Suomi on myös tieteen kieli – Haluammeko, että suomen kieli kutistuu arkielämän kieleksi, jolla ei voida keskustella tieteen sisällöistä?

Suomen kielen professorit pitävät tieteellisten artikkelien julkaisemista myös suomeksi ehdottomana edellytyksenä kielen elinvoimaisuudelle.

suomen kieli
Mikael Agricolan patsaalle lasketaan seppele perjantaina 9.4.2010 eli Agricolan päivänä.
Mikael Agricolaa pidetään suomen kirjakielen luojana, joka julkaisi ensimmäiset suomenkieliset teokset 1540-luvulla.Elina Ojanotko / Yle

Viime aikoina on virinnyt kiivas keskustelu siitä, onko suomen kielen asema tieteen kielenä joutunut sivuraiteelle. Englanti on noussut tieteen johtavaksi kieleksi länsimaissa. Keskustelua ovat käyneet muun muassa Helsingin Sanomissa Jaakko Hämeen-Anttilan (siirryt toiseen palveluun)sekä muut. (siirryt toiseen palveluun)

Monet suomalaiset tutkijat julkaisevat mieluummin artikkelinsa englanniksi myös siksi, että tällöin niillä on mahdollista päästä niin sanottuihin huippujulkaisuihin.

Pääsy huippujulkaisuun antaa julkaisufoorumin (siirryt toiseen palveluun) pisteytyksessä parhaat pisteet ja sen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö palkitsee rahallisesti yliopistoja.

Yle Uutiset lähetti kyselyn parillekymmenelle suomen kielen professorille. Siinä tiedusteltiin, pitäisikö suomen kielellä julkaista enemmän tieteellisiä artikkeleita. Vastauksia kertyi 11 ja yli puolet professoreista oli sitä mieltä, että suomen kielellä pitäisi julkaista enemmän.

Pitäisikö suomen kielellä julkaista enemmän tietellisiä artikkeleita?
Yle Uutiset kysyi suomen kielen professoreilta heidän käsityksiään tieteellisten artikkelien julkaisukielestä. Enemmistö 11:stä vastaajasta haluaisi lisätä suomenkielisten julkaisujen määrää. Kysely lähetettiin 20:lle professorille Suomeen ja kolmelle ulkomaille.Yle Uutisgrafiikka

Tämä lienee osaltaan odotettua, sillä suomen kieltä erityisesti tutkivat professorit ovat osaltaan huolehtimassa sen toimivuudesta.

– Kansallisen sivistyksen kannalta on tärkeää, että suomi säilyttää asemansa kaikkien tieteiden kielenä. Jos vain tieteellinen eliitti ymmärtää tieteen viimeisimmät saavutukset, se johtaa sivistystason laskuun ja eriarvoistumiseen, Oulun yliopiston suomen kielen professori Harri Mantila sanoa.

Tutkimusta monella kielellä

Useat kyselyyn vastanneista ovat viime vuosina julkaisseet monella kielellä, sillä esimerkiksi yleiskielitieteelliset englanninkieliset artikkelit voivat päätyä laajemman tutkijapiirin tietoon. Suomen kieltä erityisesti koskevat artikkelit julkaistaan pääasiassa suomeksi.

Julkaisusta ja yhteistyökumppaneista riippuu, millä kielellä tutkimusartikkeli julkaistaan. Näin vastaa Helsingin yliopiston professori Pirjo Hiidenmaa.

– Suomeksi, jos haluan tavoittaa artikkelilla tiedonkäyttäjiäkin. Olen julkaissut ruotsiksi, kun yhteistyökumppanit ovat Pohjoismaista. Englanniksi, kun aihe kiinnostaa laajaa yleisöä. Saksaksi, kun osallistuin yhteistyöhön Saksassa.

Pirjo Hiidenmaa
Helsingin yliopiston professori Pirjo Hiidenmaa epäilee, ettei suomenkielisiä julkaisuja arvioida yhtä korkealle kuin englanninkielisiä, kun mitataan tieteentekijöiden ansioituneisuutta.Nella Nuora / Yle

Hyvin monessa vastauksessa nousee esiin huoli suomen kielen asemasta tieteen kielenä.

– Suomen kieli ei voi pysyä täysimuotoisena kirjakielenä, jos sitä ei käytetä monimuotoisesti. Sanaston kehittyminen ja säilyminen edellyttää myös monipuolista käyttöä, sanoo Tampereen yliopiston professori Anneli Pajunen.

Hänen mukaansa puhekieleen turvautuvilla nuorilla ja nuorilla aikuisilla on jo nyt puutteita suomen kielen hallinnassa, muun muassa sanastossa ja kirjoittamistaidoista. Opinnäytteitä olisi professorien mukaan joka alalla voitava tehdä suomeksi tohtorinväitöskirjaa myöten.

– Lukutaidon kehittyminen edellyttää myös kompleksin ja vaikean tekstin lukemista. Tällä hetkellä en suhtaudu kovin luottavaisesti suomen kielen tulevaisuuteen, Pajunen sanoo.

Jääkö suomi vain kansan kieleksi?

Itä-Suomen yliopiston Helka Riionheimon mukaan on vaarana, että suomen kieli kutistuu vain arkielämän kieleksi.

– 1800-luvulla taisteltiin, jotta saatiin suomen kieli tieteen kieleksi. Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat hyväksyttiin vuonna 1858. 160 vuotta myöhemmin tämä työ ollaan heittämässä romukoppaan. Elävän kielen ominaisuus on, että sillä voidaan kirjoittaa ja puhua mistä tahansa aiheista, Riionheimo sanoo.

– Tämä on välttämätöntä, jos haluamme pitää eri tieteenalojen suomenkielisen terminologian ajan tasalla, arvioi puolestaan Turun yliopiston suomen kielen professori Annekatrin Kaivapalu. Hän on viimeisen vuoden aikana julkaissut sekä englanniksi, viroksi ja suomeksi tieteellisiä artikkeleita.

Suomenkielisen terminologian säilyttämiseksi on luotu Tieteen termipankki (www.tieteentermipankki.fi) (siirryt toiseen palveluun), jota eri alojen tutkijat voivat täydentää.

Toinen Turun yliopiston suomen kielen professori Tuomas Huumo kertoo kirjoittavansa enemmän englanninkielisiä artikkeleita. Kun haluaa osallistua tieteenalansa kansainväliseen keskusteluun, on useimmilla aloilla julkaistava tutkimustulokset englanniksi.

Tuomas Huumo, Turun yliopiston suomen kielen professori
Turun yliopiston professori Tuomas Huumo arvioi, että yliopistojen englanninkielisen opetuksen kasvaessa suomen kieli saattaa rämettyä.Nella Nuora / Yle

– Vuonna 2017 julkaisin englanniksi viisi artikkelia ja yhden tieteellisen kirja-arvion, suomeksi vain lyhyen populaaritieteellisen kirjoituksen. Tämä on kuitenkin poikkeuksellista. Tavallisesti tilanne on suunnilleen 2:1 (englanti:suomi). Julkaisen siis enemmän englanniksi kuin suomeksi, Huumo sanoo.

Pitäisikö tiedeartikkeleista julkaista kansanomaiset versiot?

Jotta tieteellisellä tutkimuksella olisi yhteiskunnallista vaikuttavuutta, tarvitaan myös suomenkielisiä julkaisuja. Osaksi tähän on apua tiedettä kansanomaistavista, popularisoivista artikkeleista.

Niistä ei kuitenkaan ole samaa mitattavaa hyötyä, sillä julkaisufoorumissa luokitelluista lehdistä tai kustantajista saa paremmat vaikuttavuuspisteet, joilla mitataan yliopistoille jaettavaa rahaa.

– On tärkeää, että tiedettä paitsi yleistajuistetaan kotimaisilla kielillä, myös tutkimusartikkeleita julkaistaan relevanteissa tieteellisissä lehdissä kotimaassa. Tässä on tietysti alakohtaisia eroja, sanoo Tampereen yliopiston suomen kielen apulaisprofessori Johanna Vaattovaara.

Hänen mielestään julkaisufoorumin pisteluokitukset syrjivät suomen kieltä. Joillakin tieteenaloilla ei ole lainkaan pisteytettyjä suomenkielisiä julkaisuja. Tämä johtaa siihen, etteivät tutkijat halua kirjoittaa suomeksi.

Artikkelien luokittelusysteemi syrjii kaikkia muita kieliä paitsi englantia.

Marja-Liisa Helasvuo, suomen kielen professori, Turun yliopisto

Samaa mieltä on myös Turun yliopiston professori Marja-Liisa Helasvuo.

– Artikkelien luokittelusysteemi syrjii kaikkia muita kieliä paitsi englantia. Ylimmässä luokassa ei ole minkään muun kielisiä julkaisuja kuin englannin. On aloja, joilla englannin asema keskeisimpänä kansainvälisenä kielenä ei ole mitenkään itsestään selvä.

– Esimerkiksi viestinnän alalla ei ole kakkostason suomenkielisiä julkaisufoorumeita, tarkentaa Jyväskylän yliopiston professori Esa Lehtinen.

Julkaisufoorumi suosii englantia

Suomen kielen tutkimusta julkaisevat Virittäjä ja Sananjalka. Niiden artikkelit on pisteytysluokitettu kahden pisteen arvoisiksi. Kolme pistettä saa yleensä vain pääsystä englanninkielisiin huippujulkaisuihin.

– On paljon aloja, joilla on huonommin: suomenkielisistä julkaisuista ei anneta tulospisteitä eikä siten rahaakaan. Tällaisilla aloilla olisi pisteitä jaettaessa syytä ottaa huomioon myös julkaisun yhteiskunnallinen vaikuttavuus Suomessa, Tuomas Huumo sanoo.

– Kaikkiaan jäykkä Jufo-systeemi on eri tieteenaloja eriarvoisesti kohteleva ja muutenkin huono tapa mitata tutkimuksen tuloksellisuutta myös eräissä niin sanotuissa kovissa tieteissä. Parempi tapa olisi vertaisarviointi, jossa kutakin tieteenalaa verrattaisiin saman alan tutkimukseen kansainvälisesti, professori Huumo jatkaa.

Mikael Agricolan rintakuva Viipurin kirjastossa.
Oppe nyt wanha ia noori / joilla ombi Sydhen toori. Jumalan keskyt / ia mielen / iotca taidhat Somen kielen. (Agricolan Abckiria v. 1543)Yle

Åbo Akademin suomen kielen professori Urpo Nikanne kiteyttää julkaisujen kielivalinnat näin.

– On tärkeää, että myös suomeksi julkaistaan tieteellisiä artikkeleja, monografioita ja muuta tieteellistä tekstiä. Muuten suomen kielen käyttöala kapenee. On kuitenkin selvä, että suomenkielinen tiedeyhteisö on paljon pienempi kuin kansainvälinen ja että tieteellinen tieto ei noudata kielirajoja.

– Tutkijan on harkittava, millaisia artikkeleja, monografioita ja muita julkaisuja suomeksi on järkevää julkaista. Suomen kielen tutkijana myös uusin tieteellinen tieto kannattaa joskus julkaista suomeksi, koska Suomessa on paras asiantuntemus suomen kielen erityiskysymyksistä, Nikanne sanoo.

korjaus 15.3. klo 10.26 Tampereen yliopiston Johanna Vaattovaaran titteli korjattu apulaisprofessoriksi