Maahanmuutto pelasti täpärästi Suomen väestönkasvun: Työmarkkinoiden kilpailussa jotkut häviävät – ja toiset hyötyvät

Maahanmuutosta puhutaan usein ratkaisuna työvoimapulaan ja talouskasvuun, mutta aivan niin yksinkertainen asia ei ole. Paljon riippuu siitä, minkälaisia maahanmuuttajia Suomeen tulee.

väestönkasvu
Vauvoja synnytysosastolla.
Synnytysosasto 1970-luvullaLeif Öster / Yle

Tänään kerrottiin historiallisen alhaisesta syntyvyydestä Suomessa. Vauvoja syntyi Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Väkiluku kasvoi ainoastaan maahanmuuton takia. Suomeen muutti noin 17 000 ihmistä enemmän kuin täältä muutti pois.

Mitä tämä tarkoittaa kansantalouden kannalta? Onko eroa sillä, kasvaako talous syntyvyyden kasvun tai maahanmuuton seurauksena?

Vauvat ehtivät työmarkkinoille myöhemmin

Kansantalouden kannalta syntyvyydellä ja maahanmuutolla on selkeä ero ajoituksessa, sanoo johtava tutkija Matti Sarvimäki Valtion taloudellisesta tutkimuslaitoksesta.

– Kun syntyy vauva, menee kauan ennen kuin hän on työmarkkinoilla tuottamassa, ja tyypillisesti myös jompikumpi vanhemmista on jonkin aikaa poissa työmarkkinoilta. Lapsuuteen ja nuoruuteen liittyy myös paljon koulutuksen ja terveydenhuollon kaltaisia julkisia investointeja. Maahanmuuttajat tulevat Suomeen keskimäärin kolmekymppisinä ja voivat periaatteessa mennä töihin.

Tyypillisesti maahanmuuttajilla kestää kuitenkin suhteellisen kauan löytää ensimmäinen työpaikka ja osallistua tuotantoon. Asian toinen puoli on, kuinka tuottava työntekijä tänään syntyvästä vauvasta aikanaan tulee, ja miten tämä vertautuu maahanmuuttajien tuottavuuteen.

Infografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Maahanmuuttajien osaamisessa on suuria eroja

– On Nokian toimitusjohtajasta [Rajiv Suri] lähtien ja toisessa päässä on ihmisiä, joilla ei ole luku- ja kirjoitustaitoa. Siinä mielessä ei ole kovin mielekästä katsoa vain maahanmuuttajien määrää heidän taloudellisten vaikutusten ymmärtämisessä. Oleellista on heidän taitonsa ja kuinka hyvin ne saadaan käyttöön suomalaisilla työmarkkinoilla, Sarvimäki sanoo.

Tutkijan mukaan syntymämaa ennustaa voimakkaasti pärjäämistä työmarkkinoilla, mutta mitä se tarkoittaa ei sen sijaan ole aivan selvää. Voidaan olettaa, että lähtömaiden koulutustasossa on eroja, mutta eroja on myös siinä, ketkä lähtevät ja minkä takia, ja ketkä päättävät tulla Suomeen.

Sarvimäki arvioi, että maahanmuuttajien koulutusta ei tunneta kunnolla. Ulkomailla suoritettua koulutusta kun ei tilastoida systemaattisesti.

– Se nähdään, että ihmiset jotka tulevat OECD-maista pärjäävät tyypillisesti työmarkkinoilla paremmin kuin muualta tulleet, Sarvimäki kuvailee.

Tiedetään myös se, että aiemmin Irakista, Afganistanista ja Somaliasta tulleet ihmiset ovat pärjänneet Suomen työmarkkinoilla muita heikommin. Syyriasta tulleista maahanmuuttajista on olemassa vielä toistaiseksi vähän tilastoitua tietoa.

Maahanmuuttajia suomen kielen oppitunnilla Jyväskylässä.
Maahanmuuttajia suomen kielen oppitunnilla Jyväskylässä.Matti Myller / Yle

Maahanmuuttajanaiset muita heikommassa asemassa

Onko talouden tuottavuuden kannalta eroa, onko maahanmuuttaja mies tai nainen?

– Sekä miehistä että naisista löytyy niin menestyjiä kuin työmarkkinoilla heikommin pärjänneitäkin. Keskimäärin nähdään kuitenkin, että maahanmuuttajanaisilla on matalampi työllisyys ja matalammat tulot maahanmuuttajamiehiin verrattuna, Sarvimäki toteaa.

Maahanmuuttajanaisten erot näissä kysymyksissä verrattuna kantaväestön naisiin ovat myös suuremmat kuin maahanmuuttajamiesten erot suhteessa kantaväestön miehiin.

Jotkut ryhmät voittavat ja jotkut häviävät työmarkkinoilla

Vaikka maahanmuutto lisää taloudellista toimeliaisuutta, yksittäisen suomalaisen kannalta merkittävää on se, minkälaisia maahanmuuttajia Suomeen tulee.

Sarvimäen mukaan maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia on mielekkäämpää ajatella tulonjaon näkökulmasta kuin sen vaikutuksella talouden kokonaisuutta mittaaviin mittareihin kuten bruttokansantuotteeseen.

Yksittäisen suomalaisen kannalta merkittävää on, minkälaisia maahanmuuttajia Suomeen tulee. Samoin se, miten hyvin he pääsevät työmarkkinoille. Lähtökohtaisesti osa Suomessa asuvista ihmisistä hyötyy maahanmuutosta, osalle maahanmuutto voi tarkoittaa omien kulutusmahdollisuuksien heikkenemistä.

– Tuleeko maahan sellaisia, jotka kilpailevat kanssani työmarkkinoilla, tai sellaisia jotka täydentävät osaamistani, jolloin omasta osaamisestani tulee arvokkaampaa, Sarvimäki pohtii.

Tulonsiirrot saattavat nostaa veroja

Merkittävää on myös, tuleeko maahan paljon ihmisiä jotka työllistyvät, tai ihmisiä joille maksetaan paljon tulonsiirtoja, mikä voi vaikuttaa suomalaisen veroasteeseen. Maahanmuuttajat tarvitsevat myös erilaisia julkisia palveluja, mikä voi kasvattaa julkisia menoja.

Maahanmuutto voi myös tuoda uusia mahdollisuuksia: syntyy mahdollisesti lisää ideoita, luodaan parempia verkostoja, tuotteita on mahdollista ehkä myydä paremmin ulkomaille ja ylipäätään saadaan uusia oppeja muualta. Tutkimusnäyttö näistä kysymyksistä on kuitenkin vielä melko ohutta.

Maahanmuutto kasvattaa taloutta kokonaisuutena, mutta on mahdotonta sanoa esimerkiksi millaisia Ruotsin tai Saksan taloudet olisivat ilman maahanmuuttoa.

*Lue myös: *

Syntyneiden määrä historiallisen pieni: vauvoja syntyi viimeksi vähemmän vuonna 1868 – katso tästä kuntasi tilanne