Kansanedustaja puolustaa raiskauslain muuttamista: “On ihmisten aliarvioimista sanoa, ettei joku tietäisi onko toinen halukas seksiin”

Eduskunta keskustelee tällä viikolla suostumuksen puuttumisen lisäämisestä raiskauslain keskeiseksi määritelmäksi. Lakialoitteen tehneen naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen toivoo, että lakimuutos rohkaisisi raiskauksen uhreja etsimään oikeuttaan.

Raiskauslaki
Hanna Sarkkinen
Hanna SarkkinenYle

Eduskunnassa käsitellään torstaina lakialoitetta siitä, pitäisikö raiskauksen määritelmään rikoslaissa lisätään keskeiseksi määritelmäksi suostumuksen puute. Nykyisin raiskauslaissa ensisijainen määre on väkivallan käyttö tai sillä uhkaaminen. Aiheesta keskusteltiin myös maanantaina A-studiossa.

– Nykyisen raiskauslain lähtöoletus on, että toisen ihmisen ruumis on automaattisesti käytettävissä seksiin, jos uhri ei erikseen vastustele. Raiskauksen määritteleminen suostumuksen puutteen kautta vastaa paremmin nykyaikaista käsitystä ihmisen seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta, perustelee eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas.) lakialoitetta.

Kysymystä suostumuksen puutteen lisäämisestä lakiin on käsitelty eduskunnassa aikaisemminkin, viimeksi vuonna 2014. Nyt asiaa selvitetään myös ministeriötasolla. Lisäksi tekeillä on kansalaisaloite, joka kulkee nimellä Suostumus2018. Kansalaisaloitekampanjan takana ovat muun muassa keskustan, demarien, vihreiden ja vasemmiston nuorisojärjestöt.

"Jos on epävarma, pitää kysyä"

Maanantaina keskusteltiin myös siitä, miten suostumus tulisi seksuaalisessa kanssakäymisessä osoittaa.

– On ihmisten aliarviointia sanoa, ettei joku tietäisi, onko toinen halukas seksiin. Kyllä se yleensä tulee ilmi joko suullisesti tai muussa vuorovaikutuksessa. Jos on epävarma, siinä vaiheessa pitää kysyä, Sarkkinen selittää.

Ongelmia oikeudessa?

Laki määrää raiskauksen suostumuksen puuttumisen kautta jo ainakin Saksassa ja Iso-Britaniassa. Myös Ruotsissa vastaava lakimuutos on tekeillä.

Jo nyt suomalaisissa tuomioistuimissa voidaan raiskaustapauksia käsitellessä pyrkiä arvioimaan suostumusta tai sen puutetta, vaikkei sitä laissa erikseen mainitakaan. Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa lähes kaksikymmentä vuotta uhrien oikeudenkäyntiavustajana työskennellyt Riitta Silver kyseenalaistaa lakimuutoksen käytännöllisyyden käräjillä.

– Suostumus oikeudellisena käsitteenä ei aina ole kovin yksiselitteinen. Todistelutaakka on asianomistapuolella, eikä tämä lakimuutos toisi siihen mitään muutoksia, Silver pohtii.

Turun yliopiston prosessioikeuden professori Johanna Niemi puolestaan on ajanut raiskauslain muuttamista suostumuslähtöiseksi jo vuosia.

– Ennen kaikkea se muuttaisi sitä, miten me ajattelemme seksuaalisesta kanssakäymisestä ja hyväksikäytöstä.

Lakiesitys tulee eduskunnan käsittelyyn torstaina.

Katso koko keskustelu Areenasta.

Korjattu 7.3.2018 kello 11.15: Riitta Silverin ammattinimikkeeksi korjattu oikeudenkäyntiavustaja.

Raiskattu: "Laki pitää saada sellaiseksi, että ihmiset uskaltavat hakea oikeutta."

Analyysi: Seksin pitää olla vapaaehtoista, mutta miksi suostumuksen kirjaamista lakiin pidetään “elämälle vieraana”?