuoltomaksunsa opiskelijakunnille. Ammattikorkeakouluopiskelijat puolestaan ovat maksaneet kunnille normaalit terveysasemien käyntimaksut.

– Sen 75 euroa pystyy maksamaan kahdessa erässä, niin en näe, että se on kovin kova hinta, opiskelijakunta Kaakon hallituksen puheenjohtaja Eeva Vissel sanoo.

–Todennäköisesti se YTHS-piste tulisi tähän meidän kampukselle. Sinne olisi helppo mennä.

Käytännössä ero nykyiseen ei uudistuksen jälkeen esimerkiksi Visselin koulussa Mikkelissä olisi dramaattinen. Ammattikorkeakoululla on tähänkin asti ollut terveydenhoitajan työpiste, jossa hoitaja on tavattavissa joka päivä. Lääkäri käy kaksi kertaa viikossa. Palvelutaso on sama kuin pienemmillä yliopistopaikkakunnilla. Vissel pitää palveluita silti nykyisellään epätasa-arvoisina.

– Vaikka meillä Mikkelissä on asiat hyvin, niin esimerkiksi toisella kampuksellamme Savonlinnassa on vain yksi terveydenhoitaja tavoitettavissa kaksi kertaa viikossa.

Myös selvitysten mukaan ammattikorkeakoululaisten terveyspalvelujen saatavuudessa on eroja.

Vissel toivottaa erityisesti tervetulleeksi uudistuksessa myös sen, että jatkossa Mikkelissäkin korjaantuisi hammaslääkäripalveluiden tilanne. Nyt kunnalliselle on joutunut jonottamaan eri asioiden kanssa välillä liian pitkään, Vissel sanoo.

– Opiskelijaterveydenhuollossa pitäisi kiinnittää erityistä huomioita ennaltaehkäisyyn. Opiskelijoiden oma terveydenhuoltojärjestelmä takaisi sen, että palveluihin pääsisi matalalla kynnyksellä ja apua olisi helppo pyytää.

Opiskelijaterveydenhuolto on verrattavissa työterveyshuoltoon

Opiskelijaterveydenhuollon tavoite on opiskelukyvyn ylläpito. Tällä hetkellä se tarkoittaa yhteydenottoja erityisesti mielenterveysasioissa. YTHS:n käynneistä noin 10 prosenttia liittyy mielenterveysongelmiin.

– Nuoret ovat yleensä fyysisesti melko hyvässä kunnossa, mutta nuoruus on sellaista aikaa elämässä, että se nostaa helposti mielenterveyteen liittyviä asioita esiin. Nykyään opiskelu on hyvin kuormittavaa, opintoaikoja ja opintotukea on rajattu ja se varmasti stressaa, YTHS:n johtajaylilääkäri Maisa Kuusela sanoo.

Myös Visselin esiin nostama hammashuolto on yksi yleisimpiä syitä, miksi opiskelijat hakeutuvat YTHS:lle hoitoon. Muita tärkeitä painopistealueita ovat seksuaaliterveys ja päihdeasiat.

Kuuselan mielestä on erittäin tärkeää, että opiskelijoilla on oma terveydenhuoltojärjestelmänsä. Se on verrattavissa työterveyshuoltoon.

– Opiskeluympäristö ja opiskelualan riskit ja vaatimukset täytyy tuntea, eikä haittaa ole siitäkään, että tuntee nuorten terveysongelmien erityispiirteet, Kuusela sanoo.