Toivo puurtaa yksin sairaalan kellarikäytävässä – vuorotta töitä paiskiva robotti ja muut keksinnöt vapauttavat aikaa hoitotyöhön

Suomalaisissa sairaaloissa ollaan jälkijunassa digitalisaatiossa, mutta nyt alalla käy melkoinen kuhina. Esimerkiksi Oulussa kokeillaan robotteja ja kehitetään uudenlaisia laitteita sekä sovelluksia tarpeisiin.

Sairaalat ja terveyskeskukset
Toivo-robotti on lähdössä liikkeelle rullakko perässään
Logistiikkarobotti nimeltään Toivo rullaa välinehuollosta leikkaussaliin ja takaisin. Se otetaan koekäyttöön Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Video: Hanna Juopperi / Yle

OuluSen nimi on Toivo ja se näyttää äkkinäisen silmiin vähän ruohonleikkuurobotilta. Nimen robotille on antanut Oulun yliopistollisen sairaalan välinehuollon väki, joka seurasi tietojärjestelmäasiantuntija Leena Keräsen työskentelyä robotin kanssa.

Pian Toivo on määrä ottaa koekäyttöön ja se alkaa liikkua Oysin kellarikerroksen käytävillä rullakkoa perässään vetäen. Yhdellä reissulla matkaa kertyy noin 700 metriä.

– Toivo kuljettaa puhtaita leikkausvälineitä täältä välinehuollosta keskusleikkausosastolle ja tuo sieltä likaisia takaisin. Häntä paimennetaan käyttöliittymien kautta kännykällä, tabletilla tai tietokoneella, Keränen kertoo.

Toivo on yksi esimerkki siitä, millaista kehitystä suomalaisissa sairaaloissa nyt tapahtuu.

Digitalisaation, tekoälyn ja robotiikan saralla käy terveydenhoitoalalla kuhina, mutta syytä onkin. Oulun yliopistollisen sairaalan Health Labsin testaustoiminnan päällikkö Timo Alalääkkölä sanoo, että terveydenhuollossa digitalisaatiossa ollaan takamatkalla.

– Tämä on aika perinteinen ala. Esimerkiksi pankkialahan on digitalisoitunut jo aiemmin, mutta kyllä me täältä aika hyvin perässä tulemme.

Yksi tulevaisuuteen katsovista paikoista on juuri Oulu Health Labs, missä yhteistyössä sairaanhoitopiirin ja esimerkiksi yritysten kanssa kehitetään, testataan ja innovoidaan järjestelmiä ja laitteita, joita tulevaisuuden sairaaloissa voitaisiin käyttää.

Varaa itse aikasi

Jos Toivo hoitaa töitään enimmäkseen katseilta piilossa sahaten sairaalan kellarikerroksessa välinehuollon ja leikkaussalin väliä, digitalisaation seuraava iso, sairaalan potilaillekin näkyvä askel Oulussa on ajanvarauksen vapautuminen, Timo Alalääkkölä kertoo.

– Käytännössä puhutaan potilaan mahdollisuudesta varata hoitoaika itse sähköisesti, ja myös sähköinen esitietojen keruu voidaan tehdä esimerkiksi mobiililaitteella ennen toimenpidettä.

Tulevaisuudessa esimerkiksi leikkauksen jälkeen kotiudutaan paljon aiemmin.

Timo Alalääkkölä

Vaikka asia kuulostaa yksinkertaiselta, on sairaalassa yhtä potilasta vastaanottamassa iso ammattilaisten joukko. Perinteisen kirjeitse tulevan ilmoituksen korvaaminen ja ajanvarausmahdollisuuden antaminen potilaalle on iso asia sairaalan kannalta. Se edellyttää järjestelmiltä uudenlaista joustavuutta.

Leikkauksesta nopeasti kotiin

Testaustoiminnan päällikkö Timo Alalääkkölä visioi tulevaisuutta myös 5G:n kautta. Sairaalassa on käytössä seuraavan sukupolven testiverkko ja siitä Alalääkkölä on silmin nähden innoissaan. Hän hakee esimerkin 5G:n hyödyistä teho-osastolta.

– Nykyisin sensorit on kiinni potilaassa piuhoilla. Jos näistä piuhoista pystytään pääsemään pois, ja tuomaan potilaaseen langattomat sensorit, niin se on iso helpotus ja hoitoa tukeva asia.

Piuhoista irrottautuminen ja nopeasti liikkuva data tarkoittavat tulevaisuudessa myös entistä vähemmän öitä sairaalassa, Alalääkkölä arvioi. Kotiin päässyttä potilasta hoidetaan teknologian avulla.

– Tulevaisuudessa esimerkiksi leikkauksen jälkeen kotiudutaan paljon aiemmin, ja seuranta tapahtuu erilaisten sensoreiden ja laitteiden välityksellä.

Mittarit keräävät dataa

Erilaisten laitteiden avulla saatavan hyvinvointidatan hyödyntäminen osana terveydenhuoltoa tulee varmasti nousemaan merkittävästi, Timo Alalääkkölä arvioi. Ranteissa keikkuvien aktiivisuusmittarien keräämää tietoa voisi hyödyntää terveydenhuollossakin, hän visioi.

– Esimerkiksi unen määrän mittaaminen on hyvin olennaista, ja tarpeeksi nukkuminen on hyvin tärkeää. Esimerkiksi jo tämä yksinkertainen mittari saattaisi selittää useita oireita.

Ihmisen apuna on kestävä työkaveri, joka pystyy tekemään töitä vuorotta.

Mika Tuuliainen

Samoilla linjoilla on myös Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Mika Tuulianen. Jo nykyisillä laitteilla saadaan kerättyä valtavasti tietoja ja henkilökohtaista terveyteen liittyvää dataa.

– Ja siihen valtavan aineiston seulomiseen tarvitaan tekoälyä. Sieltä saadaan oikeat asiat ulos oikeaan aikaan, jotta lääkäri voi tehdä tulkinnan ja pyytää käymään.

Telepreesens ei vielä toiminutkaan

Testauslaboratoriossa katto on korkealla ja villejäkin visioita voidaan kokeilla. Aina se, mikä pelaa hyvin laboratorio-olosuhteissa, ei kuitenkaan toimi, kun sitä kokeillaan sairaalan tiloissa. Timo Alalääkkölä kertoo esimerkin etäläsnäolo- eli telepreesens-robotista.

Telepreesens-robotti pöydän ääressä
Telepreesens-robotti aamukahvipöydän äärellä yhdessä testaustoiminnan päällikkö Timo Alalääkkölän ja TestLabin teknisen asiantuntijan Kari Vatjus-Anttilan kanssa.Tulevaisuuden sairaala OYS 2030

Segway-kulkuvälineen tapaan rullailevan robotin yläosassa on näyttö, jonka ruudulla on videokuva hoitajan kasvoista. Alalääkkölä kertoo, että laitteen ideana on se, että hoitaja pystyy viemään oman olemuksensa potilaan viereen, vaikka ei fyysisesti olisikaan paikalla ja keskustelemaan hänen kanssaan videoyhteyden välityksellä.

– Robotti pelasi tosi hienosti täällä labrassa, mutta sitten kun mentiin sairaalan infraan, joka on haastavampi ympäristö, niin siellä se ei enää sitten toiminutkaan ihan odotetusti. Siinä tuli niin paljon lagia (viivettä), että kommunikointi ei ollut aitoa. Se ei ollut vielä tarpeeksi hyvä tuotantoon.

Tip-tip, koneesta tuli hoitajan silmät

Uusia laitteita kehitetään myös yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Koekäytössä olevista on myös kysytty palautetta hoitotyötä tekeviltä. Medisiinisen päiväsairaalan sairaanhoitaja Saija Stenroth pitää sitä merkittävänä asiana.

– On se ehdottoman tärkeää, koska ne ovat meidän käytössämme ja niitä pitää oppia niitä käyttämään. Myös koulutus on hyvin tarpeellista.

Tiputuksen nopeutta mittaava laite kiinnitettynä tippapussiin
Tippapussin yhteyteen kiinnitettävä laite mittaa tiputuksen nopeutta. Se tekee työn, joka aiemmin vaati sairaanhoitajan läsnäoloa ja seurantaa.Hanna Juopperi / Yle

Stenroth on viime viikkoina totutellut käyttämään laitetta, joka mittaa tippapussin tyhjenemisnopeutta. Aiemmin hoitajan on pitänyt seurata sitä itse ja laskea tiputusnopeus.

– Käytännössä laite toimii hoitajan silminä eli laskee lääke- tai nesteinfuusion tippoja ja sen nopeutta, Stenroth kertoo laitteesta tyytyväisenä.

Tietosuojan vaatimukset

Yksi suuri kysymys teknologisessa kehityksessä on tietosuoja, varsinkin kun kyseessä ovat hyvin henkilökohtaiset, terveyteen liittyvät asiat.

Keväällä voimaan tulevalla EU:n tietosuoja-asetuksella (siirryt toiseen palveluun) (Tietosuojavaltuutetun toimisto) pyritään parantamaan henkilötietojen suojaa ja rekisteröityjen oikeuksia.

Toisaalta terveydenhuollon puolella on totuttu tiukkoihin vaatimuksiin, muistuttaa suunnittelupäällikkö Sanna Virkkunen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä.

– Terveydenhuolto on siinä mielessä ehkä jopa edelläkävijä tähän tietosuoja-asetukseen liittyen, että meillä on ollut jo hyvin pitkään henkilötietoja koskeva lainsäädäntö. Sen myötä meillä ollaan aika paljon valmiimpia tietosuoja-asetukseen.

Toivo, väsymätön puurtaja

Toivon kaltaiset ja sitä paljon edistyneemmätkin robotit ovat kuitenkin tekemässä läpimurtoaan sairaaloihin, uskoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Mika Tuuliainen. Edut ovat hänen mielestään kiistattomat.

– Siinä on isoja mahdollisuuksia, kun ihmisen apuna on kestävä työkaveri, joka pystyy tekemään töitä vuorotta ja tarkasti esimerkiksi terveydenhuollossa.

Entä sitten työpaikat? Mullistavatko robotit hoitoalan työnjaon? Testaustoiminnan päällikkö Timo Alalääkkölä toppuuttelee.

– Enemmän se on niin, että voidaan käyttää se vapautuva aika potilaan hyväksi hoitotyöhön.

Vielä toistaiseksi robottien kanssa tehdään alkuvaiheen säätötöitä. Toivokaan ei ole aina käyttäytynyt siten kuin on toivottu, mutta omille teilleen se ei sentään ole karannut, Leena Keränen naurahtaa.

– Ei se ole eksynyt, mutta on se jäänyt nurkkaan mököttämään.

Ei tarvitse olla kaksinenkaan ennustaja, jos arvioi, että Toivo ei kauan ole Oulussa ainoa sairaalan käytävillä rullaava robotti.

Korjattu 9.3.2018 klo 9.59 Leena Keräsen nimi. Aiemmassa tekstissä oli Laura.