Kun jäljellä on enää yksi ruokakauppa, vaihtoehdot ovat vähissä – "Mietityttää, miten paljon toinen kauppa nostaa hintoja, kun toinen lähtee"

Kauppoja on lakkautettu siihen tahtiin, että monissa pienissä kunnissa tai entisissä kuntakeskuksissa on jäljellä enää vain yksi päivittäistavarakauppa.

kauppa
Ruokaostoksia.
Ismo Pekkarinen / AOP

Ruokakauppojen määrä on vähentynyt viime vuosina nopeaan tahtiin. Kato ei ole käynyt pelkästään kylissä, vaan myös pienten paikkakuntien ja liitoskuntien keskustoissa.

Viimeksi kauppojen lakkauttamista on harmiteltu Ylistarossa ja Vähässäkyrössä. Kummassakin pohjalaistaajamassa K-marketit lopettavat toimintansa lähiviikkoina. Jäljelle jää enää yksi ruokakauppa, S-market.

Kaupan asiakkaita kilpailun puuttuminen huolettaa.

Onhan se huono, ettei ole kilpailua, huonommin pääsee esimerkiksi tarjouksia hyödyntämään.

Kaisa Syri

– Harmittaa, että K-market lähtee tästä nyt pois, ja tietenkin mietityttää, miten paljon toinen kauppa nostaa hintoja, kun toinen lähtee ja kun on vain yksi kauppa enää jäljellä, toteaa lakkautettavaan kauppaan asioille tullut vähäkyröläinen Hanna Toivonen-Boguslavski.

Toivonen-Boguslavski on sitä mieltä, että joitakin vuosia sitten Vaasaan liitetyn Vähänkyrön kunnan keskusta on väestöpohjaltaan sen kokoinen, että kaksi kauppaa pitäisi olla.

Myös Kaisa Syri on pettynyt. Edessä on kaupan vaihto.

– Meillä on tili täällä [K-marketissa], ja yleensä on käyty aina täällä. Eihän se ole koskaan hyvä, että paikkakunnalla on vain yksi kauppa. En usko, että hinnat nousee, mutta onhan se huono, ettei ole kilpailua, huonommin pääsee esimerkiksi tarjouksia hyödyntämään.

Siwan logo.
Jarkko Heikkinen / Yle

Pitempiä kauppamatkoja

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtajan Kari Luodon mukaan kilpailun loppuminen yhdellä alueella tai paikkakunnalla ei mitenkään automaattisesti johda hintojen kallistumiseen.

– Totta kai viime kädessä jäljelle jääneen kaupan ketju tai yrittäjä tekee ne hinnoittelupäätökset, mutta kyllähän yrittäjälläkin on se ajatus, että hän haluaa saada alueen liikevaihdon itselleen. Jos hintataso on liian kallis, se voi johtaa siihen, että ostovoima siirtyy lähimpänä olevaan isompaan palvelukeskittymään.

Kari Luoto sanoo, että kilpailu tekee aina hyvää - silloinkin, kun alueelle jää vain yksi kauppa.

– Tässä tapauksessa ehkä kilpailu kohdistuu enemmän sen yhden kaupan ja lähimpänä olevan suuren palvelukeskittymän välille.

Varmaan sitten kaupunkiin lähdetään ostoksille enemmän. Kilpailijat ovat sitten siellä.

Juha Foudila

Asiaa pohtineet vähäkyröläiskuluttajat ovat päätyneet ajattelemaan samalla tavalla

– Sitä olen miettinyt, tuleeko mentyä sitten jatkossa enemmän Vaasaan, kun siellä on valikoimaa ja tarjontaa enemmän. Toisaalta haluan kyllä tukea lähialueen kauppoja, puntaroi Hanna Toivonen-Boguslavski.

Kaisa Syri arvelee lähtevänsä Vaasaan ruokaostoksille, jos sinne on muutakin asiaa. Pelkkien ruokaostosten takia ei Syrin kauppamatka pitene.

Juha Foudila on käynyt päivittäin lakkautettavassa kaupassa. Hän uskoo, että kauppamatkat suuntautuvat nykyistä useammin lähimpiin kaupunkien palvelukeskittymiin.

– Onhan se selvä, että jos yksi marketti vain jyrää eikä ole mitään kilpailua, niin varmaan sitten kaupunkiin lähdetään ostoksille enemmän. Kilpailijat ovat sitten siellä.

Hanna Toivonen-Boguslavski
Hanna Toivonen-Boguslavski on miettinyt, tuleeko lähdettyä jatkossa useammin kauppareissulle Vaasaan.Pasi Takkunen / Yle

Kaupan pitää kannattaa

Suomessa oli vielä vuonna 1995 4700 ruokakauppaa. Tällä hetkellä kauppoja on enää noin 3000. Kauppa on keskittynyt nopeasti suurempiin yksiköihin ja suurempiin palvelukeskuksiin.

Se, että ruokakauppapalvelut pienemmillä paikkakunnilla heikkenevät, ei ole Kari Luodon mukaan tietenkään toivottava kehityksen suunta.

Hän kuitenkin muistuttaa, että kaupan teossa lähtökohta on se, että kaupan pitää olla kannattavaa. Siksi syntyy tilanteita, jolloin pienen kunnan keskustan toiseksi viimeinenkin ruokakauppa joutuu laittamaan ovet säppiin.

– Kyllä näiden kauppojen lopettamisien taustalla varmasti on se, että ei ole ollut niin paljon asiakaspohjaa, että riittäisi toimintaedellytyksiä kahdelle myymälälle, sanoo Luoto.

Päivittäistavarakaupan toimijat vakuuttavat, että kauppa tuntee vastuuta pienempien paikkakuntien ja taajamien palveluista. Kari Luoto tähdentää, että Suomen noin 3000 ruokakaupasta puolet eli noin 1500 myymälää vastaa 93 prosentista myynnistä.

– Eli kyllä meillä on edelleen hyvin paljon sellaisia myymälöitä, jotka tekevät kauppaa nollatuloksella. Voi olla, että jossain päin tehdään ruokakauppaa jopa pienellä tappiolla, että turvattaisiin sen alueen palvelut.