Suomi on täynnä tyhjiä rakennuksia – Miten niihin puhalletaan uusi elämä?

Esimerkiksi pääkaupunkiseutu on täynnä tyhjäkäytöllä olevia kiinteistöjä. Esittelemme niitä tässä jutussa.

kaupunkikulttuuri
Teemu Halme kokoaa  kotimaista polkupyörää Jätkäsaaren makasiinirakennuksen tiloissa toimivassa yrityksessä
Teemu Halme kokoaa kotimaista polkupyörää Jätkäsaaren makasiinirakennuksen väliaikaistiloissa toimivassa yrityksessä HelsingissäAntti Kolppo/ Yle

Mikä saattaisi yhdistää Helsingin satamakäytöltä vapautunutta, suurta 1920-luvun makasiinirakennusta Jätkäsaaressa, 1970-luvulla kukoistanutta logistiikkakeskusta Espoon Kerassa ja 1980-luvun hulluina vuosina Vantaan Myyrmäkeen Imatran Voiman päärakennukseksi aiottua valtavaa Colosseumia?

Kaikki ovat tyhjentyneet alkuperäisestä käytöstään ja kaupungit etsivät niille kuumeisesti uutta elämää ja tulevaisuutta.

Kaupungeissa tilojen ja kokonaisten alueiden käyttötarkoitus voi muuttua vuosikymmenten jälkeen rajustikin.

Helsingin yliopiston maantieteen lehtori opiskelijoineen virittelee kohteisiin lisää uutta toimintaa.

Helsingin yliopiston maantieteen lehtori Rami Ratvio ja Jätkäsaaren L3-makasiini Helsingissä
Helsingin yliopiston maantieteen lehtori Rami Ratvio ja Jätkäsaaren L3-makasiini HelsingissäAntti Kolppo/ Yle

L3 Jätkäsaari, Helsinki

Helsingin Jätkäsaaren vanhassa makasiinirakennuksessa valmistuu kaupunkilaisten himoitsemia, kotimaisia fillareita.

– L3-makasiini on vanha satamamakasiini ja sen käyttötarkoitus muuttui kun rahtiliikenne siirtyi kontteihin. Se on kaupungin omistama kiinteistö, josta on kehittynyt aika kiinnostava kulttuuritoimijoiden keskus.

Makasiinin tiloissa ongelmitta jo useamman vuoden toiminut yritys on kuitenkin nyt saanut Helsingin kaupungilta lähtöpassit niin kuin kaikki muutkin makasiinin yrittäjät, galleriat ja kahvilat.

– Nyt rakennuksen muutoksessa pelastusmääräykset ovat tiukentuneet ja on tulossa iso remontti. Alueen ja tämän kiinteistön käyttö on vähän vaakalaudalla, tilannetta valottaa meille väliaikaistilojen oppaana toimiva Helsingin yliopiston lehtori Rami Ratvio.

Polkupyörien brändille on tärkeää, että yritys sijaitsee pyöräilymatkan päässä, urbaanissa ympäristössä. Vastaavaa, rouheaa ja tilavaa, mutta edullista tilaa on Helsingistä vaikeaa löytää.

Yrityksen seinänaapurina on makasiinin ainoa toimistomainen tila, joka on aiemmin ollut muun muassa laivavarustamon käytössä. Valoisa tila on täynnä työpisteitä.

Mainoskylttejä Jätkäsaaren makasiinirakennuksessa
Mainoskylttejä Jätkäsaaren makasiinirakennuksessaAntti Kolppo/ Yle

Yrittäjä ja väitöskirjatutkija Hella Hernberg on yksi pisimpään, syksystä 2010 tilassa työskennelleistä. Hänen mukaansa monet kiinteistökehittäjät ja rakennuttajat ovat miettineet makasiinin tulevaisuutta.

– Muistaakseni SRV tutki makasiinia hotellikäyttöön. Sen jälkeen vanhojen teollisuusrakennusten kiinteistöjalostaja Renor Oy tutki tätä vielä toimisto- ja liiketilakäyttöön.

Myös Hernbergin oma työtila löysi lopulta tiensä makasiiniin. Hän on tehnyt useita projekteja ja tutkimustyötä rakennusten ja tilojen väliaikaiskäytöstä.

– Kumpikaan perinteisen gryndaamisen ratkaisuista ei ilmeisesti osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi. Sen jälkeen tuli vielä Kaapelitehtaan vuoro miettiä, että jos [makasiiniin] olisi voitu kehittää pysyvää kulttuuritoimintaa, mutta sekin valitettavasti kariutui viime vuoden lopulla, Hernberg tietää.

Jätkäsaaren makasiini L3
Jätkäsaaren makasiini L3Antti Kolppo/ Yle

Asvalttikenttä avattiin väliaikaisesti kaupunkilaisille

Yksi Hernbergin projekteista on ollut myös monille kaupunkilaisille tutuksi tullut Kalasataman-Sompasaaren alueen elävöittämishanke. Hän muistelee vuosia 2009–2010, jolloin Kalasataman tyhjä asvalttikenttä avattiin kaupunkilaisten olohuoneeksi.

– Ihmiset olivat tottuneet vähän tiukemmin säänneltyyn ja siistimpään tilaan. Silloin meillä ei ollut vielä ravintolapäivää eikä siivouspäivää. Kaikki uusi kaupunkikulttuuri on syntynyt samoihin aikoihin.

Uudisrakentamista odottanut Sompasaari tuli tunnetuksi kaupunkilaisten urbaanina kesänviettopaikkana, jossa pyöritettiin saunaa, kahvilaa, näyttelyitä ja musakeikkoja.

Muistokirjoitus kivessä puretun saunan paikalla.
"Muistokirjoitus" kivessä puretun saunan paikalla.Nina Svahn / Yle

Muiden muassa Hernberg arvioi, että Jätkäsaaren makasiinin tyhjentäminen liittyy laajemmin myllerykseen Helsingin kaupungin poliittisessa päätöksenteossa ja virastoissa. Hän huomauttaa, että rakennusten väliaikaiskäytön edistäminen on mainittu Helsingin uudessa strategiassa.

– Väliaikaiskäytön edistäminen on mainittu Helsingin uudessa strategiassa. Heillä on ikään kuin velvollisuus edistää sitä, että tiloja ei pidetä tyhjillään. Tämä on Suomessa uudenlainen toimintamalli. Kannattaisi miettiä tilojen väliaikaiskäyttöön ja -vuokraukseen liittyviä toimintamalleja vuokralaisten näkökulmasta ja myös miten vuokralaisen järjestämä toiminta voi olla tosi hyödyllistä kaupungille, Hernberg esittää toiveen Helsingille.

Nyt suuri makasiinirakennus ja sen kohtalo kuuluu ilmeisesti kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarin Nasima Razmyarin eikä apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäen kaupunkiympäristön toimialaan. Asiasta ei kuitenkaan tunnu olevan kellään vielä täyttä varmuutta.

Taidekriitikko Otso Kantokorpi on aloittanut adressin Makasiinin gallerioiden pelastamiseksi. (siirryt toiseen palveluun)

Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen väitöskirjatutkija, yrittäjä Hella Hernberg, Jätkäsaaren makasiini
Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen väitöskirjatutkija, yrittäjä Hella Hernberg, Jätkäsaaren makasiiniAntti Kolppo/ Yle

Helsingin kaupungin johtava asiantuntija, arkkitehti Henna Helander, tuntee hyvin esimerkiksi sataman ja rautateiden käytöstä poistuneet ja uutta elämää kaipaavat alueet kaupungissa.

– Urbaani elämä ei ole sellaista, että kaupunki tekee sen vaan ihmiset. Jos näitä asioita ei erityisesti haluta tukea, ne kuihtuvat pois, Helander toteaa.

Helander kertoo, että vanhaa rakennuskantaa ei nuoressa Helsingissä ole paljon, mutta se mitä on kannattaa hyödyntää ja valjastaa kaupunkilaisten käyttöön.

– Jos meiltä lähtee keskustan alueelta tämän tasoiset toiminnot pois, se ei ole eurooppalaisen kulttuurin mukaista kaupunkikulttuurin tukemista, muistuttaa Helander.

Henna Helander, arkkitehti, johtava asiantuntija, Helsingin kaupunki
Henna Helander, arkkitehti, johtava asiantuntija, Helsingin kaupunkiAntti Kolppo/ Yle

Jätkäsaaren makasiinin tämän hetkinen tilanne, tiukentuneet paloturvallisuusmääräykset ja remontointiajatukset ihmetyttävät myös arkkitehtia.

– Meillä on vuoden vaihteesta rakennusmääräykset, joiden vaatimukset korjausrakentamiselle ovat hyvin, hyvin maltilliset. Siellä mainitaan vain turvallisuus ja terveellisyys ja hienovarainen korjaaminen.

– Aina täytyy lähteä remontoimaan rakennuksen ehdoilla. Vanhoissa kiinteistöissä tehdään liikaa ylikorjaamista ja laitetaan rahaa hukkaan. Vanhoista rakennuksista ei saada uusia, Helander painottaa.

Kaupunkitilojen ja -alueiden käytön muutokset ovat toki tuttuja myös kansainvälisesti, tietää tutkija.

– Joissain maissa, missä väliaikaiskäyttöä on ehditty harrastaa pidempään, vaikkapa Saksassa tai Britanniassa, on esiintynyt jonkin verran myös kritiikkiä väliaikaiskäytöstä, että sitä käytetään suorastaan gentrifikaation [alueen arvon ja hintojen nousun] moottorina, Hernberg pohtii.

Yliopiston lehtori Rami Ratvio on opiskelijaryhmän kanssa kehitellyt uutta käyttöä myös Espoon Keran toimistokolosseihin
Yliopiston lehtori Rami Ratvio on opiskelijaryhmän kanssa kehitellyt uutta käyttöä myös Espoon Keran toimistokolosseihinAntti Kolppo/ Yle

Espoon Brooklyn, Kera

Leppävaaran takana Espoossa ennen Kauniaisten asemaa paikallisjuna pysähtyy Keran asemalla. Asemalta on kävelymatka 1970- ja 80-luvuilla kukoistaneelle Keran työpaikka-alueelle.

Nyt alueen toimitiloista yli puolet on tyhjillään.

Myös 1970-lukulainen, suuri logistiikkakeskus kumisee tyhjyyttään. Sekin lienee 1990-luvun laman uhri, kun kotimainen tekstiiliteollisuus romahti idänkaupan hiipumisen myötä. Sitä ennen rakennuksen läpi virtasi myytävää ja kuljetettavaa.

Rakennuksessa työskentelee nyt enää vahtimestari. Sokkeloisten käytävien pienten huoneiden kyljissä on vielä työntekijöiden nimiä ja tuoleja pinoissa.

Helsingin yliopiston maantieteen lehtori Rami Ratvio kertoo, että rakennuksesta löytyy myös edustussauna uima-altaineen. Tosin allas on nyt tyhjä.

Espoon Keran entisen logistiikkakeskuksen tiloissa on toiminut myös BB-talo
Espoon Keran entisen logistiikkakeskuksen tiloissa on toiminut myös BB-taloAntti Kolppo/ Yle

Ratvio on ollut Jätkäsaaren makasiinien lisäksi opiskelijaryhmän kanssa täälläkin suunnittelemassa alueen uuskäyttöä.

– Ideana olisi, että saataisiin jotain tilapäistä ehkä luovien alojen toimintaa myös Espoon Keraan.

Espoon kaupungilla onkin paljon suunnitelmia Keran suhteen. Aluetta kaavoitetaan uudelleen myös asuinkäyttöön ja se nähtäisiin tulevaisuudessa mieluusti jonkinlaisena Espoon Brooklyninä. Vain tekijät, ne ihmiset, puuttuvat vielä.

Vanhan logistiikkakeskuksen tiloissa on välillä toiminut muun muassa televisiosta tuttu BB-talo. Siitä on muistona tarra lastauslaiturin ovessa. Tällä hetkellä hallissa on pallokenttiä ja suuria trampoliineja.

Viime kesänä alueella kävi kääntymässä myös Espoo Ciné, joka järjesti Kerassa yleisölleen näytöksen bussikuljetuksineen. Myös viulisti Pekka Kuusiston pääasiassa Tuusulaan keskittyvä Meidän festivaali kokeili konserttitoimintaa alueella.

Imatran Voiman päärakennukseksi suunniteltu Colosseum Vantaan Myyrmäessä
Imatran Voiman päärakennukseksi suunniteltu Colosseum Vantaan MyyrmäessäAntti Kolppo/ Yle

Myyrmäen Colosseum

Jykevä, 1980-luvun toimistorakennus seisoo paraatipaikalla Myyrmäen keskustassa. Osuvasti Colosseumiksi nimetyn rakennuksen lähellä ovat Myyrmannin kauppakeskus ja Myyrmäen asema.

Taannoin Imatran Voima-yhtiön päärakennukseksi rakennettu Colosseum seisoo kuitenkin lähes tyhjillään. Sen ovella on edelleen vahtimestari, joka pyörittää myös pientä kahvilaa. Tiloissa toimii vielä joitain yrityksiä sekä vero-toimisto, mutta sekin on muuttamassa pois.

Rakennuksen aulassa on esillä hienoa aikansa julkista taidetta. Sekä sisä- että ulkotilat on tehty laadukkaista materiaaleista, on kivilaattaa ja kuparia.

Tännekin kaivattaisiin nyt kipeästi luovien alojen ihmisiä tai ketä tahansa täyttämään tilat uudella elämällä.

Rami Ratvio on opiskelijoineen juuri aloittamassa rakennuksen elävöittämisprojektin myös täällä.

– Siinä on haastetta, että miten saada näin iso kiinteistö täyttymään, Ratvio huokaa.

Ratvioille ja yliopiston opiskelijoille on varattu jo iso, tyhjä paikka rakennuksesta, missä on tilaa ideoida luovasti. Tilan takana on ajalleen tyypillinen atriumpiha.

Sen läpi on jo suunniteltu vedettäväksi yleinen kauttakulku, jotta kaupunkilaiset saataisiin jatkossa ensimmäistä kertaa luontevasti liikkumaan rakennuksen alueella.

– Vieressä on Artsi, Vantaan taidemuseo, joka on erikoistunut katutaiteeseen. Täällä on myös Myyrmäki-liike, joka on äärimmäisen aktiivinen. Lähdemme heidän ja kaikkien muiden paikallisten toimijoiden kanssa kehittämään toimintaa, Ratvio uskoo.

Yliopiston lehtori Rami Ratvio taustallaan Colosseumin 1980-lukulainen atrium-piha
Yliopiston lehtori Rami Ratvio taustallaan Colosseumin 1980-lukulainen atrium-piha Vantaan MyyrmäessäAntti Kolppo/ Yle