Entisestä upseerista ja kunnanisästä tuli eläkepäivillä lampuri – Esko Tavia myös teurastaa kasvattamansa karitsat

Alussa oli muutama lammas, mutta eipä aikaakaan, kun piti jo rakentaa kunnollisen kokoinen lampola. Esko Tavia vakuuttaa homman silti käyvän edelleen harrastuksesta.

lammas
Esko Tavia lampolassaan
Lampurin päätä lämmittää tietysti lampaanvillainen pipo. Kainuunharmaan villasta tulee erityisen hyvää lankaa kudottavaksi, Tavia mainitsee.Kati Siponmaa / Yle

Puolustusvoimien palveluksesta ja sittemmin Simon kunnanjohtajan paikalta eläköitynyt Esko Tavia on nykyään lampuri.

Tavian tiluksilla kasvatetaan suomalaisen perinnerodun säilyttämisohjelmassa mukana olevaa kainuunharmasta.

Tavia sanoo päätyneensä lammasfarmariksi puolivahingossa. Vaimon kanssa harrastukseksi hankitut lampaat saivat pian seuraa.

– Aluksi meille tuli kolme lammasta. Siihen aikaan oli semmoiset säännökset, että jos on kaksikymmentä uuhta, niin saa lomittajan, Tavia virnuilee.

Ja siitähän se ajatus katraan kasvattamisesta sitten lähti.

– Sen ajatuksen tiimoilta pääluku nousi ja kohta rakennettiin tämmönen vähän isompi lampola.

Vaikka lampolassa tulijaa säikähtää jo kolmisenkymmentä määkivää päätä, niin Tavia vakuuttaa edelleen kyseessä olevan harrastus.

– Mutta ei ihan halpa harrastus. Kyllä tämä pikkuisen miinukselle jää, vaikka lihaa saadaan myytyäkin, Tavia toteaa.

Asiakkaat kännykkäviestin päässä

Ennen lihan myyntiä Tavia ryhtyy itse teurastushommiin kuivanimeläisen pienteurastamon tiloissa. Poromiesten omistamassa Tilalihassa pääartikkeli on poro, mutta lampaista tulee hiljaisemmille ajoille hyvää lisätienestiä.

Esko Tavia teurastaa lammasta
Pienteurastamon palvelut ovat usein yksilöllisesti suunniteltavissa ja hygieniapassin suorittanut lampuri voi päästä jopa itse teurastamaan.Kati Siponmaa / Yle

Metsästystä harrastaneelle Tavialle teurastaminen ei ole ihmeellinen asia, mutta lampaan käsittely on oma lajinsa.

– Lampaan teurastaminen on oma taitonsa ja on tosi hienoa, että olen päässyt kouluttautumaan siihen Tilalihalla.

Asiakaspiirinsä lampuri löytää yhtä läheltä kuin oman älypuhelimensa.

– Nyt kun karitsoja tulee jo yli oman tarpeen, niitä on teurastettu Kuivaniemellä ja sitten on kännykällä laitettu laajalle tuttavapiirille vain viesti menemään. Kyllä ne muutamassa minuutissa menee.

Kainuunharmaita lampolassa
Kati Siponmaa / Yle

Eläinlääkärivaimo mukana karitsoinnissa

Tällä hetkellä Tavian uuhilaumasta 17 on ultrattu ja todettu kantaviksi eli keväämmällä on taas odotettavissa karitsoja. Tavia myöntää karitsojen olevan lemmikkimäisen suloisia, mutta hän suhtautuu niihin enemmän kuin tuotantoeläimiin.

– Lampaiden varsinainen omistaja tuntee kyllä jokaisen nimeltä, Tavia viittaa vaimoonsa Satuun.

Tavian puoliso on ammatiltaan eläinlääkäri ja osallistuu lampaiden hoitoon erityisesti karitsointiaikana. Se osaltaan selittääkin hyvin sujuneita synnytyksiä.

– Kyllähän lampurit itsekin osaavat hoitaa karitsoinnin, mutta tässä tapauksessa on tullut hyvin vähän tappioita. Meillä on keskimääräisesti valtakunnan keskitasoa korkeampi karitsamäärä, Tavia kehaisee.

Mutta olisiko armeijan upseerina ja sittemmin kunnan virkamiehenä työskennellyt mies uskonut päätyvänsä vielä lammasfarmarin hommiin?

– Eihän sitä koskaan tiedä huomisesta ja ihan kivaa hommaa tämä on. Parempi kuin jäädä lepäämään laakereillaan, Tavia myhäilee.