Äitiys ei saa rajoittaa naisen mahdollisuuksia – yhteiskunnan on pidettävä huoli huolenpitäjistä, sanoo tutkija

Äitiys kaventaa joidenkin naisten toimintamahdollisuuksia.

äitiys
Äiti antaa suukon lapselle.
Henrietta Hassinen / Yle

Äitiys johtaa taloudellisiin valintoihin, jotka voivat olla naiselle epäedullisia. Äitiyteen liittyykin usein riippuvaisuutta muista ihmisistä tai yhteiskunnasta.

Siksi on tärkeää tukea esimerkiksi äitien irrottautumista kotoa työelämään tai hänen taloudellista tilannettaan, sanoo perjantaina väittelevä valtiotieteen lisensiaatti Katri Viitasalo.

– Keskeistä on, että ihmisellä on mahdollisuuksia valita ja ohjata valinnoillaan omaa elämäänsä ja selviytymistään.

Äidit eivät ole uhreja

Suomessa on äitejä, joiden mahdollisuus päästä riippumattomaan asemaan on huonompi kuin äitien keskimäärin. Heidän tekemänsä valinnat johtavat myös jatkossa heikompiin mahdollisuuksiin. Esimerkiksi tällaisesta valinnasta Viitasalo ottaa eläkekertymän, joka huononee, kun ihminen on pitkään kotihoidontuella.

Lastenpyöriä leikkipuiston pihalla.
Myös lukitusta lelulaatikosta on löytynyt keittiöveitsi.Jari Kovalainen / Yle

Viitasalo ei suinkaan pidä äitejä minkäänlaisina uhreina vaan pääosin näkyvästi yhteiskunnassa vaikuttavina ihmisinä, joilla on monenlaisia ratkaisu- ja selviytymiskeinoja. Osalle äideistä osallistuminen on silti vaikeampaa.

– Pitäisi miettiä keinoja saada esimerkiksi maahanmuuttajaäitejä ja heikosti koulutettuja äitejä aktiivisemmin mukaan yhteiskuntaan, sanoo Katri Viitasalo.

Elämänlaatu on laajempi asia kuin tilin saldo

** **Viitasalo puhuu mieluummin äitien toimintamahdollisuuksista kuin toimintakyvystä. Sana “kyky” ohjaa hänen mielestään ajattelemaan enemmän yksilön ominaisuuksia. Toimintamahdollisuuksissa taas on kyse yhteiskunnan ja yksilön suhteesta.

Toimeentulo kertoo myös toimintamahdollisuuksista. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pelkällä rahalla pystyttäisiin vahvistamaan äitien toimintamahdollisuuksia. Vauraus avaa mahdollisuuksia, mutta hyvinvointi ei ole vain vaurautta.

– Hyvän elämän ja elämänlaadun tavoittelu on niin paljon monisyisempää. Yksi asia, josta puhutaan tosi paljon rahan rinnalla on aika. Mihin äiti voi aikaansa käyttää? Tämä on kokonaisvaltainen näkemys ihmisen toimintakyvystä: paljon on kyse tasa-arvosta, yhteiskunnallisesta asemasta, äitien työllisyydestä ja mahdollisuudesta vahvistaa sen kautta taloudellista ja muutakin selviytymistä.

Uraäiti tekee töitä, lasten kuva pöydällä.
Hanna Lumme / Yle

Vaikka pankkitilin saldo ei määritä hyvinvoinnin tasoa, Viitasalo varoittaa silti hyväksymästä sitä, että osan olisi luonnostaan tyydyttävä vähempään kuin toisten.

– On pyrittävä kohti toimintamahdollisuuksiltaan tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. On tärkeää pitää yhteisesti mielessä, miten voimme vahvistaa heikossa asemassa olevien ihmisten toimintamahdollisuuksia ja pitää myös heidät osallisina.

Perheen vastuita jaettava

Toimintamahdollisuusajattelu lähtee siitä, että äiti on aktiivinen toimija, joka voi vaikuttaa valintoihinsa. Toisaalta äidin omat päätökset eivät pikkulapsiaikana välttämättä ole listalla ykkösenä: esimerkkinä näistä mahdollisuus osallistua aktiivisesti työmarkkinoille.

Viitasalo muistuttaa, että osin mahdollisuuksia rajaavat lainsäädäntö tai rakenteet. Niiden rinnalla on myös paljon arkisia käytäntöjä ja asenteita, jotka muokkaavat sitä, miten toimintamahdollisuudet voivat toteutua.

Viitasalo nostaakin esiin perheeseen liittyvien vastuiden jakamisen. Hän sanoo yhteiskunnan odottavan, että äidit toimivat huolenpitäjinä. Jotta sitä voi odottaa, yhteiskunnan on tuettava äitien toimintamahdollisuuksia niin, että nämä jaksavat pitää huolta lapsista. – Eikä tietenkään niin, että se on yksinomaan äitien tehtävä, vaan meidän yhteinen tehtävämme. Äitien kannalta kriittisiä kysymyksiä lapsiperheissä ovat väitöksen mukaan siis vanhempainvapaiden ja -vastuiden jakaminen, perhe-etuuksien taso ja äidin työllisyys. Myös pienten lasten äideille on tarjottava tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan, Viitasalo sanoo.

Lapsi äidin ja isän kanssa.
AOP

Äitiys ei kuitenkaan tee naisesta yhteiskunnallisesti vähemmän toimintakykyistä.

– Kokonaisuudet ovat kimurantteja. Niissäkin tilanteissa, joissa voisi katsoa naisen joutuvan “uhrautumaan”, nainen saa valinnoillaan jotain. Ratkaisulla voi vahvistaa identiteettiään äitinä. Kuva ei siis ole yksinkertainen, Viitasalo pohtii.

Äitiys ei houkuta, jos ei ole uskoa omaan selviytymiseen

Se, millaiset toimintamahdollisuudet äidillä on, vaikuttaa Viitasalon mukaan varmasti siihen, uskaltaako nainen ryhtyä äidiksi. Hänellä olisi oltava varmuus siitä, että jostain löytyy tukea ja taloudellista taakkaa on mahdollista jakaa.

Viitasalo ei ihmettele sitä, että perhevapaauudistuksessa jouduttiin ottamaan aikalisä – harmittelee kylläkin. Uudistus voisi hänen mukaansa rakentaa naisten luottamusta siihen, että osallistuminen ei heikkene äitiydessäkään. Sitä Viitasalo ei tohdi väittää, että uudistus voisi ratkaista syntyvyyden suunnan. Siihen vaikuttavat monet asiat koulutuksesta elämäntapoihin.

– Voisi ehkä kysyä toisinpäin. Kertooko syntyvyyden notkahdus siitä, että nuorten naisten mielessä luottamus pärjäämiseen on joiltain osin vähän hakusessa?

Perhevapaauudistuksesta on Viitasalon mukaan turha hakeakaan patenttiratkaisua edes äitien osalta, sillä hekin ovat heterogeeninen ryhmä. Etuudet vaativat kuitenkin uudistamista, jotta niillä ei myötävaikutettaisi eriarvoisuuden kasvuun ja vahvistumiseen.

– Lisäksi asenteilla on iso merkitys arjen ratkaisuissa, joita perheet tekevät. Uudistus voisi tukea kehitystä, jossa äidin asema on nykyistä enemmän sellainen, että vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia on useampia, pohtii Viitasalo.

Katri Viitasalon väitös (siirryt toiseen palveluun) tarkastetaan Kokkolassa yliopistokeskus Chydeniuksessa perjantaina 9.3. 2018.