Itsestäänselviä asioita ei ole – terroristikin on terroristi vain muiden mielestä

Itsestäänselvä asia on itsestään selvä vain henkilölle itselleen. Muut näkevät asian eri tavalla.

tiede
Maa on litteä
Yle uutisgrafiikka

Eräässä Ylen haastattelussa einespizzoja valmistavan yrityksen päällikkö kertoi, että pikkupizzan pilkkanimi ”roiskeläppä” on heillä ”täysin pannassa”.

Nuorehko päällikkö häkeltyi, kun hänelle selvisi, että roiskeläppä on alun perin autoiluun liittyvä kurasuoja. Hän luuli, että roiskeläpällä tarkoitetaan minihametta.

Helsingin yliopiston viestinnän emeritusprofessori Leif Åberg muistuttaa, että viestintätilanteet ovat aina monitulkintaisia.

– Viestin lähettäjän pitää ymmärtää, että ihmiset tulkitsevat asiaa omasta vinkkelistään. Mistä muustakaan vinkkelistä sitä voisi tulkita?

Åbergin mukaan on tyypillistä olettaa muiden näkevän asioita samalla tavalla kuin ne itse näkee. Tähän harhaan kuuluu, että sokeutuu sille, että joku voi nähdä asian aivan toisin.

Käytännössä kuvio menee niin, että ensin asiaan on itse uskottava, sitten siihen lisätään omaa tulkintaa. Sen jälkeen asia on itselleen itsestäänselvyys, mutta muille ei.

Esimerkin Åberg ottaa asiantuntijoiden ja poliitikkojen välisestä suhteesta. Käsite, jota tiedeväki käyttää hyvin tarkasti, voi poliitikoille ja maallikoille tarkoittaa jotain sinne päin.

– Donald Trump ei selvästikään ymmärrä sään ja ilmaston välistä eroa. Asiantuntijat eivät ole ottaneet asiaa esille, koska heille se on itsestään selvää.

Kun puhuu itse, ei kuule muita

Myös Helsingin yliopiston filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen toivoo, että asiantuntijat selittäisivät asioita paremmin tavallisille ihmisille.

– Kaikki tietävät, että jos hyppää kymmenennestä kerroksesta, käy huonosti. Mutta sitten on itsestään selviä asioita vain niille, jotka tietävät asioista. Esimerkiksi neliöjuuri on itsestään selvä kaikille matemaatikoille, mutta ei kaikille.

Airaksisen mukaan moraali-, arvo- tai poliittiset kysymykset ovat tyypillisesti sellaisia, joissa itsestäänselviä asioita ei ole. Ja ne ovat niitä tärkeitä ja yhteisiä asioita.

– Jos ryhdyn terroristiksi, niin sehän on vain sen toisen puolen mielipide. Yhden terroristi on toisen vapaustaistelija. Ja itselleni esimerkiksi ei ole itsestään selvää, että jumala on olemassa. Mutta monelle se on. Onhan se hämmästyttävää, kuinka erilaisilta kanteilta asioita voidaan lähestyä.

Filosofi Airaksinen muistuttaa, että itsekeskeinen ihminen kuvittelee aina, että oma näkökulma on se oikea. Monia ei kiinnosta kuunnella muita, vaan ainoastaan tuoda omaa mielipidettään läpi.

– Oma ohjeeni on, että kuuntele mitä sanotaan, äläkä sano itse mitään. Sitten menee kotiin ja mieti. Sitten tule ulos kodista ja sano, mitä olet miettinyt. Jos jää epäilys, niin rupea tutkimaan asiaa. Ei kukaan voi luottaa itseensä heti eikä myöhemmin.

Tuo on vähän tyhmä

Myös viestinnän emeritusprofessori Leif Åberg painottaa kuuntelemisen tärkeyttä. Åbergin mukaan Suomessa ei ole dialogi- vaan debattikulttuuri. Meillä politiikassakin asiat perustuvat väittelyyn, jossa jompikumpi voittaa.

– Pitäisi oikeasti kuunnella, eikä vain olla kuuntelevinaan. Silloin syntyy aito dialogi. On aika surullista, että moni hyvä asia kaatuu siihen, että joku väärä taho on sen esittänyt.

Joskus aito keskustelu tyrehtyy siihen, että toinen leimataan tyhmäksi, jos hän ei näe tai ymmärrä muka täysin selvää asiaa. Kyse on kuitenkin usein siitä, että ihmiset näkevät asiat sieltä Åbergin mainitsemasta omasta vinkkelistä.

– Jos ihmisiä on kauniin järven rannalla, niin luontoihminen ihmettelee, että onpa kaunis maisema. Grynderi taas ajattelee, paljonkohan tästä saisi.

Edelleen aiheesta luennoiva emeritusprofessori antaa vielä vinkin, joka helpottaa ymmärtämään, että asioita ei voi pitää itsestäänselvyyksinä.

– Kun menee vieraaseen maahan, siellä törmää heti siihen, että monet asiat, jotka Suomessa ovat itsestään selviä, eivät sitä olekaan. Esimerkiksi vettä ei voikaan juoda hanasta, Åberg sanoo.