"Oikeastiko aiotte muuttaa?" Tuttavatkin ihmettelivät, kun Härköset rakensivat seudulle, jolta muut muuttavat pois

Kaikki eivät pelkää asunnon hankkimista muuttotappioalueelta. Kun Härkösten perhe muutti Uudeltamaalta Ylä-Savoon, he päättivät, että talo rakennettaisiin itselle eikä myytäväksi.

paluumuutto
Anne ja Petri Härkönen kotinsa pihassa.
Anne ja Petri Härkönen rakennuttivat omakotitalon lähelle Kiuruveden keskustaa.Antti Karhunen / Yle

Elettiin vuotta 2009. Kiuruvetislähtöiset Anne ja Petri Härkönen olivat asettuneet asumaan ruuhka-Suomen liepeille Lohjalle. Oli oma talo ja taaperoikäiset kaksoset. Anne Härkönen oli hoitovapaalla ja Petri-puoliso teki paljon reissuhommia.

Eräänä päivänä Kiuruvedellä asuva Annen äiti, toisen polven kukkakauppayrittäjä ehdotti perheelle jotain, joka oli pyörinyt heidän mielessään jo pitkään: paluuta kotikonnuille.

– Äiti ehdotti, että mitä jos tulisin lasten kanssa Kiuruvedelle ja tekisin kukkakaupassa parin päivän työviikkoja. Silloin ryhdyimme tosissamme miettimään, että saisimmeko talon myytyä ja saisikohan Petrikin töitä. Lähdimme viemään ajatusta varovaisesti eteenpäin, muistelee Anne Härkönen nyt lähes 10 vuotta myöhemmin.

Pariskunta oli lähtenyt Kiuruvedeltä 1990-luvulla opintojen perässä Tampereelle, mistä he päätyivät töiden vuoksi Helsingin seudulle. Haave kotiseudulle paluusta oli ollut kuitenkin aina läsnä.

– Tulimme aina sen 600 kilometriä Helsingin suunnalta tänne lomia viettämään. Tämä on ollut semmoinen tietty elämän päämäärä, Anne Härkönen kertoo.

Lopulta Härköset tekivät sen, mistä olivat haaveilleet: rakensivat oman talon Kiuruvedelle, kauas kasvukeskuksista.

Talo rakennettiin itselle, ei myytäväksi

Asuntomarkkinoilla on eletty viime vuodet kahtia jakautumisen aikaa. Kuilu kasvukeskusten ja syrjäseutujen asuntojen kysynnän välillä on kasvanut siihen pisteeseen, että julkisuudessa on esitetty jopa romutuspalkkioita muuttotappioalueiden asuntokaupan elvyttämiseksi.

Myös Kiuruvesi on muuttotappioalue, jossa asuntokauppa on hidastunut. Noin 8 200 asukkaan kaupungissa on viime vuosina myyty alle 30 omakotitaloa vuodessa. Lähimpään suureen kaupunkiin, Kuopioon, on matkaa vajaat 130 kilometriä.

Ei se meitä hirvitä. Tulevaisuus näyttää, mikä talon kohtalo on, jos meidän täytyy muuttaa täältä joskus pois.

Anne Härkönen

Kuopiolainen Kiinteistömaailma-yrittäjä Aaro Tanskanen sanoo suoraan, että oman kodin rakentaminen kauas kasvukeskuksista on nyt taloudellinen riski.

– Rakentaminen maksaa jotakuinkin saman verran joka paikkaan. Jos rakennat 300 000 euron talon "in the middle of nowhere", niin myydessä hinta voi olla 150 000–200 000 euroa.

Lohjalta Ylä-Savoon muuttaneet Härköset tiesivät tilanteen. Mitään riskianalyysiä kodin rakentamisesta he eivät silti tehneet. Lähtökohta oli, että talo rakennetaan itselle, ei myytäväksi.

– Ei se meitä hirvitä. Näillä leveyksillä talon myyminen ei ole yksinkertaista, olipa se minkälainen tahansa. Tulevaisuus näyttää, mikä sen kohtalo on, jos meidän täytyy muuttaa täältä joskus pois, pohtii nyt jo kolmannessa polvessa kukkakauppaa pyörittävä Anne Härkönen.

Otso ja Veera Härkönen
Otso ja Veera Härkönen pitävät Kiuruvettä hyvänä paikkana elää.Antti Karhunen / Yle

Moni hämmästeli perheen valintaa

Moni hämmästeli aluksi Härkösten paluumuuttopäätöstä. Ihmiset kyselivät, mitä he Kiuruvedellä tekevät ja miksi he ovat niin kaukana.

– Meille sanottiin, että eikö olisi helpompi olla Etelä-Suomessa tai kasvukeskusten lähellä. Olihan se semmoista, että oikeastiko aiotte muuttaa. Lopulta he huomasivat, että olemme tosissamme, nauraa Anne ja rapsuttaa perheen suurta valkoista Tuisku-koiraa.

Alkuperäinen syy ryhtyä pohtimaan paluuta oli todellisen tukiverkoston puute. Se paljastui kaikessa karuudessaan, kun Härkösten kaksoset syntyivät joulukuussa 2006. Lohjan seudulla oli kyllä ystäviä, mutta sukulaiset ja oma perhe puuttuivat. Tämä näkyi kaksosperheen arjessa.

Anne Härkönen ja lapset muuttivat lopulta keväällä 2009, jolloin Petrin työt jatkuivat vielä normaalisti Etelä-Suomessa. Isä pyrki kuitenkin olemaan viikonloput perheensä luona Kiuruvedellä. Tavoitteena oli myös luoda alueen työpaikkoihin kontakteja.

– Kotona Lohjalla oli aika tyhjää ja yksinäistä. Tunnelmat olivat kieltämättä kaksijakoiset, muistaa Petri Härkönen.

Anne Härkönen korostaa, että syvälle Savoon muuttaminen oli perheen oma valinta. Molemmat listaavat pitkän liudan hyviä puolia pienellä paikkakunnalla asumisessa: puhdas ilma ja luonto, hyvät peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet, erinomaiset liikuntapalvelut, loistava kulttuuritarjonta, lukio ja liikenneyhteyksiäkin on.

Meille sanottiin, että eikö olisi helpompi olla Etelä-Suomessa tai kasvukeskusten lähellä. Olihan se semmoista, että oikeastiko aiotte muuttaa.

Anne Härkönen

– Täällä pystyy elämään kaikin puolin elinvoimaista elämää. Täällä on myös paljon paluumuuttajia. Kiuruvesi on oivallinen paikka lapsiperheen asua.

Hän muistaa lopulta kuulleensa monien sanovan, että he toteuttivat haaveen, joista perheissä ei uskalleta edes ääneen puhua. Molemmat torjuvat nauraen puheet siitä, että pitkien matkojen päässä oleva maaseutu ei houkuttelisi esimerkiksi lapsiperheitä.

– Kyllä se monen haaveissa on. Jo nyt Kiuruvedellä on paljon paluumuuttaneita lapsiperheitä, kertoo nainen valoisan kotinsa sohvalla.

"Kun päätös on tehty, asumismuotoja on mistä valita"

Aina on niitä, jotka haluavat tehdä kuten Härköset ja asua muualla kuin kasvukeskuksissa, sanoo Iisalmessa kiinteistönvälitysfirmaa pyörittävä Petri Kortelainen. Hän tyrmää ajatuksen, että syrjäseutujen tai maakuntien reuna-alueiden kodit eivät menisi kaupaksi.

– Se on täysin virheellinen mörköpeikko, jota on urakalla viljelty, tokaisee Kortelainen.

Maanmittauslaitoksen tilastojen perusteella esimerkiksi juuri Kiuruvedellä myytyjen pientalojen määrät eivät poikkea erityisesti koko maan kehityksestä. Kauppojen määrä on vähentynyt täsmälleen samaan tahtiin kuin koko maassa. Eriytyminen näkyy lähinnä siinä, että mediaanihinnat ovat olleet viime vuosina laskussa, toisin kuin koko maassa.

Kuopiolaisen Kiinteistömaailma-yrittäjä Aaro Tanskasen kokemus on, että asunnot menevät syrjäseuduilla todella huonosti kaupaksi tai ne myydään pääsääntöisesti halvalla.

Se on täysin virheellinen mörköpeikko, jota on urakalla viljelty.

Petri Kortelainen

Petri Kortelaisen mielestä taasen Kiuruveden kaltaisessa kunnassa hyvällä sijainnilla oleva uudehko omakotitalo menisi kyllä ennen pitkää kaupaksi.

– Siedettävällä sijainnilla olevat normaalihintaiset uudet talot menevät kaupaksi. Ei siinä suurta riskiä ole. Myös vanhoissa taloissa sijainti, laatu ja hinta ratkaisevat. Kauempana kasvukeskuksista olevissa kunnissa myyntiajat ovat toki pidemmät, kommentoi Kortelainen.

Hän kuitenkin näkee, että esimerkiksi uutiset syrjäseutujen asuntokaupasta, Hypoteekkiyhdistyksen puheet asuntojen vakuusarvoista sekä valtiovallan toimet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa moni pelkää kodin ostamista kasvukeskusten ulkopuolelta.

– Valtio tekee kaikkensa sen eteen, että palvelut keskitettäisiin kasvukeskuksiin. Se on erittäin murheellinen asia. Yritetään uskotella, että missään muualla ei voi elää, harmittelee Kortelainen.

Jo nyt Kiuruvedellä on paljon paluumuuttaneita lapsiperheitä.

Anne Härkönen

Lohjalta Kiuruvedelle muuttanut Anne Härkönen on samaa mieltä välittäjän kanssa siitä, että ihmisiä on peloteltu syrjäseutujen asuntokaupasta.

– Emme kuitenkaan usko, että paluumuuttoon tämä vaikuttaa. Kun päätös on tehty ja töitä löytynyt, niin asumismuotoja on monenlaisia mistä valita. Rakentaminenkin on nykypäivänä mahdollista pienellä budjetilla, Härkönen toteaa.

Pienellä paikkakunnalla on kaikki tarpeellinen – ja vähän enemmän

Lähes kymmenen vuotta kotiseudulle paluun jälkeen Härköset ovat niin tyytyväisiä päätökseensä, että negatiivisia puolia on yksinkertaisesti hankala löytää. Edelleen paljon työn puolesta reissaavalle Petrille välimatkat ovat tosin joskus haasteelliset.

– Työmatkoille joutuu lähtemään kohtuullisen aikaisin liikkeelle. Se on varmaan ainoa kielteinen puoli, mutta senkin kanssa pystyy kyllä elämään, mies virnistää.

30 kilometrin työmatkalla ei tarvitse koskaan olla ruuhkassa. Etelä-Suomessa se oli lyhyt aika päästä yhtään mihinkään.

Petri Härkönen

Molemmat seuraavat tietysti tarkkaan keskusteluja esimerkiksi terveyspalveluista ja koulutuspaikoista. Sellaisten palvelujen karkaaminen huolettaa jonkin verran. Muutoin he kokevat, että pienellä paikkakunnalla on kaikki tarpeellinen. Elämän helppous oli se, joka alun perin viehätti.

– Täällä ei kummoisia ruuhkia ole. 30 kilometrin työmatkalla ei tarvitse koskaan olla ruuhkassa ja matkaan menee alle puoli tuntia. Etelä-Suomessa se oli lyhyt aika päästä yhtään mihinkään, Vieremällä töissä kulkeva Petri Härkönen toteaa tyytyväisenä.

Myös perheen lapset, nyt 11-vuotiaat kaksoset Otso ja Veera viihtyvät hyvin Kiuruvedellä. Veeran mielestä on kiva, kun paikkakunnalla ei ole paljon liikennettä ja kaikkialle on lyhyt matka. Otso puolestaan pitää hyvänä sitä, että porukkaa ei ole niin paljon.

– Mukavaa käydä mummon ja ukinkin luona, kun he asuvat lähellä.